Kyseessä on todennäköisesti puhelimen käyttöjärjestelmän päivitysilmoitus, johon on järkevää vastata myönteisin klikkauksin. Jos kuitenkaan ei ole selvää, minkä päivittämisestä on kysymys, kannattaa mennä puhelimen kanssa siihen myymälään, mistä puhelin on ostettu ja kysyä sieltä neuvoa. Näin kannattaa toimia myös silloin, jos ei ole koskaan mitään ohjelmistopäivityksiä tehnyt. Normaalisti ne eivät vaadi käyttäjältä muuta kuin hyväksymisen (yksi Enter), mutta tietämättä tämän enemmän on mahdotonta tarkemmin neuvoa.
Puhelimien käyttöjärjestelmiä on useita. Tavallisimpia ovat Android (useimmat merkit), Applen oma ja Microsoftin oma.
Heikki Poroila
Kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot kaikesta Suomessa itsenäisinä monografioina julkaistuista runokokoelmista. Erilaisissa lehdissä ja vastaavissa ilmestyneistä yksittäisrunoista ei kukaan pidä ei pysty pitämään tarkkaa luetteloa.
2010-luvulla julkaistut runokokoelmat pääsee selaamaan kirjoittamalla sanahakuun "runot" ja valitsemalla lajittelukohdasta UUSIMMAT. Tällä lailla löyty 515 osumaa. Osumien joukossa ovat myös vieraskielisten runojen suomennokset.
Sen selvittäminen, mitkä runot on julkaisemisen lisäksi myös kirjoitettu 2010-luvulla, edellyttää valtaa tutkimustyötä, koska aniharvoin itse julkaisuissa on jokaisen runon kohdalla mainintaa sen syntyajasta ja vaikka olisi, tätä tietoa ei rutiininomaisesti siirretä…
Muistamasi voisi olla animesarja Hopeanuoli. Luettelo sarjan jaksoista ja tapahtumista löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_animesarja_Hopeanuolen_jaksoista
Kannattaa tulla selvittämään asiaa kirjastoon.
Joskus kirja unohtuu lainausautomaatin viereen, joskus lainaustiskin kulmalle ja joskus kaveri lainaa toisen kortilla tieten tai vahingossa.
Toivottavasti kirjaston työntekijät kuitenkin huomaavat tällaiset virheet tiskiltä lainatessa ja osaavat korjata ne.
Kuitin tieto saattaa siis olla onneksi virheellinen ja lainassa on vain ne kolme haluttua teosta.
Ainosta on tietoa mm. Viljo Tarkiaisen teoksessa Aino ja muut Kalevalan naiset, 1911. s. 17-57 Nuoret naiset: Aino, Pohjan neito, Kyllikki ja Annikki
Kalevalan hyvät ja hävyttömät (1999) teoksessa on Ulla Pielan artikkeli: Aino-myytti
Sinikka Tuohimaan kirjaan Nainen, kieli ja kirjallisuus (1988) sisältyy kappale Naiskuvia Kalevalassa
Myös seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Tarja Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (2004)
Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta (2005)
Louhen sanat : kirjoituksia kansanperinteen naisista (1990). Teoksen sisältö https://outi.finna.fi/Record/outi.118723#componentparts
Opinnäyte, esimerkiksi: Yhteinen perhe, jaetut tunteet /N Hämäläinen…
Lähettämilläsi tiedoilla ei löydy tietuetta asiakasrekisteristämme. Tiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi tai kuvallinen Kela-kortti. Voit nopeuttaa kortin tekemistä täyttämällä alla olevasta linkistä löytyvä rekisteröitymislomakkeen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Ensimmäinen Suomessa toiminut yliopisto oli Kuninkaallinen Turun Akatemia, joka perustettiin 1640. Kun Turun palossa vuonna 1827 lähes koko kaupunki tuhoutui raunioiksi, joutui yliopisto muuttamaan Helsinkiin. Samalla sen nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi. Suomen itsenäistyttyä nimeksi vaihdettiin Helsingin yliopisto.
Turku puolestaan joutui Turun Akatemian muuton jälkeen olemaan ilman yliopistollista opetusta aina maan itsenäistymiseen asti. Nykyinen Turun yliopisto perustettiin 1920 lahjoitusvarojen turvin, aluksi nimellä Turun Suomalainen Yliopisto. Åbo Akademi perustettiin 1918.
Kirjastokortti on niin vanha, ettei enää toimi. Saat uuden käymällä missä tahansa helmet-kirjastossa kuvallisen henkilötodistuksen kanssa.
Voit esitäyttää kirjastokorttiin tulevat tiedot oheisen linkin kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9.
Kirjastossa täydennetään loput tiedot. Kortti on maksuton ja käy koko pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa.
Näitä kysymiäsi joululehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Tosin Kotiliesi-lehden tämän vuoden (2019) numeron 22 alaotsikko on Unelmien joulu. Se löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista.. Vanhoja joululehtiä on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei lainata, mutta ne voi pyytää luettavakseen Pasilan kirjastossa. Luettelo lehdistä löytyy alta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjoululehdet__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kirjastoista eri puolilta Suomea kysymiäsi lehtiä löytyy. Niitä on mahdollista pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kyseinen kohtaus on professori Isak Bergin painajaisesta Ingmar Bergmanin elokuvassa Mansikkapaikka (Smultronstället, 1957).
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144391
http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/Item/?type=film&itemid=4549#plot-summary
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
Olisikohan kyseessä kolmiosainen sarja Abadazad? Kirjoittaja on J.M. DeMatteis. Osien nimet ovat Matka käsittämättömään (2006), Univaras (2006) ja Professori Jääräpää (2007). Osa tarinasta on esitetty sarjakuvamuodossa. Mitenkään paksuja nuo teokset eivät ole, mutta kolme kirjaa muodostavat yhdessä paksuutta. Julkaisija on SanomaMagazines.
Sakkomaksuja pystyy maksamaan verkossa vain, jos niintä on kerääntynyt vähintään 1€ verran. Tämän takia verkkomaksu ei teillä onnistunut, sillä summa on liia pieni. Euroa pienemmät maksut voi hoitaa paikan päällä Vaski-kirjastoissa.
Stephenie Meyerin Twilight-kirjasarja jatkuu Keskiyön aurinko -romaanilla. WSOY julkaisee kirjan suomeksi syyskuussa.
Lisätietoa kustantajan sivulta https://www.wsoy.fi/kirja/stephenie-meyer/keskiyon-aurinko/9789510463246
Kirja on jo tilattu Seinäjoen kirjastoon.
Tässä ehdotuksia:
Filipović, Zlata, Zlatan päiväkirja : nuoren tytön elämä Sarajevossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au36f42b46-3fff-4138-b32f-5…
Haanpää, Pentti, Yhdeksän miehen saappaat, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18277
Reinikainen, Unto - Tikkanen, Hannu, Koti Käkisalmessa 1939-45, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yllä mainittuja löytyy useampi kappale kirjastoista.
Heidi Köngäs: Sandra (vuoden 1918 sota naisen silmin)
Anneli Kanto: Veriruusut / Lahtarit (näissä soditaan enemmän)
Eeva Kilven Talvisodan aika, Välirauhan aika ja Jatkosodan aika kertovat evakkotytön kasvutarinaa 1940-luvun alussa. Sivumäärät 200-300
Kirjasammon…
Tarkistin Kansalliskirjaston hakupalvelusta, mutta teoksista ei löytynyt suomenkielisiä käännöksiä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Lauluun "Där näckrosen blommar", jonka on säveltänyt Sven Du Rietz ja sanoittanut Sven-Olof Sandberg, on olemassa kaksi suomenkielistä sanoitusta.
Kerttu Mustonen on sanoittanut laulun nimellä "Kukkiva ulpukka" (joissakin julkaisuissa myös nimellä "Kun ulpukka kukkii"). Laulu alkaa: "Kaukana koivikko huojuu helmassa kuutamoyön". Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet Henry Theel ja Heikki Hovi.
Orvokki Itä, joka sanoittajana on Reino Helismaan salanimi, on sanoittanut laulun nimellä "Kun ulpukka kukkii". Laulu alkaa: "Kaukana metsässä siellä missä on hiljainen maa". Näillä sanoilla laulun on levyttänyt Erkki Junkkarinen.
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
