Oodissa on A2-valokuvatulostin, mutta se tällä hetkellä poissa käytöstä. Tulostin varataan Varaamo-sivuston kautta: https://varaamo.hel.fi/resources/awvxuj4coy3a?date=2023-04-01
Voit seurata printterin tilannetta Varaamon sivuilla tai kysyä tarkempaa tilannetta suoraan Oodista.
Oodin yhteystiedot: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Yhteystiedot
Peukutusnapit toi kymmenisen vuotta sitten suomalaiseen joukkoliikenteeseen Veolia Transport, jolla oli pääkaupunkiseudun linjoillaan 150–200 tällaisin painikkein varustettua bussia.
Veolian ranskalainen emoyhtiö oli jo vuonna 2011 fuusioitunut toisen ranskalaisen joukkoliikennekonsernin Transdevin kanssa, ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomen Veoliasta tuli Transdev Finland vuonna 2015. Transdev Finland on sittemmin lopettanut toimintansa, ja on mahdollista, että samalla on päättynyt myös peukutusnappien tarina. Tutkimistani lähteistä ei selvinnyt, mihin yhtiön bussikalusto päätyi.
Bussimatkustajat kiittävät peukuilla - Mesta | HS.fi
Ulkomaalaiset ihmettelevät Suomen busseissa olevia peukutusnappeja: "Ovatko suomalaiset…
Tuiranpuiston rakennushistoriaselvityksessä https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/tuiranpuisto kerrotaan, että Oulun Sonnisaari toimi kulkutautisairaalana siihen asti, kun kunnallissairaala rakennettiin Tuiranpuistoon. Ruttolaksi kutsuttu kulkutautisairaala valmistui Tuiranpuistoon vuoden 1901 alussa. Sairaansijoja kulkutautiosastolla oli 16.
Kyseinen kolmas säkeistö "Se kyynel onnen ompi ja auvo taivaisen..." on myöhemmin lauluun liitetty tuntemattoman henkilön kirjoittama lisäsäkeistö.
Lähde: Pajamo, Reijo (2013): Koulun laulutunnilla: Tietoa vanhoista koululauluista
Fennica - Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta löytyy kaikki suomeksi painettu kirjallisuus ja sen mukaan Kunniatta kadonnut on viimeisin sarjassa ilmestynyt teos:
Tim Weaver | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kustantajan Minervan kotisivuilta ei löydy ennakkotietoa mahdollisesti tulevasta teoksesta.
Ruotsi on maiden jalkapallo-otteluissa ollut useimmiten se voittava osapuoli. Silloin tällöin Suomikin on poistunut viheriöltä voittajana. Wikipediaan on koottu melko kattavasti Suomen jalkapallomaajoukkueen ottelutulokset. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_jalkapallomaajoukkueen_ot…
Naisten jalkapallomaaotteluiden tulokset löytyvät täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_naisten_jalkapallomaajouk…
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston…
Op-pankkiryhmällä on pitkä historia. Sen historia lasketaan alkaneeksi vuodesta 1902, kun Osuuskassojen Keskuslainarahasto (OKO) perustettiin. Vielä vanhempia ovat yksittäiset osuuspankit, joita kutsuttiin aluksi osuuskassoiksi. Osuuskassat ja osuuspankit ovat siis osuustoimintaperiaatteella toimivia pankkeja. OKO ja Op ovat / olivat niiden keskusjärjestöjä.
Lähteet:
Tietoa OP-ryhmästä, historia lyhyesti
https://www.op.fi/op-ryhma/tietoa-ryhmasta/op-lyhyesti-historia
Kirjallisuutta:
Kuusterä, Antti : Lähellä ihmistä - osuuspankki toiminta 100 vuotta. Otava, 2002
Luultavasti tuolloin on ollut käytössä lääkintöhallituksen hyväksymä ja 1.1.1987 alkaen käyttöön tullut tautiluokitus. Se löytyy digitoituna STM:n hallinnonalan avoimesta julkaisuarkistosta Julkarista ( https://www.julkari.fi/handle/10024/131850 ). Sen mukaan 3018x on Muu tai sekamuotinen persoonallisuushäiriö.
Kun Kätilöopisto suljettiin, se oli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Asiaa kannattaa siis lähteä selvittämään HUS-yhtymän kautta. Voit ottaa yhteyttä pääkaupunkiseudun sairaaloiden puhelinvaihteeseen 09 4711 ja tiedustella, mihin Kätilöopiston arkisto on siirretty. Arkistojen (esimerkiksi nykyinen Naistensairaala) yhteystiedot löytyvät täältä:
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot/kirjaamo-ja-arkistot
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot
Joskus syntymäkellonaika on kirjattu erilaisiin muistoesineisiin (esimerkiksi vauvakirja, kummilusikat). Tällaiset muistot kannattaa tarkastaa, mikäli niitä löytyy hallustasi etkä ole vielä käynyt niitä läpi.
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä…
Ornatuksesta näyttää olevan tosiaan vähän tietoa tarjolla. Kaupparekisterin perusteella yritys olisi ollut toiminnassa 1951 - 2007, jolloin se lienee sulautunut toiseen yritykseen, Oy Interiors Ab:hen. Rekisterin mukaan Interiors olisi edelleen toiminnassa, mutta verkkosivuja ei löydy ja yhteystiedotkin on päivitetty rekisteriin viimeksi vuonna 2016.
Kirjallisuudessa saattaisi olla jotain tietoa, esim. Huusko, Anna-Kaisa: Suomalaisia valaisimia. Myös sanomalehdissä ilmeisesti on ilmestynyt jotain yritykseen liittyvää (pääset katsomaan lehtiä joko digitaalisena yliopiston kirjastossa ja mikrofilmeinä yleisissä kirjastoissa).
Et kertonut tarvitsetko piirustuskirjaa aikuiselle vaiko lapselle.Alla olevissa linkeistä löytyy piirustusoppaita aikuisille, sekä lapsille ja nuorille, suomen- ja englanninkielisinä.https://tinyurl.com/aikuisillehttps://tinyurl.com/lapsille-ja-nuorilleNäistä kirjoista kannattaa tutustua Piirustustekniikan opas-sarjaan, johon kuuluu mm. Näin opit piirtämään-kirja.https://tinyurl.com/piirustustekniikan-opasPiirtäjän suuri käsikirja on myös hyvä aloittajalle.https://tinyurl.com/Piirtajan-suuri-kasikirja
Charles Dickensin romaanista Great expectations on kaksi suomennosta.Maini Palosuon suomennoksessa Loistava tulevaisuus (1960) kyseinen kohta kuuluu näin:”Suureksi osaksi omin voimin ja enemmän Biddyn kuin mr Wopslen isotädin avulla minä taistelin aakkosten lävitse kuin orjatappurapensaikon, ja jokainen kirjain tuotti minulle huomattavaa haittaa ja paljon naarmuja.” (s. 46)Alpo Kupiainen suomensi teoksessa Suuria odotuksia (1934) saman kohdan seuraavasti:”Suureksi osaksi omin neuvoin ja pikemminkin Biddyn kuin Wopslen isotädin avulla ponnistelin aapiseni loppuun saakka ikään kuin olisin tunkeutunut orjantappurapensaikon lävitse, saaden aika paljon huolta, vaivaa ja kiusaa joka kirjaimesta.” (vuoden 1977 painos, s. 64)
Hieman huonosti löytyy koottuja kuvastoja ikkunoista.
Finna (museoiden ja kirjastojen aineistohaku) löysi 73 osumaa hakusanoilla ikkunat ja perinnerakentaminen. Finnan hakutulos
Helmet löysi samalla haulla vain yhdeksän osumaan. Pari kuitenkin samaa kuin Finnassa.
Suomalainen ikkuna / Teppo Korhonen, Jouko Eskelinen sekä Korjauskortisto. 8 : Ikkunoiden korjaus / [teksti Ulla Rahola ; kuvat Ulla Rahola, Tommi Lindh, Mikko Anttila ; julkaisija Museovirasto, rakennushistorian osasto] Helmet hakutulos
Museo- ja arkistoihmiset voisivat kuitenkin tietää vielä parempia lähteitä. Kannattaa kysyä esim. Arkkitehtuurimuseosta tai Tampereen yliopiston Kansanperinnearkistosta
Vapriikin…
Celian aineistot ovat tarkoitettu näkövammaisille ja muista lukemisesteistä kärsiville. Celian toimintaa säätelee erillinen laki. Se tekee Celia-aineistojen käytön asiakkaille ilmaiseksi ja Celialle tavallisia kirjastoa halvemmaksi. Finlex.fi
Helmet kirjasto taas ostaa kirjat kustantajilta suunnilleen samaan hintaan kuin tavallinen asiakaskin. Siksi äänikirjoja ei ole varaa hankkia rajoittamattoman käytön lisensseillä, vaan niitä ostetaan maltillinen kappalemäärä. Siksi uusimmissa äänikirjoissa on valitettavan pitkät jonot.
Rauman pääkirjastossa on mahdollista digitoida materiaalia vinyyliltä cd-levylle. Digitointihuone tulee varata etukäteen esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse. Huoneessa on ohjeet digitointia varten, mutta jos asiakas tarvitsee henkilökunnan apua, kannattaa siitäkin ilmoittaa etukäteen.
Myös Kansallisbiografian mukaan Onni ja Yrjö Saastamoinen kuolivat samana ajankohtana:
"Onni Herman Saastamoinen S 20.6.1895 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/629
"Yrjö Saastamoinen S 11.7.1888 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1729
Kirja on Louis Sacharin Takapulpetin poika (Otava 2003) Kirjan juonesta löytyy tarkka selostus Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Takapulpetin_poika
