Virallinen taulukko Yhdysvaltojen elinkustannusindeksistä löytyy Federal Reserve Bank of Minneapolisilta. Pystyt laskemaan haluamasi vuoden rahan arvon kaavalla Year 2 Price = Year 1 Price x (Year 2 CPI/Year 1 CPI), jossa Year 2 CPI on viimeisin eli vuoden 2024 indeksiluku ja Year 1 CPI sen vuoden indeksiluku, jonka rahan arvoa tai hintaa haluat verrata.Virallinen rahanarvonmuunnin ulottuu vain vuoteen 1913 saakka. Verkosta löytyy myös rahanarvonmuunnin vuodesta 1635 alkaen, mutta en ole pystynyt varmistamaan sen paikkansapitävyyttä.
Kirjastonhoitaja on ammattinimeke, joka vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon.Kirjastonhoitajaksi voi opiskella monta tietä esim. Liiketalouden perustutkinnon ja informaatiotutkimuksen kandidaatti ja maisteri -tutkintojen kautta. Linkki Opintopolku.fiKirjastoamanuenssi ja tietoasiantuntija ovat molemmat myös ammattinimikkeitä. Työnkuva vaihtelee kirjastoittain. Monesti amanuenssit ovat työssä tieteellisissä kirjastoissa. Kirjastolaisten töistä on hyvä artikkeli Suomen kirjastoseuran sivuilla. Linkki sivustolle.
Vanhin löytämäni nuotti lauluun on Olga Lönnbohmin teoksessa Laululeikkejä. 1. Vihko (1903).Vanhin maininta laulusta (ja siihen liittyvästä leikistä) löytyy sanomalehdistä 1923: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22prinsessa%20ruusu%20linnassa%22&orderBy=RELEVANCETeoksessa Eläkön leikki - leikkikenttien vanhoja laululeikkejä (2015) kerrotaan leikkimisohjeet ja mainitaan, että sävelmä on saksalainen kansanlaulu.Leikki ja laulu on siis tunnettu ainakin 1900-luvun alusta, erittäin todennäköisesti jo aikaisemminkin.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Finnan verkkosivuilta löytyy tieto kirjastoista, joiden aineistot Finnassa on: https://www.finna.fi/Content/organisations
Tätä et toki kysynyt mutta tietoa siitä, ketkä kirjastot ovat ehkä liittymässä ja ketkä eivät, ei ole saatavilla.
Kirjastot.fi:stä löytyy luettelo kirjastoista ja kirjastokimpoista: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
Sieltä voi halutessaan katsoa kirjastokimpat, jotka Finnaa käyttävät. Kirjastokimpat ja kirjastot päättävät itse palvelun, jonne oman verkkokirjaston liittävät.
Finnan kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto, heiltä voi toki tiedustella asiaa: https://finna.fi/Feedback/Home.
Totuus tuntuu olevan vielä häilyvä.
"Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee. Ruokaviraston suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille: ikääntyneet (yli 75 v.), vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset."
eli 10 mikrogrammaa ei ihan riitä, mutta toisaalta 100 mikrogrammaa on liikaa.
"Euroopan elintarvikeviraston kannanoton mukaan 100 mikrog/vrk D3-vitamiinia on aikuisten turvallisen…
Yhdysvaltain osavaltioista löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta kyllä englanninkielinen tietokirja sekä lapsille (Gabrielle Balkin, The 50 states : explore the U.S.A. with 50 fact-filled maps!) että aikuisille (Mark H. Bockenhauer, Our fifty states), mutta suomeksi ei aivan vastaavaa teosta valitettavasti ole tarjolla. Lähimmäs päästäneen Laura Noreilan matkailijoille suunnatussa kirjassa Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, johon sisältyy tiiviit osavaltioesittelyt. Vielä tätäkin ytimekkäämmin asiaa lähestyy ensisijaisesti maahanmuuttajille tarkoitettu Yhdysvallat-opas, jossa osavaltiot käydään läpi parikymmensivuisessa osiossa.
Jos henkilökohtaisia muistoja tai papereita ei löydy, voisi yrittää tutkia arkistoja. Arkistojen portissa kerrotaan, että jokaisesta lapsesta tehtiin kantakortti. Suomessa lastensiirroista on muodostettu Lastensiirtokomitean arkisto, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea. Aineiston käytöstä vastaa Kansallisarkisto, https://arkisto.fi/fi/asiointi-2. Sen luettelot löytyvät myös Finnasta, https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-45952.KA/HierarchyTree. Ruotsin puolella toimi Hjälpkommittén för Finlands barn, jonka arkistot löytyvät Riksarkivetistä, https://riksarkivet.se/.
Sotalapsilla on yhdistyksiä, sieltä osataan varmasti kertoa, onko heillä olemassa esim. verkostoja, joista voisi kysyä…
Valitettavasti laintulkinta ei kuulu kirjastomme asiakaspalveluun. Sen sijaan tässä on muutama kirjallisuusvinkki perintöasioihin liittyvistä uusimmista teoksista, joista voi olla apua kysymykseesi:
Matti Norri: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (7. uud. painos), 2017.
Aulis Aarnio ja Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus, osa 1, perintöoikeus, 2016.
Tapani Lohi: Jäämistöositus ja kuolinpesä, 2020.
Kyseessä voisi olla Ilse Bergerin lastenkirja Brumm Brumm karhunpentu (Brumm Brumm, der kleine Bär, 1994, suom. Ilkka Rekiaro, Kirjalito, 1994).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjan sisältöä kuvaillaan näin: "Karhunpentu Brumm Brumm asuu perheensä kanssa salamyhkäisessä Satumetsässä, jossa kaikki eläimet asuvat sulassa sovussa toistensa kanssa. Brumm Brumm on viisivuotias ja ja aina valmis pieniin kepposiin. Karhuperheen elämää seurataan vuoden ajan syntymäpäivineen ja jouluineen."
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Löysin kuvakirjan nimeltä Sininen hirviö (Ostheeren, Ingrid ; Unzner, Christa ; Korolainen, Tuula, 1948- Lasten keskus 1996), https://finna.fi/Record/eepos.174016. Voisiko se olla etsimäsi? Sitä ei löytynyt Helmet-kirjastoista, joten en pystynyt tarkistamaan kertomusta.
Toinen sininen hirviö Sinihirviö tahtoo kaiken! (Jeanne Willis, Jenni Desmond ; suomennos: Raija Rintamäki. Karkkila : Mäkelä, 2018) on tuoreempi, joten siitä ei taida olla kyse.
Löysin myös englanninkielisen kuvakirjan Blue Giant, mutta se ei taida olla etsimäsi, koska kyseessä on luonnonsuojeluun liittyvä kuvakirja, ja jättiläinen seikkailee meressä, https://finna.fi/Record/helmet.2441874.…
Natsi-Saksassa tehtiin paljon komediaelokuvia. Osa niistä oli propagandaelokuvia, mutta kevyet ja pinnalliset huumorielokuvat ilman suoranaista propagandasisältöä olivat tavallisia.
Kolmannen valtakunnan aikaisia huumorifilmejä olivat esimerkiksi:
Tran und Helle -lyhytelokuvat (1939 - 1940). Elokuvissa Tran-niminen henkilö aiheutti mokailullaan ongelmia Saksan sotaponnistuksille. Komeampi ja fiksumpi Helle osoitti hänelle hänen virheensä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tran_and_Helle_films
Münchhausen (1943)
Paroni von Münchhausenin uskomattomista seikkailuista kertova elokuva, joka tunnetaan erityisesti tehosteistaan.
https://www.imdb.com/title/tt0036191/?ref_=fn_al_tt_6
Die Feuerzangenbowle (1944), suom. Aikamiestä lapsettaa…
Erään tuoreen tutkimuksen mukaan kattotuuletin todennäköisesti vähentää merkittävästi hyttysten esiintyvyyttä. Tutkimus toteutettiin rakentamalla Gambian maaseudulle kaksi taloa (4.2 m x 4.2 m, korkeus 2.2 m), joista toisen katossa oli kattotuuletin, kun taas toisen katossa ei ollut. Kattotuuletin vähensi horkkahyttysten (tarkemmin Anopheles gambiae sensu lato) esiintyvyyttä 91 prosenttia.
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsif.2022.0794#d1e2663
Ilmavirtaus hankaloittaa hyttysten lentämistä ja laskeutumista, mutta se myös hajottaa tehokkaasti ihmisen hengityksessään erittämää hiilidioksidia. Hyttyset pystyvät haistamaan hiilidioksidin kymmenien metrien päästä.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14596273/
https://pubmed.…
Kyseinen kolmas säkeistö "Se kyynel onnen ompi ja auvo taivaisen..." on myöhemmin lauluun liitetty tuntemattoman henkilön kirjoittama lisäsäkeistö.
Lähde: Pajamo, Reijo (2013): Koulun laulutunnilla: Tietoa vanhoista koululauluista
Lapuan räjähdyksen jälkeen tehtaan johtoa syytettiin oikeudessa kuoleman ja vamman tuottamuksesta sekä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lapuan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1979 räjähdystehtaan toimitujohtajan sakkoihin, koska räjähdystehtaan lataamon seinällä ei ollut kirjallisia ohjeita, joissa työntekijöitä olisi ohjeistettu ruudin käsittelyyn. Kyse oli siis turvallisuusmääräysten laiminöyönnistä. Päätöksestä valitettiin ja lopulta Vaasan hovioikeus antoi asiasta uuden tuomion vuonna 1982. Hovioikeus tuomitsi neljä tehtaan johtavaa työntekijää sakkoihin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Tämän päätöksen korkein oikeus kumosi vuonna 1982. Kuoleman ja vamman tuottamuksesta ei mikään oikeusaste tehtaan johtoa tuominnunt.…
Alun perin Renaultin pakettiauton mallinimi oli ”1000 kg” (myöhemmin Renault Voltigeur) Vuosina 1959-1965 tuotannossa ollut saman malliston 1400 kg pakettiauto sai myöhemmin nimekseen Renault Goélette. Helsingin Sanomien aikakone löytää Goéletten myynti-ilmoituksia lehdestä vielä 1980-luvultakin. Autoa kaupiteltiin myös retkeilykäyttöön muokattuna.
https://en.wikipedia.org/wiki/Renault_1_000_kg
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/muistatko-sodan-jalkeen-puurunko-pa…
Traficomin tilastoista voi tutkia "Liikennekäytössä olevat henkilö- ja pakettiautot merkeittäin ja malleittain" -tilastoa:
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Aj…
Tilastosta "Liikennekäytössä olevat kuorma-, linja- ja erikoisautot…
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston…
Tarkennetussa Helmet-aineistohaussa voi etsiä vaikkapa sanoilla ”lastenkirjallisuus” ja ”metsät”, ”lastenkirjallisuus” ja ”ympäristökasvatus” tai ”lastenkirjallisuus” ja ”luonto” ja tutkia, löytyykö tuloksena lisää mieluisia kirjoja.
Tässä joitakin esimerkkejä eri aiheista:
Roskaaminen ja kierrätys
Günther Jakobs: Rikas, rakas metsä
Emilia Erfving: Roskakasa
Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli
Tiina Sarja: Kuka vei roskat?
Retkeily
Marjo Nygård: Reippureissulle!: siilin retkikirja
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Josefine Sundström: Tam-Tam metsäretkellä
Eppu Nuotio: Metsäretki
Metsä, lajit ja elinympäristöt
Emilia Erfving: Kasa
Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja
Jenni Erkintalo: Ystäväni puu: lasten oma…
Kuvaus sopii Velma Wallisin teokseen Kaksi vanhaa naista (1994).
Lähteet
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8778
Kirja vieköön! -blogi: https://kirjaviekoon.blogspot.com/2016/09/velma-walis-kaksi-vanhaa-nais…
Hei, Suomen kolme suurinta tekojärveä ovat: Lokka 314 km2Porttipahta 149 km2Uljuan tekojärvi 28km2Lähteet: Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)Luokka:Suomen tekojärvet – Wikipedia
