"Palle, koditon koira" on runo Jukka Itkosen lastenrunokirjassa Käpälämäki: kuonokkaita, suomukkaita ja siivekkäitä. Kirja on ilmestynyt v. 2002.
Jukka Itkonen on syntynyt v. 1951, ja varsinkin hänen lastenrunonsa ovat hyvin suosittuja. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja kuunnelmia sekä suomentanut
kirjallisuutta. Lisätietoja löytyy esimerkiksi Kirjasammosta:
www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176006181781
Kielitoimiston sanakirjan mukaan lakka viittaa toisinaan erilaisiin katettuihin tiloihin, katoksiin tai laavuihin. Esimerkiksi kyyhkyslakka on kesyjen kyyhkysten pesä-, lepo- ja turvapaikaksi rakennettu laatikkomainen suoja tai pieni rakennus. Kysyjän tulkinta kuulostaa oikealta, Ahon teoksessa lakka vaikuttaisi viittaavan juurikin räystääseen tai muuhun katokseen.
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/lakka
Laissa Yleisestä asumistuesta sen 4. pykälässä määritellään samaan ja eri ruokakuntaan kuuluminen. Laki on luettavissa alta:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140938
Aiheesta on tehty pro fradu -työ: Ruokakunta ja elatusvelvollisuus Sosiaalilainsäädännön ja parisuhteita säätelevän lainsäädännön yhdenmukaisuudesta / Sanna Sveholm (Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2018). Opinnäytteessä mm. selvitellään ruokakunnan määritelmää ja samaan ruokuntaan kuulumista. Opinnäyte on myös verkossa luettavissa:
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/145924/Sveholm_Sanna_progr…
Kysyin tähän haastavaan tiedonhakuun neuvoja Turun yliopiston kirjastosta, ja sain heiltä perusteellisen vastauksen, joka alempana hieman referoituna. Näiden vinkkien lisäksi suosittelisin tutustumaan Melinda-tietokantaan, joka sisältää tiedot kaikkien Suomen tieteellisten kirjastojen ja useiden yleisten kirjastojen sekä erikoiskirjastojen aineistoista. Melindasta löytyy sekä kotimaista että ulkomaista aineistoa eri tieteenaloilta. Tutkimalla yksittäisiä viitetietoja saatat löytää kokeilunarvoisia asiasanoja, joilla pääset eteenpäin tiedonhaussa.
Ohjeet tiedonhakuun Melindassa:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SH5P18LVDYJ1A4ND9KUCR734QTN6ULCBQE6G9F5QDT7SS2EMKM-00959?func=file&file_name=ohje.htm
Muutama Melinda-viite…
"Näistä levyistä en luovu"-ohjelma vieraanaan Kari Lamminpää on esitetty kahdesti Yle Radio 1:ssä, 18.4.2009 sekä seuraavana päivänä 19.4.2009.
Radio-ohjelmia voi kuunnella Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Ohjelmatoiveita voi esittää myös YLEn asiakaspalveluun.
Listaan tähän sinulle mahdollisia vaihtoehtoja fantasiakirjoista. Lista on pitkähkö, kun en tiedä mitä olet lukenut jo ennemmin.
Cressida Cowell (Näin koulutat lohikäärmeesi -sarjan luoja): Noitakuningas herää, Pako Karminkarista, Torakidan kirous.
Christopher Paolinin Perillinen -kirjasarja (Eragon, Esikoinen, Brisingr ja Perillinen). Häneltä löytyy myös Kulkuri, noita ja lohikäärme -kirja, joka on itsenäinen osa, mutta sijoittuu samaan maailmaan.
R.A. Salvatoren kirjat, esim. Ikikesä-sarjassa on haltijoita, Keihäänkantajan taru -sarjassa taikaesineitä ja Murroskaudet-sarjassa kääpiöitä, haltijoita ja lohikäärmeitä.
Diana Wynne Jones: esim. Chrestomancin maailmat -sarja (noitia, magiaa, tietäjiä)
Anne McCaffrey: Pernin…
Teoksessa Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (toim. Alfred Salmela et al., Otava) on Hilda Käkikosken tarina Sepän Maija lähtee merille. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja siitä otettiin uusintapainokset vuosina 1955, 1962 ja 1964.
Kirjan eri painoksia on saatavana Suomen kirjastoissa. Saatavuuden voitte tarkistaa myös oman kirjastoverkkonne haulla.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
https://outi.finna.fi/
Yhdysvaltain osavaltioista löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta kyllä englanninkielinen tietokirja sekä lapsille (Gabrielle Balkin, The 50 states : explore the U.S.A. with 50 fact-filled maps!) että aikuisille (Mark H. Bockenhauer, Our fifty states), mutta suomeksi ei aivan vastaavaa teosta valitettavasti ole tarjolla. Lähimmäs päästäneen Laura Noreilan matkailijoille suunnatussa kirjassa Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, johon sisältyy tiiviit osavaltioesittelyt. Vielä tätäkin ytimekkäämmin asiaa lähestyy ensisijaisesti maahanmuuttajille tarkoitettu Yhdysvallat-opas, jossa osavaltiot käydään läpi parikymmensivuisessa osiossa.
Enid Blytonin Seikkailujen saari ei ihan vastaa etsimääsi kirjaa, mutta siinä on kuitenkin joitakin yhteneväisyyksiä. Kirja on kirjoitettu jo vuonna 1944, ja suomennoksesta on useita eri painoksia. Yhden suomennoksen kansikuvassa kolme lasta on kaivoskuilun pohjalla ja he tutkivat löytämäänsä aarretta.
Lasten nimet ovat Jack, Filip, Dinah ja Anne sekä heidän ystävänsä Bill. Mukana seikkailuissa on lisäksi papukaija Kiki.
Seikkailujen Saaressa lapset löytävät luolan, joka vie heidät yksinäiselle kalliosaarelle. Maanalaisissa tunneleissa on mm hylätyn kuparikaivoksen kaivoskuilu, joka hiukan muistuttaa kaivoa. Kirjassa on jonkin verran mustavalkoisia piirroskuvia.
Suomessa Tatu ja Patu -kirjat ovat innostaneet monia lapsia lukemaan. Ne ovat helppolukuisia, niissä on kuvia ja selkeää tekstiä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tatu%20ja%20patu. Tittamari Marttinen on kirjoittanut kirjasarjoja, joista monet soveltuvat lukemista aloittaville, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/marttinen%20tittamari.
Jos lukeminen suomen kielellä on vaikeaa, voisi myös ehkä yrittää aloittaa sarjakuvilla?
Makupalat.fi:stä löysin Tähtijengi-alkeiskirjan, jonka voi ladata verkosta, https://dialogikasvatus.fi/material/1-2-kirja/. Dialogikasvatuksen sivulla on muutakin materiaalia, johon kannattaa tutustua, https://dialogikasvatus.fi/materiaalit/.
Toinen verkosta löytyvä lapselle sopiva…
Pentti Haanpää kirjoitti useassa teoksesta pasifistissävyisesti sodasta ja vaikutuksesta ihmisiin, novellikokoelmia Nykyaikaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16977 tai Eräs avioliitto ja muita kadonneita jtuttuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… voisi tutkia.
Veikko Huovisen Sinisilmäinen ohjus ja muita sotaisia kertomuksia kannattaisi myös tutkia, https://www.finna.fi/Record/anders.195011. Pirunkalan leuat : Ajatuksia sodasta ja loistavista voitoista, https://www.finna.fi/Record/anders.36879, sisältää Huovisen kirjoituksia sodasta ja rauhasta.
Marjatta Nevalan Kun rauha oli tullut : novelleja, kertoo elämästä rauhan tulon…
Wilden toteamusta pitäisi kaiketi tarkastella alkuperäisessä yhteydessään eikä vain kontekstistaan irrotettuna heittona. Lausahdus esiintyy näytelmässä Lady Windermere's fan käydyssä keskustelussa juorun ja ilkeämielisen huhun välisestä erosta. Lordi Windermere syyttää Cecil Grahamia siitä, että tämä levittää häväistysjuttuja neiti Erlynnestä, vaikkei tätä edes tunne. Graham puolustautuu: "Parahin Arthur, minä en koskaan levitä huhuja – minä vain juoruilen." Kun Windermere sitten tiedustelee, mitä eroa on juorulla (gossip) ja huhulla (scandal), Graham vastaa: "Juoruilu on ihastuttavaa! Historia on pelkkää juoruilua. Huhupuhe on moraalisten käsitystemme tylsäksi tekemää juoruilua. Minä en koskaan moralisoi. Mies, joka…
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:…
Etsimäsi kirja on varmaankin Maria Peuran On rakkautes ääretön (Tammi, 2001).
Voit lukea teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50654
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.121962?imgid=1
Päivi Heikinheimo ja Eero Erkkilä ovat levyttäneet suomeksi dueton "Ai nostri monti" Verdin oopperasta "Il trovatore" nimellä "Vuorille kauas vaeltakaamme". Duetto alkaa: "Oi kuule mua". Suomenkielisen sanoituksen tekijä on tuntematon. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta kirjoitettuna enkä muita suomenkielisiä versioita tästä duetosta. Suomenkielinen versio tästä duetosta on harvinainen.
Leena Vallisaari on suomentanut oopperan libreton. Tämä suomennos ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Siinä tuo kohta on käännetty: "Me palaamme vuorillemme."
Yleensä oopperat esitetään nykyään alkukielellä ja tekstitettyinä. Oopperan tekstittäminen on yksi kääntämisen muoto. Se on eri asia kuin laulettava käännös.
Lähteitä:
Fenno :…
Hei!
Suoraan en saanut tietoa mistään, mutta Väylävirastosta vinkattiin tekemään tiedonsaantipyyntö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kirjaamoon. Kirjaamon osoite on kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
Turun pääkirjaston hyllystä löytyy vuoden 2020 painos, jossa on vaaleanpunainen, kankainen selkä. ISBN 978-951-0-45055-0. Voisikohan se kuitenkin olla tämä?
Kyseessä on vain rutiiniluonteinen ilmoitus. Windows-käyttöjärjestelmä lähettää Microsoftille diagnostiikkatietoja, jolla varmistetaan järjestelmän toiminta ja päivitystilanne. Required eli pakolliset on diagnostiikan vähimmäistaso ja se on asetettu kaikille kirjaston asiakastietokoneille. Asiakastietokoneen käyttäjä ei voi muuttaa asetusta eikä hänen tarvitse välittää ilmoituksesta.
Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää tietoja tutkinnon suorittaneista. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain. Henkilöiden nimiä ei tietosuojasyistä paljasteta, ja ennätysten tekijöiden suorittamien tutkintojen kappalemäärätkään eivät valitettavasti ole yksiselitteisesti laskettavissa rekisterin pohjalta. Samalle henkilölle on esimerkiksi voitu aikoinaan merkitä tutkinnoksi myös erillisten osaamisalojen suorittaminen. Lisäksi rekisterin varhaisimmat tiedot suoritetuista tutkinnoista eivät ole yksiselitteisesti tulkittavissa.
Erään tuoreen tutkimuksen mukaan kattotuuletin todennäköisesti vähentää merkittävästi hyttysten esiintyvyyttä. Tutkimus toteutettiin rakentamalla Gambian maaseudulle kaksi taloa (4.2 m x 4.2 m, korkeus 2.2 m), joista toisen katossa oli kattotuuletin, kun taas toisen katossa ei ollut. Kattotuuletin vähensi horkkahyttysten (tarkemmin Anopheles gambiae sensu lato) esiintyvyyttä 91 prosenttia.
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsif.2022.0794#d1e2663
Ilmavirtaus hankaloittaa hyttysten lentämistä ja laskeutumista, mutta se myös hajottaa tehokkaasti ihmisen hengityksessään erittämää hiilidioksidia. Hyttyset pystyvät haistamaan hiilidioksidin kymmenien metrien päästä.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14596273/
https://pubmed.…
