Hei,
Tästä Fred Gipsonin kirjasta löytyy suomeksi vain lyhennettynä Valittujen palojen Kirjavaliot : neljä lyhennettyä menestysteosta -sarjassa vuodelta 1986 (ISBN 951-9059-29-6).
Niteen muut lyhennetyt romaanit: Kuoleman ruhtinas / Robin Cook --- Sinisen Niilin seikkailu / Rüdiger Nehber --- Rachelin maa / Maureen O'Donoghue).
Marja Helanen-Ahtola on kääntänyt tarinan nimellä "Vanha kunnon Lousku".
Latinan pakolaisleiri sijaitsi Italiassa Lazion maakunnassa, ja se oli toiminnassa vuosina 1957-1991. Alkuvaiheessa leirin pakolaiset tulivat Itä-Euroopan maista yleensä Jugoslavian vastaisen rajan yli aluksi Triesten pakolaisleirille. Useimmat pakolaiset eivät jääneet Italiaan pysyvästi vaan jatkoivat matkaa muihin maihin. Tästä aiheesta en löytänyt suomenkielisiä painettuja tai verkkolähteitä, eikä tietoa näyttäisi olevan kovin paljon tarjolla englanniksikaan. Latinon pakolaisleiristä on italiankielisessä Wikipediassa artikkeli, jonka voi kääntää myös melko ymmärrettävälle suomen kielelle. Ks. https://it.wikipedia.org/wiki/Campo_profughi_di_Latina
Hakusanoilla Campo profughi di Latina tai Rossi Longhi refugee camp löytyy…
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde:…
Schengen-alueella voi matkustaa vapaasti, jos on esittää joko voimassa oleva passi tai kansallinen henkilökortti. Passi tuntuu luonnollisemmalta matkustusasiakirjalta, koska on totuttu, että ulkomaanmatkoilla se vaaditaan. Näin ei kuitenkaan enää ole Schengen-alueen osalta, vaan henkilökortti on yhtä pätevä kuin passikin. Henkilökortteja ylipäätään vain on harvemmalla kuin passeja.
Yleisesti ottaen poliisin lupapalveluissa on tällä hetkellä todellakin ruuhkaa, mutta tilanne voi vaihdella suurestikin eri puolilla Suomea. Ja tätä kannattaa hyödyntää, jos on kiire hankkia passi tai henkilökortti. Lisämaksusta passin voi saada myös nopeutetusti. Passia ei lähetetä kotiin, vaan se noudetaan valitusta noutopaikasta.
EU-kansalaisten…
Dagobert von Mikuschista vaikuttaa löytyvän hyvin vähän tietoa. Saksan kansalliskirjaston tietojen mukaan hän eli 1874 - 1950. Hän asui Berliinissä. Von Mikusch kirjoitti 21 teosta ja käänsi paljon teoksia saksaksi. Saksalaisissa sanomalehdissä hänen nimensä esiintyi usein ja häntä tituleerattiin mm. tunnetuksi itämaiden tuntijaksi. Mistään ei suoranaisesti ilmene, mikä oli hänen koulutustaustansa tai tekikö hän esimerkiksi tutkimustyötä eri maissa.
Tarina on nimeltään Suo-Santeri (engl. Wispy Willie) ja se on julkaistu mm. kokoelmassa Takaisin Klondikeen : kaikki Carl Barksin sarjat vuodelta 1953 (Sanoma, 2023). Lisätietoa tarinasta ja sen muista muista julkaisukerroista Suomessa löytyy I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta: https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+159-01.
Urheiluselostukset ovat kuuluneet Yleisradion ohjelmistoon käytännössä alusta asti. Niiden sisällyttäminen ohjelmistoon riittävän usein palveli myös radiovastaanotinten leviämistä. Ennen merkittäviä urheilutapahtumia oli havaittu radioiden menekin selvästi lisääntyvän. Ensimmäisiä urheiluradion suurtapauksia oli Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelun lähetys Helsingistä 7.–8.9.1929. Monen radionkuuntelijan mieleen Yleisradion alkuvuosien merkkitapahtumana on jäänyt Berliinin olympialaisten radiointi.Tekniset valmiudet suoriin urheiluselostukseen olivat hyvät. Urheilukilpailujen radioinnin lisääntymistä yleisradiotoiminnan alkuvuosina hillitsi lähinnä kilpailujen järjestäjien epäilys, että kilpailujen radiointi veisi yleisön kentältä.…
Venäjän alueella on lukuisia linnaksi tai linnoitukseksi laskettavia rakennelmia. Viipurin linna on Suomea lähellä oleva esimerkki.Muita venäläisiä linnoja löytyy esimerkiksi Wikipedian listauksista.
Kuvataiteilijamatrikkelia ja signeerausta vertailemalla sanoisin, että kyseessä voisi olla Nils Wikbergin signeeraus. Vuosiluvutkin täsmäävät, sillä hän on elänyt vuosina 1907-1971.Lähde: Kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)…
Olisikohan kyseessä ehkä Martti Haavion Iloisesta eläinkirjasta löytyvä satu Suuri rukkanen? Siinä metsämies kadottaa toisen rukkasensa. Kärpänen näkee sen tiellä, lentää sisään ja alkaa asua peukalossa. Kun sitten hiiri osuu rukkasen luo, se kysyy: "Kuka siellä on rukkasessa?" Kärpänen vastaa: "Minä Kärpänen Kuningas." Hiiri pyytää yösijaa ja kärpänen kutsuu sen sisään. Sadun edetessä rukkaseen asettuvat myös jänis, kettu, susi ja karhu, ja jokaisen kanssa käydään läpi sama "Kuka siellä on rukkasessa?" -kysymys alati pitenevine vastauksineen: "Minä Kärpänen Kuningas, minä Hiiri Hiirulainen... ". Lopussa kaikki säikähtävät ulkopuolella kiekuvaa kukkoa ja karkaavat joukolla metsään.Ukrainalainen kansansatu Rukkanen on pääpiirteissään sama…
Pätsin suvusta löytyy Maija Pätsin ja Elsa Hyttisen kokoama Luettelo Filip Tuomaanpoika Pätsin (s. 1658) suvun jäsenistä, julk. Pätsin suku ry 1995. Julkaisu löytyy Posion kirjastosta, puh. 016-3205 234.
Tarkoitat varmaan Helmet-kirjastoissa perittävää varausmaksua. Vastaus löytyy HelMet-verkkokirjaston ( www.helmet.fi ) kohdasta Ohjeita -> Maksut:
"varausmaksu 18 vuotta täyttäneeltä asiakkaalta: aikuisten aineisto/varaus: 0,50 e"
Alle 18-vuotiailta ei siis peritä varausmaksua mistään aineistosta, eikä lasten aineistosta peritä varausmaksua minkään ikäisiltä.
Olemme tutkineet meillä Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat Paholaisen kirjeopisto-teokset ja niissä ei ole kuvitusta. Vanhin niistä on vuodelta 1950. Lisäksi katsoimme Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta, josta pitäisi löytyä tiedot kaikista suomennoksista ja painoksista (ainakin 1960-luvulta alkaen), ja niissä ei ole missään mainintaa kuvituksesta. Se yleensä mainitaa jos teoksessa on kuvitusta.
Lewisin romaanissa Suuri avioero on kuvituksena sekä piirroksia että Aleksandra Ionovan maalauksia. Saattaisiko tämä olla etsimäsi teos? Se on vuodelta 1970. Sitä on yksi lainattava kappale Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Mikko Huhtamiehen kirjassa Suomen elinsiirtojen historia ( Gummerus, 1997) on luku Ruumis ja sielu, jossa elinsiirtoja pohditaan myös etiikan ja uskonnon kautta. Huhtamies on tehnyt myös kirjan Jatkettu elämä: elinsiirtojen historia Suomessa ( Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja, 1997). Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla löytyy myös tietoa elintenluovutuksesta. Heiltä voisi asiasta tiedustella, kuten myös seurakuntien kautta eri uskontojen suhtautumista asiaan.
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/elinsiirr…
http://evl.fi/EVLKuvailutiedot.nsf/YhteystietoEtusivu?ReadForm&lang=FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1304347__Ssuomen%20elinsii…
Hei
Kyseisiä kirjoja löytyy kyllä muualta Suomesta. Siinä tapauksessa, jos haluatte kirjat itsellenne lainaan, pyydän teitä jättämään tilauksen Kauniaisten kirjaston sivuilla olevan sähköisen kaukolainapyynnön kautta tai käymään paikan päällä itse. Kirjaston kaukolainoista vastaava henkilö hoitaa kirjojen tilaamisen. Kaukolaina on maksullinen; 4 € / kirja. Laina-aika määräytyy lähettävän kirjaston laina-aikojen mukaan.
Asiaa olisi ollut helpompi tutkia, jos olisit kertonut, mistä kirjasta oli kyse. Katsoin nyt läpi kaikki varauksesi,ja kaikki ne, joissa olet jonossa kahdeksantena ovat lukittuja, samoin kuin suurin osa muistakin varauksistasi. Ne eivät siis etene varausjonossa, ennen kuin käyt poistamassa lukitukset. Kirjaston henkilökuntahan ei asiakkaan varauksia pysty lukitsemaan eikä poistamaan lukituksia, vaan asiakkaan pitää tehdä se itse.
Tässä vielä varmuuden vuoksi ohjeet lukitustoiminnon käyttämiseen:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla…
Tarkoitatko kansallispäiviä ,jotka ovat kansallisia juhlapäiviä, joita vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi vai itsenäisyyspäiviä? Kansallispäiviä voi olla samassa valtiossa useitakin, mutta itsenäisyyspäiviä yleensä vain yksi. Tästäkin on kyllä poikkeuksia.
Emme onnistuneet löytämään luetteloa kummastakaan. Luettelohan muuttuu vuosittain, kun uudet maat viettävät jotakin tasavuosijuhlaa.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät luettelot sekä maailman valtioiden kansallis- että itsenäisyyspäivistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/National_day
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_national_independence_days
Vuosina 2017-2020 tasavuosipäiviä juhlivat maat voi poimia näistä luetteloista.
Kirja löytyy esim. Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Jos haluat noutaa kirjan Kiimingistä, tee kaukolainapyyntö lomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=5 . Kaukolainan toimitusmaksu on 1 euro.
Voisiko olla Jamppa Tuomisen Kevään ensi kukkanen?
https://genius.com/Jamppa-tuominen-kevaan-ensi-kukkanen-lyrics
Sanat eivät tosin osu ihan, mutta melkein...
