Suopursun englanninkielinen nimi on Labrador tea. Se on myrkyllinen kasvi, jota ei pitäisi käyttää sisäisesti. Grönlannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa esiintyy lännensuopursua, josta tehtyä teetä käytettiin paljon Yhdysvaltain sisällissodan aikana. Intiaanit ja eskimot niin ikään käyttivät ”suoteetä”. Vielä 1930-luvulla tehtiin yleisesti teetä, josta käytettiin nimeä Labrador tea, St. James’ tea tai ”countrytee”. Lisää suopursun käytön historiasta löytyy kirjassa Piippo, Sinikka : Luonnon lääkeyrtit 4 s. 204-206.
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Helsinki, 1992 kertoo, että Muilu saattaa olla alunperin Samuel-nimen kansanomainen muoto. Talo on nimetty isännän mukaan ja talon nimestä on sitten tullut sukunimi.
Toinen asia on sitten Muilu nimestä on johdettu yleiskäsitys muilutus. Muilutukset olivat lapuanliikkeen harjoittamia kommunisminvastaisia pelottelutoimia. Käytännössä siis kaappauksia ja pahoinpitelyjä. Termi juontui Lapualla asuvista Muilun veljeksistä, jotka olivat aktiivisia lapuanliikkeen kannattajia ja muiluttajia.
Hankalan tuntuinen tapaus, ei oikein mitään löydy - ellei joku sitten satu muistamalla tunnistamaan. Eli arvailuksi sanoissa olevien aiheiden perusteella tämä menee. - Arvo Koskimaalla on foxtrot KIRSIKAN KUKAT, joka nimen puolesta sopisi, mutta jonka alkusanat "Katselen keväistä kirsikan kukkaa" eivät etsittyyn lauluun täsmää. - Anneli Saaristo on laulanut Jori Sivosen sävellystä "Elokuun illat", mutta senkään sanat eivät ole ne haetut. Myöskään Vesa Alaren tangon "Yöt, illat elokuun" sanat eivät tähän hakuun sovi.
Hakua voisi edistää, jos tietäisimme laulun tyylilajin tai tanssilajin, onko laulaja mies vai nainen jne. Teksti tuntuisi olevan kotimaisen iskelmän tyylinen, mutta varsinkin tämä kirsikka-aihe toistuu niin paljon, että se…
Tanssilajeja ei yleensä kerrota levykannessa, nuoteissa niitä näkee toisinaan. Oheinen lista perustuu kappaleiden kuunteluun. Kaikkia ei ollut saatavilla juuri mainittuina versioina, joten tuloksissa saattaa olla tulkinnanvaraisuutta.
Yön kukka. SLOW FOX
Pieni lintu. SLOW FOX
Kurjet. TRIOLIFOKSI /SLOVARI
Varjojen yö. SLOW FOX
Ei koskaan vannoa saa. FOKSI
Illan varjoon himmeään. TANGO (Agentsin versio BEAT)
Tuota kulta-aikaa. FOKSI
Kesäni auringotar. SLOVARI
Lapin kultaa. SLOW FOX
Lumikukkien maa. BEGUINE
Tää päivä hääpäivä. VALSSI
Ranskalaiset korot. SLOW FOX / SWING
Kellot moskovan. SLOVARI
Lähtöhetki. VALSSI
Mä putoan. FOKSI
Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden…
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
http://www.artsignaturedictionary.com/result.php?stype=e&m=1&qMonogram=…
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Kirjastosta voi etsiä aiheesta kirjallisuutta PIKI-tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1135084221&ulang=fin .
Kirjoita hakuruutuihin esim. sanat "antiikki", "jumalat" tai "mytologia" ja "Kreikka". Valitse hakutyypiksi kunkin ruudun kohdalla "Asiasana". Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi kirjalistan, josta näet kirjan nimeä klikkaamalla sen tarkemmat julkaisutiedot. Ja jos klikkaat listalla kohtaa "Tarkasta missä", näet missä sitä on saatavissa. Voit myös tehdä kirjoista varauksen, jos sinulla on tunnusluku. Kysy lisätietoja kirjastostasi, henkilökunta tekee myös puolestasi varauksia kirjastossa.
Tässä muutama esimerkki tulosten joukosta:
Camp, John : Antiikin Kreikan maailma. Otava, 2004.
Simonsuuri…
Guinness World Records sivusto antaa seuraavan tiedon:
"Longest Bridge
The Second Lake Pontchartrain Causeway, which joins Mandeville and Metairie, Louisiana, USA, is 38.422 km (23 miles 1,538 yd) long. It was completed in 1969"
http://www.guinnessworldrecords.com/
Silta ei ole kaapeliriippusilta.
Maailman pisin kaapeliriippusilta on Honshun ja Awajin saaret Japanissa yhdistävä Akashi-Kaikyo-silta, sillan pääjänneväli on 1 991 metriä.
Suomen pisin silta on Raippaluodon kaapeliriippusilta, 1 045 metriä, lähde: Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/
Maailman ja Suomen pisimpien kaapeliriippusiltojen ero on 946 metriä.
Seuraavat kirjat eivät välttämättä ole muodoltaan varsinaisesti päiväkirjoja, mutta useimmat näistä perustuvat kuitenkin tositapahtumiin. Aiheeltaan kaikki ovat hyvin rankkoja.
Christiane F: Huumeasema Zoo, ilm.suom.1981(teini-ikäisen heroinistin muistelmat)
Deborah Spungen: Nancy , ilm.suom.1984(Sex Pistols- yhtyeen Sid Viciosin tyttöystävän Nancyn hurja tarina tämän äidin Deborah Spungenin kertomana)
Sikes, Gini: 8 ball chicks: vuosi tyttöjengien väkivaltaisessa maailmassa, 1999 (tutkimus tyttöjengeistä, erittäin karua tarinaa)
Mikkanen, Raili: Koukussa, ilm. 1997( tositapahtumiin perustuva kuvaus nuoren tytön huumehelvetistä 90-luvun Suomessa)
Burgess, Melvin: Hepo, ilm.suom. 1999 (romaani, kertoo kahden nuoren ajautumisesta…
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy pari lupaavaa teosta: Nikkaroi vanhaan malliin –kirjassa (2007) on ohjeet kustavilaisen lipaston tekoon. Suuressa puutyökirjassa (2004) on valmistustekniikoita ja ohjeita vanhojen huonekalujen valmistukseen. Kirjasta löytyy kuvamateriaalia sekä kirjoituslipastosta että lipastokaapista. Pääkirjastossa on myös lainattavissa yksittäinen työpiirustus peilipiirongista (1965), missä on kaavat ja mittasuhteet. Voitte tehdä näistä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa. Tattari, Juho, Puusepän oppikirja kotiteollisuus- ja maamieskouluja ym. puutyön opetusta antavia laitoksia sekä itsekseen opiskelijoita varten, sisältää erittäin tarkat teko-ohjeet lipaston tekemiseen.
Osakaavioiden,…
Pere-nimelle on olemassa useita vaihtoehtoisia tulkintoja. Eino Lähteenmäki on Tampereen nimen syntyä tarkastelevassa kirjoituksessaan huomauttanut, että monin paikoin itsenäisenä esiintyvä sana 'pere' käsitetään samaksi sanaksi kuin 'perä': "Niinpä eräs pirkkalainen selitti Nuolialan kylässä olevan Pereen talon nimen merkitsevän aivan samaa kuin Perä sanan, lisäten selitykseksi nimelle sen, että talo sijaitsee erään pienehkön lahden perässä. Samantapainen on Kokemäellä Sonnilan Pere nimisen talon nimen selitys. Talo sijaitsee erään viljelysaukean perällä ja siitä talolle nimi Pere."
Paitsi rinnakkaiseksi muodoksi sanalle 'perä', pere voidaan tulkita 'perheen' murteelliseksi muodoksi. Niin ikään Tampereen nimeä käsittelevässä…
Kyseessä on varmaankin Veikko Lavin sanoittama ja säveltämä kappale ”Tunnen kuuluvani tähän maahan”. Isänmaasta siinä ei suoraan puhuta mutta kappaleen nimessäkin mainitusta tästä maasta eli Suomesta mainitaan isänmaahan viittaavassa sävyssä. Siispä tätä kappaletta ystäväsi varmaan muistelee.
Lavin laulu löytyy seuraavilta CD-levyiltä:
”Elämää suurempaa” (Edel Records Finland, 2001)
Käkikosken koulu: ”Olipa kerran laulu” (Käkikosken koulu, 2001)
Lavi, Veikko: ”Parhaat” (Audiovox Records, 1998)
Lavi, Veikko: ”Tunnen kuuluvani tähän maahan” (Audiovox Records, 1992)
”Veikko Lavi ja tähdet” (Audiovox Records, 1992)
Levy ”Tunnen kuuluvani tähän maahan” sisältää myös esiteliitteessään laulujen sanat, joten jos ystäväsi haluaa ne myös…
Thelma ja nimen toinen muoto Telma ovat peräisin englantilaisen kirjailijan Marie Corellin romaanista Thelma vuodelta 1887. Corelli on ilmeisesti sepittänyt nimen kreikkalaisesta sanasta thelema, joka merkitsee "tahtoa".
Anneli-nimelle on ainakin kaksi tulkintaa. Saksassa sitä on pidetty Anna-nimen muunnoksena. Toisen tulkinnan mukaan Anneli on ruotsalaisen yhdysnimen Anne-Louisen lyhentymä. (Lähde, Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/) mukaan Thelma on tai on ollut nimenä alle 329 suomalaisella. Yleisimmillään nimi oli vuosina 1900-1913. Anneli-nimen on saanut 145 082 suomalaista. Eniten Anneleita syntyi vuosina 1940-1959.
UKK-reitin päätepisteet ovat etelässä Lieksan Kolilla ja pohjoisessa Savukosken Tulppiossa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/UKK-reitti)
Lisätietoja reitistä ja siihen liittyvistä kartoista:
http://www.saunalahti.fi/eeromari/vaelletaansuomessa/ukk_reitti.html
Sokerikon ja kermakon suunnittelija ei ole selvinnyt. Kirjaston kokoelmissa olevissa Nuutajärven tai muidenkaan suomalaisten lasiastioiden suunnittelijoita esittelevissä teoksissa ne eivät ole mukana, eivät myöskään Nuutajärvi - Notsjö -tuoteluettelossa. Myöskään osto- ja myyntiliikeiden sivustojen, kuten Vaarin varasto (http://www.vaarinvarasto.com/) tai Wanhan Puoti (http://www.wanhanpuoti.com/Yritys.htm) kautta niitä ei löytynyt. Suomen lasimuseolla on maksullinen tunnistuspalvelu:
http://www.riihimaki.fi/index.asp?id=4FF2459216C94BC685FBFAC7BD5CE219&d…
Etsitty runo on Immi Hellénin Aamukahvin ääressä. Vuonna 1951 julkaistu Hellénin Runoja-kokoelma ilmoittaa sen kirjoitusvuodeksi 1909. Sen jälkeen se on ollut mukana useimmissa Hellénin runo- ja lastenrunokokoelmissa Lasten runokirjasta (1930) Punaposki, kultasuuhun (2000), minkä lisäksi se löytyy useista antologioista ja lukukirjoista.
Väestörekisterikeskuksen etunimitilastoista löytyy tietoa siitä, milloin mitäkin nimeä on käytetty ja kuinka paljon. Kovin yksityiskohtaisia tietoja tilastosta ei kuitenkaan saa.
Eemi-nimeä on käytetty sekä miehen että naisen nimenä. Tilaston mukaan 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä nimi on ollut yhdeksällä miehellä ja alle viidellä naisella. Eemi yleistyi selvästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin nimen sai 204 miestä ja alle viisi naista. Vuosina 2000- 2009 Eemi annettiin nimeksi 334:lle miehelle ja tällä vuosikymmenellä Eemejä oli jo 1011.
Voit tarkastella tilastoja täältä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Martha (tai Suomessa useimmiten Martta) on alunperin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on "valtiatar" tai "emäntä". Uudessa testamentissa Martta oli toimelias Lasaruksen ja Marian veli (Luuk. 10:38-42, Joh. 11:17-28). Martha (Martta) onkin perheenemäntien taivaallinen suojelija. Häntä pidetään myös majatalonpitäjien, kokkien, palvelijoiden ja maallikkosisarten suojelijana. Hänen mukaansa on nimetty myös kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö Marttaliitto.
Tunnettuja Marthoja (siis juuri kirjoitusasussa Martha) ovat esim. seuraavat naiset:
Martha Washington (USA:n ensimmäisen presidentin vaimo)
Martha Graham (tanssija ja koreografi)
Martha Gellhorn (journalisti)
Martha Stewart (liikenainen, toimittaja, kirjoittanut kirjoja…
Lauri Siivosen ja Kaarina Laitilan kirjoittama artikkeli metsäpäästäisestä Siivosen toimittamassa kirjassa Suomen nisäkkäät (Otava 1972) selittää tämän ilmiön päästäisten myskinhajulla. Mistään myrkystä ei siis ole kyse.
"Kun muita pikkunisäkkäitä tapaa maastossa kuolleina äärimmäisen harvoin, niin kuolleita päästäisiä löytää sen sijaan usein teiltä ja poluilta. -- Tavallisesti asia selitetään niin, että nelijalkaiset petoeläimet purevat ne kuoliaiksi ja jättävät ne sitten sikseen niiden myskinhajun vuoksi. Ainoastaan päiväpetolinnut ja pöllöt syövät päästäisiä -- ." (SN 1, s. 164)
"Kullekin päästäislajille ominainen myskinhaju erittyy molemmilla kupeilla sijaitsevasta erikoisesta rauhasesta. Sen paikan ilmaisee rasvankiiltoinen tumma…
