Etsimäsi elokuva on nimeltään The War of the Roses, suomeksi Ruusujen sota, vuodelta 1989. Se kertoo avioparista, joka käy läpi katkeraa avioeroa ja riitelee omaisuudenjaosta.Kyseinen elokuvan kohtaus on katsottavissa Youtubessa, kun kelaat kohtaan 1:11.Suosittelen vastaavanlaisissa tiedonhaun tarpeissa Reddit-verkkosivustoa, jossa käydään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Sieltä löytyy esimerkiksi kanava nimeltä NameThatMovie, josta minäkin löysin etsimäsi elokuvaa käsittelevän keskustelun täältä.
Koottua Rölli-laulukirjaa ei ole lukuun ottamatta Rölli ja metsänhenki -elokuvan tiimoilta julkaistua Uusia Rölli-lauluja -kirjaa. Nämä laulut on julkaistu nuottina vain tässä kirjassa, joten vaihtoehtoja ei valitettavasti näille ole.Vanhemmista kappaleista Tässä tulee Rölli löytyy useista laulukirjoista, esim. Suomen lasten laulukirjan tiedoissa lukee "sanat, melodia, kosketinsoitin ja sointumerkit". Laulu on myös Suuri toivelaulukirja 13:ssa. Muunlaisia nuotteja kappaleesta ei näytä olevan.Omituisten otusten kerho on Suuri toivelaulukirja 19:n lisäksi Pianohitit - lastenlauluja : helpot sovitukset, kivat kompit! -kirjassa.Robotti Ruttunen löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 18:sta.
Virsi löytyy sivustolta Luterilainen.com pyhäkouluaineistoista. Sivuilla on myös nuotit lauluun. Linkki sivustoon.Laulun sanat on tehnyt ruotsalainen J. T. Jakobsson (k. 1912) ja sävelen H. Braxen (k. 1906)Laulu löytyy myös Lasse Heimosen laulamana. https://www.youtube.com/watch?v=9FlE4HqrHlQ
Matti Rossin suomennos kuuluu: "Elämä on vaeltava varjo, huono näyttelijä joka temppuilee ja rehkii aikansa ja katoaa; satua on tämä kaikki, hullun lörpötystä, täynnä raivoa ja tuskaa, mutta mieltä vailla."
Ilmiön nimi on ingressiivinen puhe eli sisäänhengityspuhe (vrt. egressiivinen puhe, jossa puhetta tuotetaan uloshengityksen aikana). Ilmiötä on tutkittu aika vähän, mutta sisäänhengityspuhetta näyttäisi esiintyvän sekä suomen että ruotsin kielessä. Sisäänhengityspuheella näyttäisi olevan paralingvistinen merkitys eli sen käyttö välittää puhekumppanille tietoa, joka ei sisälly puheen varsinaiseen sanalliseen sisältöön. Kyseessä on siis kulttuurinen ilmiö. Mistään ei löytynyt selitystä, miksi sitä esiintyisi juuri suomen ja ruotsin kielessä tai esiintyykö sitä muuallakin.Ks. Robet Eklund: Ingressive speech as an indication that humans are talking to humans (and not machines) (2002)
Hei!
Olen nyt varannut sinulle teoksen Clive Cussler: Atlantis.
Jos et onnistunut kirjautumaan varaukseen netissä, voi syynä olla:
1) joko se, että tunnuslukusi on väärä.
2) tai että palvelimemme on ruuhkautunut.
3) Liian suuri sakkomäärä saattaa myös vaikuttaa netin kautta varaamisen.
Terveisiä
olli.makinen@vaasa.fi
Kaupunginkirjaston aineistorekisteristä hakusanoilla toiminnanohjaus, ohjausjärjestelmät tai SAP ei juuri löydy teoksia. Yksi kirja nimeltään "Toiminnanohjausjärjestelmien hyväksikäytön nykytila Keski-Pohjanmaan, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen toimialueella" tulee hakusanoilla toiminnaohjaus ja ATK-järjestelmät. Meidän kirjamme tuntuvat liittyvän enemmän organisaatioiden ja kuntien toiminnanohjakseen. Katsoin myös Vaasan ammattikorkeakoulun aineistorekisteriä ja siellä tuntui olevan useita teoksia tai opinnäytetöitä, jotka liittyvät aiheeseen. Voisit hakea tietoa ammattikorkeakoulun aineistorekisteristä
http://www.puv.fi/fi/kirjasto/aineistotietokantaewa/
Voit hakea asiasanalla toiminnanohjaus tai sanahaulla SAP. Myös Vaasan…
Angelika-sarjassa on 12 osaa, ja viimeinen suomennettu on vuodelta 1986. Kirjojen järjestys on seuraava:
Angelika
Angelika ja kuningas
Angelika ja sulttaani
Angelika kapinoi
Angelika ja rakkaus
Kreivitär Angelika
Angelikan kiusaus
Angelika ja demoni
Angelika ja varjojen salaliitto
Angelika uhmaa kohtaloa
Angelika ja toiveiden tie
Angelikan voitto
Kaikki nämä teokset ovat saatavilla pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/ voit tarkastella kirjojen saatavuustietoja. Jos kirjastokorttiisi on liitetty PIN-koodi, voit myös esimerkiksi tilata kirjoja HelMet –palvelun avulla lähikirjastoosi. Tällöin niteistä peritään varausmaksu, 50 senttiä niteeltä.
Kirjailijasta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta- palstalta, ja…
Vaahteramäen Eemeli on niin suosittu kaveri, että hänestä kertovia kirjoja on melkeinpä jokaisessa kirjastossa. Nokian kirjaston kokoelmissa on näitä Astrid Lindgrenin kirjoittamia kirjoja monenlaisena versiona ja myös DVD-elokuva löytyy.
Jos haluat tarkistaa, mitä niistä tällä hetkellä on kirjastossa paikalla, voit tarkistaa sen Piki-kokoelmatietokannasta. Sitä pääset katsomaan vaikkapa kirjaston kotisivujen kautta.Toinen mahdollisuus on soittaa kirjastoon ja pyytää virkailijaa etsimään niitä sinulle valmiiksi.
Valitettavasti Tuusulan kirjastoista ei löydy yksittäistä kirjaa tästä aiheesta. Lähimmäs tätä aihetta pääsee ehkä kirja nimeltä Suomen talouselämän rakenne ja kehitys. Tämä kirja löytyy Järvenpään kirjastosta ja voidaan tilata sinulle tänne Tuusulaan. Koska kirja ei ole nyt täällä paikalla, en pysty suoraan sanomaan, käsitelläänkö siinä Suomea kokonaisuutena vai maakunnittain eriteltynä.
Internetistä löytynee helpommin ajantasaista tietoa aiheesta.
Kannattaa katsoa esim. Varsinais-Suomen elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen sivut osoitteessa http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/varsinaissuomenely/Sivut/defau…
Turun kaupungin nettisivuilta www.turku.fi löytyy hyviä linkkejä kohdasta "Työ ja elinkeinot". Esim. "Elinkeinot ja…
Kirja on käsiteltävänä kirjaston luettelointi-ja hankintaosastolla, mutta ei vielä sijoitettuna mihinkään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjan voi heti varata HelMet-järjestelmän kautta, kun sijoituspaikka näkyy jossakin kirjastossa.
Kirjastoon on tilattu Historia -lehti vuodesta 2005 alkaen, siten myös kysymäsi vuosikerrat 2006-2007. Tarkistin kirajstossa käytettävissä olevasta Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta, onko Jeanne d'Arcista kirjoitettu jotakin. Historia -lehden numerossa 9 vuodelta 2007 on lyhyt kirjoitus siitä, kuinka d'Arcin jäänteenä pidetty sormiluu osoittautui radiohiiliajoituksessa epyptiläisen muumion sormeksi.
Alla vinkkejä hankalaa persoonallisuutta käsittelevistä kirjoista:
Sandy Hotchkiss: Miksi aina sinä? : narsismin seitsemän syntiä (2014)
Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010)
Markku Salo:Narsisti : parisuhteessa, työpaikalla, naapurina, oikeussalissa (2011)
Lisälukemista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snarsismi__Ff%3Afacetcollect…
Voit kaukolainata sen täyttämällä kaukopalvelulomakkeen. Mene www.helmet.fi, valitse oikealta kohdasta Kirjastot ja palvelut alin kohta Kaukopalvelu ja klikkaa sieltä kohtaa Tee kaukopalvelupyyntö. Kaukolainat maksavat Espoosta ja Vantaalta noudettaessa 7 euroa, Helsingistä 4 euroa, Kauniaisista alk. 3 euroa. Voit valita haluamasi kaupungin, mutta kaukolainan noutopaikaksi Sinun on laitettava juuri siinä kaupungissa oleva kirjaston.
Pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä löytyy useita päivähoitoa käsitteleviä kirjoja. Esim. seuraavat: Lapselle hyvä päivä tänään; Näkökulmia 2010-luvun varhaiskasvatukseen, Lasten yhteisöllinen oppiminen päiväkodissa ja Lapsuus hoidossa: aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Hakusanaksi voilaittaa päivähoito ja rajata vuodet esim. seuraavasti:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sp%C3%A4iv%C3%A4hoito__Ff%3A…
Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei ole ääntä tai liikkuvaa kuvaa Saima Harmajasta.
Ylen radioarkistossa ei ole tallella Saima Harmajan ääntä. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö hän olisi esiintynyt radiossa, mutta sellaisesta ei ole säilynyt tallellentta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa on biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia, muttei Saima Harmajan ääntä.
Arkiston nimi: Saima Harmajan arkisto ; Määrä (hm): 0,51
Tietosisältö: Arkisto sisältää biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia.
Hakemisto: Pääkortisto ja arkistoluettelot.
Käyttöehto: Aineistossa ei ole käyttörajoituksia
Käyttökopiot:…
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Kyseessä on Lasse Heikkilän runo Tien alku, joka luettavissa Heikkilän Valituita runoista (1976). Runo on luettavissa myös teoksesta Sanan mahti : kansalliskirjallisuuden lukemisto. 4 (toim. V. A. Haila ja Eino Kauppinen, Otava, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
