Tällä hetkellä on kirjastoissa saatavissa vain dvd-versiot 5. ja 6. kaudesta. Voi olla, että tulevat myöhemmin blu-ray:na myös kirjastolevitykseen. Tietoa siitä en löytänyt.
Forssan kirjastosta kerrottiin, että uudessa verkkokirjastossa on ollut mm. tämänkaltaisia, tilapäisiä häiriöitä. Ainakin nyt verkkokirjaston kieli avautui suomenkielisenä. Sivuston Suomen lipun kuvaa klikkaamalla saa kielen tarvittaessa vaihdetuksi.
Hei, kannattaa vierailla lähikirjastossanne tutkimassa lasten tietokirjallisuutta ja kysyä juuri lasta silloin kiinnostavasta aiheesta. Jos helmet.fi:stä löytyy kiinnostava kirja, voi sen toki kotonakin varata tulevaksi omaan lähikirjastoon. Esimerkiksi hakusanalla "maailmanhistoria" ja rajaamalla aineston lastenaineistoon saa tulokseksi muun muassa seuraavia "iltasatukirjoja". Myös esimerkiksi Tatu ja Patu -kirjasarjassa tai vaikkapa Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa on paljon yleistietoa eri aiheista seikkailun ohessa. Mukavia hetkiä tiedonjanon täyttämisessä!
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2017212__Smaailmanhistori…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950177__Smaailmanhistori…
https://haku.helmet.fi/iii/…
Hän on ohjannut ainakin Aamuposti-lehden osoitteesta https://www.aamuposti.fi/artikkeli/108384-raha-tekee-ihmisista-hassuja löytyvän artikkelin mukaan näytelmän Matkalaukkukostaja. Ilmeisesti hän on ollut myös ohjaamassa musiikkinäytelmää Hannikaisen baari osoitteesta https://hausjarvi.fi/palvelut/koulutus/ylaaste/musikaalit/hannikaisen-baari/ löytyvän tiedon mukaan. Tämän vastauksen puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista selvittää kaikkia Aution ohjauksia.
Tarkka vuosi ei selvinnyt, mutta 1990-luvulta asti ovat ylioppilastutkinto ja ammattikoulututkinto olleet samanarvoisia haettaessa korkeakouluopintoihin.
Alla tietoa Minna Vuorio-Lehden artikkelista Valkolakin hohde Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen (Kasvatus & Aika 1 (2007, s. 19-33) ja Tampereen yliopiston Aviisi-lehdestä (11/2009):
http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/valkolak.pdf
https://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=11/2009&id=f75a842
Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy…
Kysyjän muotoilu "näin netin kautta" on niin moniselitteinen, ettei vastaaminen ole helppoa. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa normaalia kirjastolainaamista, voi vastata että nuotteja voi varata netin kautta kaikista kirjastojärjestelmistä siinä missä muutakin kirjastoaineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tällaista palvelua tarjoa.
Jos kysyjä taas tarkoittaa mahdollisuutta saada verkon kautta kopioitua maksuttomia nuotteja, vastaus on monimutkaisempi ja riippuu paljon siitä, mistä nuoteista on kysymys. Yleisesti ottaen netissä on tarjolla varsin vähän tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia nuottimuodossa ja ilman maksua. Käytännössä populaarimusiikkinuotteja ei ole laillisista lähteistä ladattavissa ollenkaan. Sen sijaan…
Oikea tapa on käyttää merkintää, joka viittaa käytettyyn painokseen. Vaikka lisäpainos asiasisällöltään vastaisikin sitä edeltävää uudistettua painosta, niin esimerkiksi sivunumerot eivät välttämättä täsmää. Taitava lukija osaa kyllä jäljittää muuttuneet sivunumerot vanhemmasta painoksesta, jos sisältö on sama. Opinnäytteestä on kuitenkin voitava kiistatta osoittaa, mihin tekstikohtaan viitataan. Tässä tapauksessa käyttäisin siis jälkimmäistä merkintää.
Kirja on juuri saapunut kirjastoon ja löytyy nyt kokoelmista ja varauksen tekeminen on mahdollista. Kirja on tulossa myös Elimäen kirjaston kokoelmiin.
Alla kirjoja, jotka käsittelevät mm. runouden kääntämistä. Kirjat saa lainaan esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta:
- Sanan paino : kirjoituksia poetiikasta ja politiikasta / Rita Dahl
- Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen / Susan Bassnett
- Kohteena käännös : uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen / toimittaneet Irmeli Helin ja Hilkka Yli-Jokipii
Oman kirjastoalueesi kokoelmista ei löydy äänitehostelevyjä, joilla olisi sodan ääniä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy pari äänitettää, jolla on etsittyjä äänitehosteita.
Military sounds and firearms (Distributions Madacy, 1987)
Sound effects = Bruitages = Geluiden = Geräusche. 6 / concept: X: Pelgrims, J. H. Vatter ; compilation D. Van Mourik, J. Dubois, Dureco, 1988)
Sonic booms. 2 (produced and mixed, soundfield design engineering by Brad S. Miller ; recorded by Brad Miller, Patricia Miller, Joe Niklas, 1990)
Äänitteet ovat tilattavissa kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä oman kirjastosi kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme asiakkaat ainoastaan tietolähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Kirjailijan tekijänoikeuteen voi tutustua täällä:
https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Tässä nuortenkirjasuosituksia:
Jordan Sonnenblick: Kuumetta, kipinää ja rumpusooloja
John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe
Annukka Järvi: Tanssi neljällä jalalla
Enter ry:n tarjoamaa opastusta tietokoneiden ja puhelimien käytössä on tarjolla useissa Helsingin kirjastoissa. Kyseiset kirjastot ja opastusten aikataulut löytyvät Helmet-palvelusivustolta. Opastusta on tällä hetkellä esimerkiksi Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Malmin kirjastoissa.
Lisätietoa löydät Helmet-palvelusivustolta kunkin kirjaston sivulta. Tarkemmat tiedot saa ko. kirjastosa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=8.9.2020…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat
Sir Arthur Conan Doylen teoksesta The Sign of Four (1890) on kaksi suomennosta. Jussi Korhosen suomennoksessa vuodelta 2009 Baker Street Irregulars on suomennettu Baker Streetin palkkasoturit. Lea ja Timo Kukkolan suomennoksessa vuodelta 1999 kyseinen luku on suomennettu Baker Streetin vapaaehtoiset.
Valitettavasti näyttää siltä, että Johann Wolfgang von Goethen runosarjasta Urworte. Orphisch ei löydy suomennosta, ei myöskään sarjan yksittäisistä runoista.
Faustista on olemassa kolme suomennosta. Alla olevassa linkissä on Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884.
Project Gutenbergissa on digitoituna Goethen Faust I. Digitoidusta teoksesta löydät helposti arkkienkeli Rafaelin repliikin.
RAFAEL.
Aurinkos soipi niinkuin ennen
Kilvassa siskomailmojen,
Rataansa säätämääsi mennen
Se pauhaa halki taivasten.
Salass' on ihmeen syyt ja juuret,
Joll' enkeleitäs riemastat;
On työsi, korkeat ja suuret,
Kuin luomis-aamull' armahat.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348-images.html
Faustin ovat suomentaneet myös Valter Juva…
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
