Lastenkirjallisuuden klassikoita voi aina suositella. Esimerkiksi Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli, Marjatta Kureniemen Onneli ja Anneli -kirjat, Michael Enden Tarina vailla loppua.
Uudemmasta lastenkirjallisuudesta Tomi Kontion palkittu Keväällä isä sai siivet sekä Koira nimeltään Kissa -kirjat ovat sellaisia, joita voi lämpimästi suositella. Tuore Finlandia Junior voittaja Anja Portin Radio Popov on myös edellisten lailla lämminhenkinen ja jännittävä seikkailu.
Kirjasammon Sivupiiri-sivustolta voi etsiä lisää sopivaa lastenkirjallisuutta https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Tietoa elokuvasuunnitelmista ei ole ainakaan tänne Lieksan kirjastoon vuotanut, mutta kyllä tuosta Lieksan (Pielisjärven) pojasta ainakin kirjallisen verran juttua on riittänyt: Antti Heikkisen kirjoittama Turjailija : Heikki Turusen elämä ja teot -elämäkerta on ilmestynyt vuonna 2015.
Yksittäisiä Robert Louis Stevensonin runoja on julkaistu suomeksi eri antologioissa. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy 28 osumaa, mutta mikään näistä ei ole ”Heather Ale”. Juhani Lindholmin kirjassa ”Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksia” (2021 Aporia) löytyy myös muutama Stevensonin suomennettu runo, joita ei löydy runotietokannasta, mutta mikään näistäkään ei ole kyseinen runo. Lisäksi Stevensonilta on suomennettu lastenrunoja teoksissa ”Lapsen runotarha” (WSOY 1987) ja ”Runojen puutarha” (Kolibri 1992), mutta myöskään näistä ei kyseistä runoa löydy.
Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Löysin Musasto-sivustolta kattavan listauksen. https://musasto.wordpress.com/2014/07/24/pianonsoiton-oppaita-aikuisille/
Listassa mainitusita ainakin Varpama, Jasse: Musiikki kuuluu sinulle (2008),
Jääskeläinen, Kristiina: Anna soida. Aikuispianokoulu : pianoskola för vuxna = Spela på (1992)
Kuoppamäki, Ritva: Kiehtovat koskettimet. Pianokoulu aikuisille ( 1985) sekä Iisit biisit: piano (2012) löytyvät Vaski-kirjastojen haulla. https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Käänteisesti soveltaen MyHeritage-tietopankista löytyvää esivanhempien sukupolven määrittämiseen tarkoitettua laskentakaavaa, esiäiti kuudennessa sukupolvessa olisi isoisoisoisoisoäiti.
Lähde: Kuinka Monen Sukupolven Takaa? (myheritage.fi)
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua…
Kynttilät ja lautasliinat olisivat voineet olla esimerkiksi Tiimari-ketjun valikoimaa, mutta Lasipalatsissa ei tainnut olla Tiimari-myymälää.
Olisiko kyseinen puoti sitten ollut yksi Ibero-ketjun kaupoista? Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyy Lasipalatsissa sijainneen Iberon ilmoittelua. Ainakin vuoden 1982 lehdessä Ibero mainosti marraskuussa: "Jouluaiheinen kynttilätarjous". Vuonna 1982 Ibero-ketju ilmoitteli "Koristeellista joulua" -mainoksessaan uuden lahjavalikoimansa tuotteina esim. thai-posliinia, lyijylasikristallia, taideteollisia pronssituotteita ja tunnelmakynttilöitä Ranskasta. Iberon pääasiallinen myyntiartikkeli taisi kyllä alkujaan olla erilaiset korut. Iberolla oli 1980-luvun alussa useampia myymälöitä…
Hei!
Suoraan en saanut tietoa mistään, mutta Väylävirastosta vinkattiin tekemään tiedonsaantipyyntö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kirjaamoon. Kirjaamon osoite on kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
Kyseessä on vain rutiiniluonteinen ilmoitus. Windows-käyttöjärjestelmä lähettää Microsoftille diagnostiikkatietoja, jolla varmistetaan järjestelmän toiminta ja päivitystilanne. Required eli pakolliset on diagnostiikan vähimmäistaso ja se on asetettu kaikille kirjaston asiakastietokoneille. Asiakastietokoneen käyttäjä ei voi muuttaa asetusta eikä hänen tarvitse välittää ilmoituksesta.
Olisikohan kyseessä kenties Lars Huldénin alun perin Sommardikter-kokoelmassa 2005 ilmestynyt runo, joka suomeksi tulkittuna alkaa säkeellä "Lyhyt on Pohjanmaan kesä". Siinä kesän yhtenä päivänä tultua kannetaan pöytä ja tuolit ulos nurmikolle ja illalla takaisin vajaan, "koska näytti siltä, että saattaisi tulla sade". Pöytä ja tuolit jäävät sisään odottamaan seuraavaa kesää. Pentti Saaritsan suomennos löytyy Huldén-valikoimasta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä.
Maallikkoja olemme mekin, joten voimme vain suositella kirjallisuutta aiheesta. Tällaisia teoksia löytyy esimerkiksi helmet-kirjastojen kokoelmista:
Evoluutio : miten lajit kehittyvät? / Juha Valste ; piirrokset: Kauko Kyöstiö (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018)
Evoluutio : miten elämä kehittyy / Pasi Laihonen, Jukka Salo, Timo Vuorisalo (Otava, 1986)
Evoluutio / Ernst Mayr (WSOY, 2003)
Evoluutio ja populaatiot / Juhani Lokki, Anssi Saura, P. M. A. Tigerstedt (WSOY, 1986)
Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki (Gaudeamus Helsinki University Press, 2009)
Kelpoisimman synty : evoluution suurimman arvoituksen ratkaisu / Andreas Wagner (Terra Cognita…
1. Kannattaa kokeilla ainakin seuraavia:
Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille (WSOY, 2009)
Aura Nurmi: Villieläimiä (Kolera, 2016) ja Leijonapatsailla (Otava, 2020)
Miki Liukkonen: Valkoisia runoja (WSOY, 2011) ja Elisabet (WSOY, 2012)
Sanna Karlström: Taivaan mittakaava (Otava, 2004) ja Harry Harlow'n rakkauselämät (Otava, 2009)
Satu Manninen: Sateeseen unohdettu saari (Gummerus, 2007) ja Sydänfilmi (Gummerus, 2009)
Pauli Tapio: Varpuset ja aika (Poesia, 2017)
Tuukka Pietarinen: Yksin ja toisin (WSOY, 2018)
Mikko Räty: Borealia (Tammi, 2022)
2.
90-luvulla syntyneet kollegat kertoivat myös pelanneensa lapsena vastaavanlaisilla pelikoneilla, mutta nuo koneet olivat tosiaan jotakin halpisversioita, joilla ei…
Concert Archives -sivustolla on listattuna 724 Neil Diamondin konserttia 1960-luvulta lähtien. Hakemalla sivuston tietokannasta ei löytynyt yhtään konserttia, jossa Neil Diamond olisi esiintynyt Suomessa. Todennäköisesti hän ei siis ole täällä käynyt koskaan esiintymässä.
Lähde:
https://www.concertarchives.org/bands/neil-diamond#faq-section
Kyseessä voisi olla harsokorennon toukka.
Laji.fi-foorumilla on samankaltaista olentoa koetettu tunnistaa aiemmin:
https://foorumi.laji.fi/t/harsokorennon-toukka/17867
Kuvien ja elintapakuvausten perusteella verkkosiipisten korentojen (joihin harsokorento kuuluu) toukat voivat naamioida itsensä saaliikseen joutuneiden hyönteisten osilla, mikä selittäisi hieman erikoiselta näyttävän "kasan" kuvissakin näkyvän hyönteisen selässä.
Myös koko täsmäisi kuviin: kuvissa oleva hyönteinen on pienempi kuin ruutuvihkon ruutu, joka on yleisesti joko 7 tai 10 millimetrin levyinen.
Lisää tietoa verkkosiipisistä: https://laji.fi/taxon/MX.70227/biology
Harsokorentohavainto iNaturalistissa: https://inaturalist.laji.fi/observations/…
Vanhimman kirkkolain (1686) mukaan naisella tuli olla naimisiin mennessään holhooja, joka antoi suostumuksensa liitolle. Tästä tehtiin merkintä vihittyjen ja kuulutettujen luetteloon. Holhooja oli yleensä morsiamen isä. Mikäli hän ei enää ollut elossa, tulivat seuraavana vuoroon vanhin veli, velipuoli isän puolelta, velipuoli äidin puolelta, isänisä jne.
Prosessi kohti avioliittoa alkoi sillä, että tuleva aviomies kertoi toiveensa avioliitosta naisen naittomiehelle. Vasta vuonna 1864 säädettiin täysivaltaisen 21-vuotiaan naisen, joka ei ollut holhouksen alaisena, oikeudesta avioitua ilman naittajaa ja hänen suostumustaan.
Kuulutus tapahtui yleensä morsiamen kotikirkossa kolmena peräkkäisenä sunnuntaina. Kuulutuksen otti…
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde:…
Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki…
