Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja…
Syitä on lukuisia. Osa periytyy kolonialismin vääristyneestä globalisaatiosta. Euroopan mahtivallat valloittivat luonnonrikkauksia saadakseen suuria aluekokonaisuuksia, jotka eivät noudattaneet paikallisten kulttuuri- ja kielialueiden rajoja. Yhteen joutui ihmisryhmiä, joilla oli hyvin vähän yhteistä keskenään. Myöhempien aikojen toistuvat konfliktit ja sisällissodat ovat osaltaan tätä perua, ja ne ovat estäneet yhteiskunnallista eheytymistä ja kehitystä. Sotia seuraa usein pitkäaikaista taloudellista kurjuutta ja pakolaisuutta.
Vähän kehittyneitä maita on trooppisella vyöhykkeellä, missä viljely on usein vaikeaa ja missä taudit lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät tuottavuutta. On myös toistuvaa kuivuutta ja heinäsirkkaparvien kaltaisia…
Kyseessä voisi olla Leena Laulajaisen Loikkeliinin lokikirja. Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audc336c4b-5f64-44c3-9418-6….
David Bentely Hartin ja Patrick Robert Hartin teos MacGorillanlinnan arvoitus (The Mystery of Castle MacGorilla, suom. Risto Mikkonen) on ilmoitettu ilmestyväksi lokakuussa 2020. Välitän hankintaehdotuksenne eteen päin
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Helmet-kirjastoille voi tehdä hankintehdotuksen myös alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Uskomme uniin -nimistä runoa Pertti Niemisen tuotannosta ei löydy. RunosikermänTimanttisutra toisessa runossa kaksi säkeistöä alkaa rivillä Me uskomme uniin. Olisikohan kyse tästä runosta?
Runo Timanttisutra on kokoelmasta Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa (1983). Runo on luettavissa myös Pertti Niemisen runojen kokoelmassa Näen syksyssä kevään : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2009).
Netissä runon julkaiseminen edellyttää kirjalijan lupaa. Tekijänoikeudellisista syistä julkaiseminen ei olisi tässä tapauksessa sallittua.
Saat runon sähköpostiisi.
Artikkelissa varmaankin viitataan Berkleyn yliopiston matematiikkojen laskelmiin, että joissakin Mustissa aukoissa niihin joutunut voisi selviytyä, mutta hänen menneisyytensä tapahtumat häviäisivät ja hänellä voisi olla loputon määrä tulevaisuuksia. https://news.berkeley.edu/2018/02/20/some-black-holes-erase-your-past/ Artikkelissa ei siis viitata olemassaoloon tai muistiin, vaan menneisyyden ja tulevaisuuden determitismin katoamiseen. Menneet syyt eivät enää määrittäisi tulevaisuuden seurauksia.
Leena Tähtisen mielenkiintoinen artikkeli tiedelehdessä kuvaa tällaista mustaan aukkoon syöksymistä. Katsojan milestä aukkoon syöksyjä ei koskaan putoa ja syöksyjän mielestä aikaa kuluu vain hetkinen. Aika siis ikään kuin…
Kelan tilastoista selviää lääkekorvauksien saajat vuosittain
https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain/korvatut-reseptit .
Tämän perusteella voi arvioida reseptilääkkeitä saavien henkilöiden määrän vuositasolla.
Alueellisesta sairastavuudesta Suomessa on tilastotietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella
http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/index.html .
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
Vastausta Veikkauksen verkkosivuilta ei löytynyt. Kannattaa olla yhteydessä Veikkaukseen, yhteystiedot sivulla https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/yhteystiedot/yhteystiedot
Aale Tynnin suomennos William Wordsworthin runosta The Rainbow (tunnetaan myös nimellä My Heart Leaps Up) vuodelta 1802 sisältyy kokoelmaan Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949). Runo on teoksen sivulla 23.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
Huomattava osa kaupunki-ilmassa olevista hengitettävistä hiukkasista on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitussepelistä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti asfaltin pintaa.
Muita katupölyn lähteitä ovat mm. teiden suolaus, rengas- ja jarrupöly, raitiovaunujen jarruhiekka, rakennustyömailta ja luonnonympäristöistä kulkeutuva maa-aines sekä kaduilla jauhautuvat kasvintähteet ja siitepöly. Tosin vain osa katupölystä on varsinaisesti pienhiukkasia (alle 2,5 mikrometrin kokoisia ilmakehässä leijuvia kiinteitä hiukkasia). Merkittävä osa katupölystä on kooltaan 2,5-10 mikrometriä. Pienhiukkasia kulkeutuu kaupunkiin myös kaukokulkeumien mukana.
YTV teki pienhiukkastutkimuksia…
Lahetamme kaukolainoja myos ulkomaille, mutta kaukopalvelu on aina
kirjastojen valista toimintaa. Meidan tulisi siis saada Amsterdamista
jonkun kirjaston tilaus. Toimitusmaksuja emme toistaiseksi ole
ulkomaisilta kirjastoilta perineet, mutta jotkut kirjastot ovat hiukan
varovaisia tilaamaan siksi, etta postimaksut ovat melko korkeita.
Kannattaa siis kysya paikallisesta kirjastosta.
Osa varmaan löytyy teoksesta teoksessa Albert Edelfelt och Ryssland : brev från åren 1875-1905, josta saatavuustiedot:
http://www.helmet.fi/search*fin/++ftlist/++ftlist/1,1,1,B/frameset~1694…^bib165,1,3,41
Svenska littertursällskapet i Finland on se instanssi, josta Edelfeltin kirjeet.
Katso tiedot:
http://www.sls.fi/HLA.htm
Vaahteramäen Eemeli on niin suosittu kaveri, että hänestä kertovia kirjoja on melkeinpä jokaisessa kirjastossa. Nokian kirjaston kokoelmissa on näitä Astrid Lindgrenin kirjoittamia kirjoja monenlaisena versiona ja myös DVD-elokuva löytyy.
Jos haluat tarkistaa, mitä niistä tällä hetkellä on kirjastossa paikalla, voit tarkistaa sen Piki-kokoelmatietokannasta. Sitä pääset katsomaan vaikkapa kirjaston kotisivujen kautta.Toinen mahdollisuus on soittaa kirjastoon ja pyytää virkailijaa etsimään niitä sinulle valmiiksi.
Kirjojen tekijänoikeudet ovat aina kirjan kustantajalla ja lupa kirjoissa esitettyjen aineistojen käyttöön pitäisi näinollen kysyä kunkin kirjan kustantajalta. Suosittelisin sinua käyttämään google maps -palvelua. Osoitteesta maps.google.com voit etsiä erilaisia karttoja käyttöösi.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtivarasto Pasilassa sälyttää Helsingin Sanomien numeroita vuodesta 1904 lähtien. Suora linkki varastolehtiluetteloon on http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto… .
Pasilan pääkirjasto (Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9) on avoinna maanantaista torstaihin klo 9:00 - 20:00, perjantaisin klo 9:00 - 18:00 ja lauantaisin 10:00 - 16:00. Lehtialueen puhelinnumero on 09- 310 85426.
Koska kortti on varastettu, tärkeintä on sen pikainen kuolettaminen, jotta sitä ei voida käyttää väärin. Olen nyt kuolettanut korttisi, eikä sillä ollut lainoja, maksuja eikä muitakaan selvittämättömiä asioita. Enää sitä ei siis voi käyttää.
Uuden kirjastokortin saat käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tilalle tehtävä uusi kortti maksaa 3 €. Samalla käynnillä saat osoite- ym. tietosi päivitetyiksi.
