Tavallisessa yleisessä kirjastossa ei puhdisteta homeelta haisevia kirjoja, vaan ne heitetään roskiin. Hajunpoistoon on kuitenkin olemassa joitain keinoja, joiden toimivuus riippuu tilanteesta. Ensimmäiseksi on syytä pohtia, ovatko kirjat todella homeessa ja jos ovat, voiko niiden säilyttäminen aiheuttaa terveysriskin, vaikka hajun voisikin saada pois.
THL:n mukaan otsoni on myrkyllistä ja otsonoinnin jälkeen tilaa tai esineitä pitäisi tuulettaa 24 - 48 tuntia, minkä jälkeen pinnat pitäisi pyyhkiä nihkeällä. Kirjojen kohdalla tällainen toimenpide tuskin onnistuu.
Tuttu kotikonsti hajujen poistoon esineistä on esineiden laittaminen samaan muovipussiin esimerkiksi ruokasoodan tai kissanhiekan kanssa (siten etteivät esine ja…
Heittiötä tai lurjusta merkitsevä hunsvotti on lainaa ruotsin samaa merkitsevästä sanasta hundsfott. Tämä alasaksasta lainattu sana on alkuaan ollut hyvin karkea herjaus, joka on sananmukaisesti tarkoittanut narttukoiran sukuelintä. Suomen kirjakielessä hunsvotti on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1786 piipunrassin merkityksessä.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä.
Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa…
Kuten arvasit, ihan kaikkia tiedustelemistasi kappaleista ei ole käännetty ruotsiksi. Tässä poimintoina pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta. Ainakin suomen kielellä pyytämistäsi kappaleista löytyy sekä nuotit että itse kappale. Kappaleet löytyvät myös eri esittäjien esittämänä. Saatavuustiedon löydät Libplussasta http://www.libplussa.fi/
*Satumaa
Uusi kultainen laulukirja. Aineistolaji: NUOTTI. Suosituimmat tangot soitettuina 40 kauneinta sävelmää
Aineistolaji: CDLEVY. Helsinki, Suomen Mediamusiikki, p2000.
*Kotkan ruusu
Uusi kultainen laulukirja . Helsinki, Warner/Chappell Music Finland, c2000 Aineistolaji: NUOTTI
Räsänen, Pauli, (esitt.) Nimeke: Unohtumattomat Aineistolaji: CDLEVY. Warner Music Finland…
Kirjastoissa on ollut mm.
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2cv 4/6:N korjausopas, 1977
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2 Cv 4/6:N huolto- ja säätöohjeita, 1977,
mutta enää kyseisiä teoksia ei löytynyt yleisten kirjastojen kokoelmista (haettu monihaulla: Frank on Kirjastot.fi:n tuottama monihaku, jolla voit hakea samanaikaisesti suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista http://monihaku.kirjastot. ) eikä myöskään tieteellisten / ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmista.
Asiaa kannattaisi tiedustella Suomen 2CV-Kilta ry:ltä ( netissä: http://www.suomen2cvkilta.fi/
Oppaita on kyselty aikaisemminkin ks. esim. Internet-keskustelu: http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?p=4032&highlight=&sid=…
Trojepolskista löytyy kyllä pitkä artikkeli, mutta saksan kielellä ja melko vanha (kirjassa Handbuch der Sowjetliteratur, Leipzig 1975). Sitä paitsi artikkelissa on vähän varsinaisia elämäkertatietoja.
Löysin Internetistä osoitteesta http://www.efir365.vrn.ru/n52/bm2.htm venäjänkielisen artikkelin, jossa on seuraavat tiedot (suomennan hiukan tiivistäen): "Gavriil Trojepolski (1905-1995). Trojepolski syntyi kylässä Novo-Spasskoje (kylä on nykyisin nimeltään Novospasovka ja kuuluu Voronezin alueeseen). Koulun jälkeen hän kävi maatalousoppilaitoksen. Hän työskenteli opettajana ja agronomina. Vuodesta 1937 vuoteen 1954 hän johti valtiollista koetilaa, jolla testattiin viljalajikkeita. 50-luvun lopulta alkaen kuolemaansa asti hän eli…
Säveltäjä Kari Rydmania haastateltiin hänen täyttäessään 80 vuotta. Haastattelussa hän kertoi kirjoittaneensa laulun työskennellessään Yhtenäiskoulun opettajana Helsingissä. Koulua käynyt neljäsluokkalainen tyttö jäi Mäkelänkadulla auton alle ja menehtyi.
Helsingin Sanomat 15.10.2016.
Guinness World Records sivusto antaa seuraavan tiedon:
"Longest Bridge
The Second Lake Pontchartrain Causeway, which joins Mandeville and Metairie, Louisiana, USA, is 38.422 km (23 miles 1,538 yd) long. It was completed in 1969"
http://www.guinnessworldrecords.com/
Silta ei ole kaapeliriippusilta.
Maailman pisin kaapeliriippusilta on Honshun ja Awajin saaret Japanissa yhdistävä Akashi-Kaikyo-silta, sillan pääjänneväli on 1 991 metriä.
Suomen pisin silta on Raippaluodon kaapeliriippusilta, 1 045 metriä, lähde: Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/
Maailman ja Suomen pisimpien kaapeliriippusiltojen ero on 946 metriä.
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Helsinki, 1992 kertoo, että Muilu saattaa olla alunperin Samuel-nimen kansanomainen muoto. Talo on nimetty isännän mukaan ja talon nimestä on sitten tullut sukunimi.
Toinen asia on sitten Muilu nimestä on johdettu yleiskäsitys muilutus. Muilutukset olivat lapuanliikkeen harjoittamia kommunisminvastaisia pelottelutoimia. Käytännössä siis kaappauksia ja pahoinpitelyjä. Termi juontui Lapualla asuvista Muilun veljeksistä, jotka olivat aktiivisia lapuanliikkeen kannattajia ja muiluttajia.
Ihmisellä, jolla on auditiivinen hahmotushäiriö, on vaikeuksia hahmottaa kuulemaansa siitä huolimatta, että hänen kuulonsa on normaali. Se liittyy usein oppimisvaikeuksiin. Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-aineistohausta voit etsiä tietoa aiheesta ainakin asiasanalla oppimisvaikeudet. Se tuottaa paljon myös sinulle tarpeetonta aineistoa, mutta tarkempaakaan asiasanaa ei oikein ole. Oppimisvaikeuksista kärsiville on myös yhdistyksiä, joista saa tietoa. Internetosoitteesta http://www.lukihero.fi/index2.html löydät yhdistysten nimet ja muuta tietoa. Suomen puheopisto järjestää myös kursseja mm. hahmotushäiriöisille. Puheopiston kotisivun löydät osoitteesta http://www.puheopisto.fi/ Ehkä kannattaa kysyä myös kaupungin terveyskeskuksen…
Luteesta kertova runo on Lauri Viidan ja nimeltään Kapina. Se löytyy runokokoelmasta Betonimylläri. Marin reumatismi nimi lienee Reumatismi, tekijäksi on ehkä Aarre Saarnio. Valitettavasti sitä ei löytynyt painetusta lähteestä.
Tanssilajeja ei yleensä kerrota levykannessa, nuoteissa niitä näkee toisinaan. Oheinen lista perustuu kappaleiden kuunteluun. Kaikkia ei ollut saatavilla juuri mainittuina versioina, joten tuloksissa saattaa olla tulkinnanvaraisuutta.
Yön kukka. SLOW FOX
Pieni lintu. SLOW FOX
Kurjet. TRIOLIFOKSI /SLOVARI
Varjojen yö. SLOW FOX
Ei koskaan vannoa saa. FOKSI
Illan varjoon himmeään. TANGO (Agentsin versio BEAT)
Tuota kulta-aikaa. FOKSI
Kesäni auringotar. SLOVARI
Lapin kultaa. SLOW FOX
Lumikukkien maa. BEGUINE
Tää päivä hääpäivä. VALSSI
Ranskalaiset korot. SLOW FOX / SWING
Kellot moskovan. SLOVARI
Lähtöhetki. VALSSI
Mä putoan. FOKSI
Raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta kertovia tietokirjoja:
Kosonen, Laura. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (2018)
Suomalainen vauvakirja. Toimittaneet Katajamäki, Matilda ja Gyldén, Outi (2017)
Rajasaari, Kati. Yhdeksän kuukautta elämästäni : raskausajan päiväkirja (2014)
Meille tulee vauva : opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Toimittaneet Hakulinen-Viita, Tuovi ym. (2010)
Odottavan äidin käsikirja. Toimittaneet Sariola, Anna-Paula ym. (2014)
Lisää teoksia voit etsiä muun muassa PIKI-kirjastojen verkkosivuilta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Haussa voit käyttää esimerkiksi asiasanoja raskaus, synnytys, vauvat, lastenhoito. Tarvittaessa voit rajata hakutulosta oikealla näkyvästä…
Valitettavasti lähdeteoksemme eivät sisällä mitään Salopuro-nimestä. Salo-alkuisia yhdyssanoja on sukunimistössämme runsaasti, osa on lähtöisin paikan- tai tilannimistä, osa on suomalaistettuja nimiä monenlaisista alkuperäisnimistä, joilla usein ei ole mitään merkityksellistä tai äänteellistä yhteyttä 'saloon'. Suomalaisuuden liiton julkaiseman Sukunimioppaan mukaan (vuoden 1984 painos) Salopuro on kuulunut vuodesta 1930 lähtien suojattuihin sukunimiin. 1930-luvun puolivälissä tapahtuneen suuren nimenmuutosaallon yhteydessä Salopuro-nimeä ei ottanut kukaan (sellaisia kuin Salohonka, Salojärvi, Salokangas, Salokannas, Salokanta, Salokanto, Salokaski, Salokataja, Salokero, Salokorpi, Salokunnas, Salokylä, Salolaakso, Salolammi, Salolehto,…
Pyytäisin teitä ottamaan yhteyttä Rakennusteollisuuden keskusliittoon, sieltä saatte yksityiskohtaiset tiedot.
http://www.rakennusteollisuus.fi/
Kuluttajansuojalaissa puhutaan yleisellä tasolla toimitusehdoista ja tarjouksen vahvistamisesta:
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
Joensuun seutukirjaston - Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 voit katsoa, mitä Katri Valan teoksissa kirjastossa on. Mukana on myös kokoomateoksia, jossa hänen runojaan on julkaistu. Pielinen-tietokannasta näet Ilomantsin kirjaston teokset: http://vk-info.nurmes.fi:8000/Intro?formid=form2 . Valitettavasti emme ainakaan Joensuun seutukirjastossa myy hänen kirjoja, vaan ne ovat osa kokoelmaamme. Antikvariaateista voi olla paremmin saatavissa hänen teoksiaan, internetin kauttakin voit etsiä: http://www.antikvaari.fi/ .
Pohjois-Karjalan Latvavesiltä-kirjailijatietokannassa kirjailija on mukana: ks. http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=286 . Sieltä löytyvät hänen henkilötietonsa ym.…
1) Matkoja moderniin: lähikuvia suomalaisten elämästä, toim. Marjatta Rahikainen, Suomen historiallinen seura, 1996.
Helmet-kirjastot, http://helmet.fi/
Kirjan sisällysluettelo on luettavissa verkossa:
http://www.gbv.de/dms/goettingen/221268855.pdf
2) Häkkinen, Antti: Rahasta – vaan ei rakkaudesta; prostituutio Helsingissä 1867-1939, Otava, 1995
Helmet-kirjastot
Kirjan esittelyä verkossa:
http://sbrunou.blogspot.com/2010/12/antti-hakkinen-rahasta-vaan-ei.html
3) Laukkanen, Mari-Elina: Suomalainen ja muu pohjoismainen prostituutiokirjallisuus, Stakes, 1999,
sarja: Aiheita / Stakes, ISSN 1236-9845 ; 1999, 17
Helmet-kirjastot
4) Kölli, Tuija: ”Prostituutiokysymys”: ns. ohjesääntöinen prostituutiojärjestelmä, siitä käyty keskustelu ja toiminta…
Kirsi on lyhennelmä nimestä Kristiina. Kristiina on johdettu kreikan ja latinan kristittyä tarkoittavista sanoista ” christianos” ja ” christianus”. Perinteisesti Kirsiä on käytetty Kirstin lempinimenä. Nimen voi ajatella olevan myös luontoaiheinen, ja Kirsi yhdistetäänkin usein kirsimarjaan eli Kirsikkaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa kirsi tarkoittaa routaa eli jäätynyttä maata. Voidaan esimerkiksi sanoa, että ”maassa on kirsi” tai että ”maa oli kirressä jo marraskuun alussa.”
Lähteet:
Saarikalle Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kirsi
Aika vähiin on Lemmikki Beckerin kirja ’Ratko Ariadnen lankoja’ pääkaupunkiseudulla käynyt, mutta muutamasta kirjastosta sen vielä löytää. Oheisesta linkistä näet sijainnit ja tämänhetkisen (7.7.08) tilanteen: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ratko+ariadnen+lankoja&searchs… . Voit tehdä kirjasta varauksen, jolloin se tulee toivomaasi kirjaston toimipisteeseen tai käydä hakemassa sen kirjastosta, jossa kirja näyttää olevan hyllyssä.
Ennen lähtöä kannattaa puhelimitse varmistaa, että kirja todella on paikalla ja pyytää henkilökuntaa laittamaan kirjan syrjään noutoa varten. Kirjastojen yhteystiedot löydät oheisesta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ . Varauksen voi tehdä netin kautta, jos kirjastokorttiin on liitetty…
Pentti Lempiäinen kirjoittaa kirjassaan Suuri etunimikirja (Wsoy, 2004) Ada-nimestä:
Nimi juontaa heprean kielen sanasta, joka tarkoittaa jalokivikorua. Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarrka Jaakobin pojan Esaun vaimo. Kirkkohistoriassa tunnetaan myös Ada-niminen ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulla, tämän pyhimyksen muistopäivä on 4.12. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Adan nimipäivä oli vuoteen 1999 asti 30.10. Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä kuten Adalberga, Adalberta jne. Silloin nimi viittaisi aatelista tai jalosukuista tarkoittavaan sanaan. Suomessa Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona. Vuoden 2000…
