Löysin ainoastaan Szymborskan kääntäjät.
Teoksessa Sata Szymborskaa ovat kääntäjinä Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Diktoniusta ja Mistralia etsin mm. Lahden runotietokannasta. Kävin läpi omasta tietokannastamme, Aurorasta, kaikki tekijöihin viittaavat teokset. Mistralilta löytyi melkein pelkästään runot Tuuditan lasta ja Balladi. Diktoniukselta selasin läpi hänen runotuotantonsa. Arvo Turtiainen ja Viljo Kajava ovat kääntäneet Diktoniusta. Jörn Donnerin toimittamassa kokoelmassa (en löytänyt suomentajaa kirjasta) Kirjaimia ja kirjavia, Tammi 1956, on lapsirunoja, mutta en löytänyt niistä yhtään, joka olisi vastannut antamiasi sanoja.
Muistatko, mistä olet poiminut Diktoniuksen ja Mistralin? Jos muistat, voin vielä yrittää etsiä.
Mainiosta näyttelijästä ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Teatterialan hakemistoissa hänestä on yleensä hyvin lyhyt esittely. Suomen kansallisfilmografiassa hänet on mainittu niiden elokuvien yhteydessä, joissa hän on ollut mukana. Elonetin artikkeliin on koottu Klemelän uran keskeisiä vaiheita:
http://www.elonet.fi/fi/henkilo/229234
Wikipedian artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kosti_Klemel%C3%A4
Hei, kannattaa vierailla lähikirjastossanne tutkimassa lasten tietokirjallisuutta ja kysyä juuri lasta silloin kiinnostavasta aiheesta. Jos helmet.fi:stä löytyy kiinnostava kirja, voi sen toki kotonakin varata tulevaksi omaan lähikirjastoon. Esimerkiksi hakusanalla "maailmanhistoria" ja rajaamalla aineston lastenaineistoon saa tulokseksi muun muassa seuraavia "iltasatukirjoja". Myös esimerkiksi Tatu ja Patu -kirjasarjassa tai vaikkapa Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa on paljon yleistietoa eri aiheista seikkailun ohessa. Mukavia hetkiä tiedonjanon täyttämisessä!
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2017212__Smaailmanhistori…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950177__Smaailmanhistori…
https://haku.helmet.fi/iii/…
Hän on ohjannut ainakin Aamuposti-lehden osoitteesta https://www.aamuposti.fi/artikkeli/108384-raha-tekee-ihmisista-hassuja löytyvän artikkelin mukaan näytelmän Matkalaukkukostaja. Ilmeisesti hän on ollut myös ohjaamassa musiikkinäytelmää Hannikaisen baari osoitteesta https://hausjarvi.fi/palvelut/koulutus/ylaaste/musikaalit/hannikaisen-baari/ löytyvän tiedon mukaan. Tämän vastauksen puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista selvittää kaikkia Aution ohjauksia.
Vanhat Suomen tilastolliset vuosikirjat löytyvät digitoituina Doria-palvelusta. Tässä linkit kysymiisi vuosiin. 1960-luvun tiedot ovat parissa eri vuosikirjassa.
- vsk 1965, s. 330 (1960-1964)
http://www.doria.fi/handle/10024/87698
- Vsk 1971, s. 356 (1965-1970)
http://www.doria.fi/handle/10024/87817
Tilastokeskuksen julkaisemasta Kulttuuritilasto-julkaisusta löytyvät tiedot viisivuosittain:
http://www.doria.fi/handle/10024/162262
Kyseessä on Casa di Lorenzo Manilio Rooman juutalaisessa kaupunginosassa Piazza Giudian laidalla. Talo on rakennettu vuonna vuonna 1468, mutta talon rakennuttaja Lorenzo Manilio halusi kunnioittaa kaupungin roomalaista perintöä ja merkitsi talon rakennusvuodeksi 2221, joka laskettiin Rooman perustamisvuodesta 753 jKr.
http://roma.mysupersite.it/romaantica/regio-9-circus-flaminius/porticod…
https://iviaggidifra.wordpress.com/curiosita/curiosita-romane/la-casa-d…
https://www.romeartlover.it/Iscrizio.html
https://www.romeartlover.it/Vasi29.html
Kyseessä on Michael Cunninghamin Villijoutsenet ja muista kertomuksia (A wild swan and other tales, kuv. Yuko Shimizu, suom. Kristiina Drews, Gummerus, 2016).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä Helmet-hakuun.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512403332&qtype=b
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysyjän muotoilu "näin netin kautta" on niin moniselitteinen, ettei vastaaminen ole helppoa. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa normaalia kirjastolainaamista, voi vastata että nuotteja voi varata netin kautta kaikista kirjastojärjestelmistä siinä missä muutakin kirjastoaineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tällaista palvelua tarjoa.
Jos kysyjä taas tarkoittaa mahdollisuutta saada verkon kautta kopioitua maksuttomia nuotteja, vastaus on monimutkaisempi ja riippuu paljon siitä, mistä nuoteista on kysymys. Yleisesti ottaen netissä on tarjolla varsin vähän tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia nuottimuodossa ja ilman maksua. Käytännössä populaarimusiikkinuotteja ei ole laillisista lähteistä ladattavissa ollenkaan. Sen sijaan…
Kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne Muuttolinnut-nimistä Erkki J. Vepsäläisen teosta. Hänen kirjansa Ihmisiä rannalla : tarinoita suomalaisten veijareiden seikkailuista Iberian rantamailla ja vähän muuallakin on julkaistu 1998 ( Málaga : Escritores Finlandeses). Mutta ilmeisesti Vepsäläinen on tehnyt kirjastaan uuden painoksen vuonna 2007 ja antanut sille tuolloin otsikon Muuttolinnut. Tällä nimellä (alanimeke sama) kirja löytyy Suomesta kuitenkin vain Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta. Jos omaksi haluaa, ainakin Huutonetissä on juuri nyt yksi kirja tarjolla hintaan 8 euroa. Samalla hinnalla löytää alkuperäispainoksen esimerkiksi Antikvaarin verkkokaupasta.
Heikki Poroila
Oikea tapa on käyttää merkintää, joka viittaa käytettyyn painokseen. Vaikka lisäpainos asiasisällöltään vastaisikin sitä edeltävää uudistettua painosta, niin esimerkiksi sivunumerot eivät välttämättä täsmää. Taitava lukija osaa kyllä jäljittää muuttuneet sivunumerot vanhemmasta painoksesta, jos sisältö on sama. Opinnäytteestä on kuitenkin voitava kiistatta osoittaa, mihin tekstikohtaan viitataan. Tässä tapauksessa käyttäisin siis jälkimmäistä merkintää.
Ei pitäisi olla mitään yleistä syytä, ettei yleisluontoiseen kysymykseen annettua vastausta julkaista. Inhimillinen virhe on toki mahdollinen, mutta jos tällaisia tapauksia on ollut useampia, se ei kuulosta uskottavalta. Tällaisesta ongelmasta ei ole laajemmin kyselty, joten mistään yleisestä julkaisuongelmasta ei näyttäisi olevan kysymys. Jotkut kysymykset ovat kyllä niin yksityisluontoisia, että niitä ei julkaista verkkosivuilla, mutta niitä on suhteellisen vähän. Jos saan sähköpostiini jonkun esimerkin vastauksesta, joka ei ole mennyt julkiselle puolelle, voin pyytää toimitusta tutkimaan tarkemmin tapausta. Tarkoitushan on, että kysymykset ja vastaukset hyödyttävät kaikkia kiinnostuneita.
Heikki Poroila
Kirja on juuri saapunut kirjastoon ja löytyy nyt kokoelmista ja varauksen tekeminen on mahdollista. Kirja on tulossa myös Elimäen kirjaston kokoelmiin.
Alla kirjoja, jotka käsittelevät mm. runouden kääntämistä. Kirjat saa lainaan esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta:
- Sanan paino : kirjoituksia poetiikasta ja politiikasta / Rita Dahl
- Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen / Susan Bassnett
- Kohteena käännös : uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen / toimittaneet Irmeli Helin ja Hilkka Yli-Jokipii
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
Hei,
Etelä-Saimaa-sanomalehdet (Lappeenranta) löytyvät mikrofilmattuina Lappeenrannan pääkirjastosta vuodesta 1914 lähtien jatkuvasti. Lehdet mikrofilmataan muutaman kuukauden viiveellä. Vanhoja vuosikertoja löytyy myös paperisidoksina, mutta suosittelemme mikrofilmien käyttöä. Opastamme mikrofilmilaitteen käytössä, ja mikrofilmihuoneen saa varattua pääkirjaston neuvonnasta p. 05 6162341 tai neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi. Käyttö on maksutonta.
Myös Carelica-kotiseutukokoelmasta voi lisätietoa aiheesta kysellä.
Myanmarilaisen (ent.Burma) tietolähteeni mukaan kyseessä on gongi. Tämä kyseinen gongi on kertomasi mukaisesti ns. "ruokagongi" (dinner gong). Käytännössä siis lyömäsoitin, vaikkakaan tätä yksilöä ei varsinaisesti musisointiin käytettykään. Kyseisen kaltaisia gongeja valmistettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Valmistusmateriaaliin on pelkän kuvan perusteella hankala ottaa kantaa, mutta on näitä valmistettu mm. messingistä.
Pentti Haanpään novellissa Kaiken vanhan kohtalo (1948) Antti Maa pohtii kristinuskoa järjen valossa. ”Vanha saarnamies” toistaa Antille novellissa useaan kertaan: ”Järki on peto, järki on peto.”
Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018, ss. 275 – 280)
Kirjoitat selaimeen helmet.fi. Siitä valitset "hae aineistoa" ja siitä "tarkennettu haku". Valitset aineistoksi "kirja", kieleksi "espanja" ja kirjoitat hakusanan "lastenkirjallisuus", saat hakutuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lastenkirjallisuus%29%2…
Hoitoon joutuneen sukulaisen yhteystietoja voi yrittää tiedustella yleisistä puhelinnumeropalveluista. Hoitopaikat eivät luovuta potilastietoja ulkopuolisille. Tiedustelin asiaa myös julkisten palveluiden käyttäjille tarkoitetusta Kansalaisneuvonta.fi -palvelusta. Sieltä kerrottiin, että Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään harvoin tallennetaan hoitopaikan osoitetta, sillä hoitopaikassa olevan henkilön asioita hoitaa yleensä joku tietty lähiomaiseksi nimetty läheinen/omainen. Kannattaa siis tiedustella sukulaisen muilta mahdollisilta läheisiltä tietoja hoitopaikasta. Mahdollisia osoitetietoja voi tiedustella Digi- ja väestötietovirastolta, esimerkiksi Väestötietojen palvelusta. Palvelunumerot löytyvät Digi- ja…
