Sodista julkaistaan jatkuvasti uutta kirjallisuutta.
Hyvänä kokonaisjohdatuksena toimii varmaankin vielä
Myllyniemi, Seppo
Suomi sodassa 1939-1945. - Otava, 1982
Useiden tekijöiden yhteistyönä ovat ilmestyneet
Talvisodan pikkujättiläinen. - WSOY, 1999
ja
Jatkosodan pikkujättiläinen. - WSOY, 2005
Sotahistoria on lukemattomine joukko-osastonumeroineen usein varsinainen ryteikkö. Selkeyttä siihen tuo lukuisine karttoineen
Raunio, Ari
Sotatoimet : Suomen sotien kulku kartoin. - Genimap, 2004
Samaa esittämistapaa Raunio on noudattanut teoksissa
Talvisodan taisteluja. - 3. p. - Karttakeskus, 2010
Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941. - Karttakeskus, 2007
ja
Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-44. - Karttakeskus, 2008
Näiden kolmen teoksen…
Liisa etsimässä mustaa härkää on Maria Jotunin kirjoittama satu. Se sisältyy ainakin Valistuksen vuonna 1922 julkaisemaan oppikirjaan Koulutyössä : yläkansakoulun I:n ja II:n luokan lukukirja, josta 30-luvun loppuun mennessä otettiin toistakymmentä painosta. 1930- ja 40-lukujen taitteessa kirjaa uudistettiin jonkin verran ja osa teksteistä korvattiin toisilla. Liisa etsimässä mustaa härkää oli yksi tässä vaiheessa poistetusta 32 tekstistä. Kirjan vuosina 1922-38 ilmestyneistä painoksista se kuitenkin löytyy.
Teos Rakkauden helminauhaa on tilattu Kouvolan kirjastoon painettuna kirjana. Kirjan saapuminen kirjastoon kirjatoimittajaltamme ja lainauskuntoon käsittely vie oman aikansa. Valitettavasti joutuu siis odottelemaan.
Kirjaan voi tehdä varauksen joko itse Kyyti.fi-sivulla tai lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai käymällä paikan päällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kyyti.fi/kirjastot.
Äänikirjaa eikä e-kirjaa ei ole kirjastoille saatavilla (myytävänä).
Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä, jotkut kirjastot eivät ota lainkaan lahjoituksia vastaan. Hyvä olisi neuvoa silloin asiakasta kääntymään lahjoituksia vastaanottavan kirjaston puoleen. Tapiolan kirjastossa olemme hyvin kiinnostuneita ottamaan mainitun kirjan kokoelmaan sijoitettavaksi. Tervetuloa! Tässä vielä linkki kirjastomme yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Yhte…
Helmet-kirjastoissa on tehty lukudiplomeja, joihin on kerätty lukusuosituksia eri ikäisille ja eri luokkatasojen lapsille. Alla on linkit sekä S2-oppilaille (luokat 3-6) tarkoitettuihin että yläkoululaisten ja 5-6-luokkalaisten kirjasuosituksiin. Kirjat on myös lyhyesti esitelty. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Toivottavasti näistä löytyy sopivaa luettavaa:
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=6
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=4
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=3
Tarkka vuosi ei selvinnyt, mutta 1990-luvulta asti ovat ylioppilastutkinto ja ammattikoulututkinto olleet samanarvoisia haettaessa korkeakouluopintoihin.
Alla tietoa Minna Vuorio-Lehden artikkelista Valkolakin hohde Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen (Kasvatus & Aika 1 (2007, s. 19-33) ja Tampereen yliopiston Aviisi-lehdestä (11/2009):
http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/valkolak.pdf
https://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=11/2009&id=f75a842
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Voitte pyytää lehdet lueattaviksi lehtiosastolta. Lehtiä ei lainata.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Celian äänikirjat on tarkoitettu niille, joilla on lukemisen este. Äänikirjoja voi kuunnella joko Celian cd-levyiltä tai Celianet-sivun kautta, www.celianet.fi.
Cd-levyasiakkaan kirjastokorttiin laitetaan neuvontatiskissä merkintä Celia-asiakkuudesta eikä aikaa tarvitse varata asiakaskeskusteluun.
Celianet-asiakkaalle varataan aika Tietopalvelun palvelupisteestä ja asiakaskeskusteluun varataan aikaa noin 20-45 minuuttia. Rekisteröinnin jälkeen varmistetaan, että tunnukset ovat tulleet asiakkaan sähköpostiin. Älylaitteelle haetaan sovelluskaupasta äänikirjojen kuunteluun Pratsam Reader -sovellus ja tutustutaan sen käyttöön. Aikaa varataan tarpeen mukaan opastamiseen. Jyväskylässä pääkirjaston Tietopalvelun puhelinnumero on 014 2664104.…
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokashakemusten jättämisen määräaika oli viimeistään tiistaina 5.3.2019 ennen klo 16. ja ehdokasasettelu vahvistetaan 14.3.2019, https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus-ja-ehdokasasettelu. Ennen tätä ei täydellisiä listoja taida löytyä.
Tarkoitat varmaankin kirjojen selässä olevia signumeita. Niitä on eri kirjastoissa ja eri aikoina käytetty hyvinkin erilaisia, ja riippuu ihan tapauksesta, miten helppoa tai vaikeaa niiden irrottaminen on. Kaikkein vaikeinta se tietysti on, jos signumtarra on kirjan kansimuovin alla.
Nykyisin käytössä olevat signumit irtoavat yleensä siististi ja jälkiä jättämättä, kun vetää ne irti varovasti nurkasta alkaen. Jos irti vedetty tarra jättää jäljen tai jos esim. paperinen tarra-aines ei suostu irtoamaan ilman liuotinta, voit kokeilla esimerkiksi seuraavia aineita:
VP Sitrus puhdistusliuotin
3M Cleaner spray
Weicon Label remover
Lahden kaupunginkirjastossa voi lukea Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1986. Lehdet löytyvät mikrofilmimuodossa sekä sidottuna kirjana. Lehden löytyvät lehtisalista, 2. krs.
Kyseessä on kaiketikin Seppo Urpelan kuunnelma Matti Joenmutka matkalla Jäämeren tielle (1973). Kuunnelmaa ei valitettavasti ole kuultavissa missää, mutta sen voi lukea teoksesta Suomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970 - 74 (toim. Solja Kievari ja Terttu Talonen, Otava, 1976).
Kuunnelma edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton EBU:nkuunnelmakatselmuksessa Ranskassa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26192
Seppo Urpela Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985659874
Seppo Urpela Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Urpela
Tekstin suurentamiseen sopivia laitteita näyttäisi olevan melkoisesti. Hyvin erilaisia ja erihintaisia.
Osa toimii jopa ilman tietokonetta. Sellaisia ovat mm. Visual Focuksen myymät Merlin HD Ultra laitteet sekä Polarprintin Traveller HD.
https://www.visualfocus.fi/ ja http://www.polarprint.fi/product/1994/Traveller+HD.html
Esimerkiksi Microsoftilla on tietokoneohjelmia, joiden avulla lukeminen ja kirjoittaminen helpottuu. "Microsoftin Oppimistyökalut on suunniteltu helpottamaan lukemista ja kirjoittamista. Oppimistyökalut sisältävä, verkossa toimiva Office 365 on kouluille maksuton ja se sisältää mm. verkkoversiot Wordistä ja PowerPointista. Oppimistyökalut (Microsoft Learning Tools) -osion kaikkia toimintoja ei…
Kirjastokortin saa uusittua näissä poikkeusoloissa soittamalla, joko pääkirjastoon, Myllykosken tai Kuusankosken kirjastoihin klo 10-14 välisenä aikana.
Pitkä numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. P (huom. ei sis. R) 360 859 viittaa Singerin malliin 48K, jota valmistettiin vuonna 1900 yhteensä 49 500 kappaletta. PR-alkuisia sarjanumeroita ei löytynyt tietokannasta.
Ompelukoneen arvoon vaikuttaa mm. koneen kunto, ja lopullinen hinta muodostuu myyjän ja ostajan kohdatessa.
Lisätietoja Singer-ompelukoneista:
Lista sarjanumeroista: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Lista malleista: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/model-list/
Lisätietoa mallista 48K: http://needlebar.org/nbwiki/index.php/Singer_48K
Saaret ovat tosiaan aallonmurtajiksi rakennettuja tekosaaria. Saaria ei näy vielä vuoden 1974 kartassa, mutta vuoden 1980 kartassa ne jo ovat. Sanomalehti Karjalaisessa 15.9.2008 ilmestyneessä jutussa kerrotaan, että tekosaaret rakennettiin vuonna 1974 luvatta. Vesioikeus myönsi luvan saarien rakentamiseen jälkikäteen. Saaria suunniteltiin 11, mutta yksi jäi rakentamatta.
Teoksessa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki : Otava, 2000) kerrotaan:
KURTTIO (137) [Isoilla kirjaimilla painetun hakunimen jälkeen sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien henkilöiden määrän 1998]
Peräpohjalainen sukunimi Alatorniolta ja Kemistä. Sana kurttio palautuu 'pystysuoraa vesiputousta' merkitsevään lapin sanaan.
Kirjastoilla on yleensä sopimustoimittajat, joiden kautta suurin osa materiaalista hankitaan. Yksittäisiä ostoja voidaan tehdä muualtakin harkinnan mukaan mikäli sopimustoimittajat eivät pysty tarjoamaan kyseistä materiaalia.
Jos olet myymässä kirjoja, voit ottaa yhteyttä kunkin kirjaston hankintaosastoon.
Lahjoituskirjoista voi sopia myös suoraan sen osaston kautta, jolle kirjat lahjoitetaan.
Molemmissa tapauksissa kannattaa kirjoista ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, kirjoja myytäessä tarvitaan tietoa myös myyjästä (mm. tilinumero, arvonlisäverovelvollisuus yms.)
Yhteystietoja löydät kirjastojen omilta nettisivuilta ja Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/
Mikäli esim. hankintaosastojen yhteystietoja ei…
