Kaupunginkirjastosta en hänen teoksiaan löytänyt. Yliopiston tieokanta Melindasta löytyy tekijänimellä Liang Jie teos Sourcing from China, joka on Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa. Kaupunginkirjaston Kaukopalvelun kautta voi tehdä kyseisestä kirjasta kaukolainapyynnön. Samoin voi palvelun kautta kysyä, jos he tunnistaisivat kirjailijan teoksia enemmän.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/86511UQJV3XA48YLD53JBVS7A27JLYMTA…
Onpa outoa...
Olisiko tietokoneella jokin edellinen "pysy kirjautuneena "-käsky palannut yllättäin voimaan?
Tarkista polku Ohjauspaneeli - käyttäjätilit - tunnistetietojen hallinta.
Mobiiliversioissa kirjautumistietojen muistaminen on hyvinkin tavallista.
Jos käytät laitettasi yksin, ei sisäänkirjautumisen säilyminen aktiivisena haittaa.
Jos käytät laitetta yhdessä muiden kanssa, voisi kokeilla selaimen poistoa ja takaisin asennusta.
Tarkkaa lukua Unkarin vuosien 1946-1953 poliittisista syistä kuolleista ei ole, mutta useimmat arviot asettuvat noin 2000 hengen tienoille. Kaikkiaan vangituiksi joutui yli 100 000 ihmistä. Vuonna 1953 Unkarissa oli 100 vankileiriä, joissa oli noin 44 000 vankia. Varsinaisen internoinnin lisäksi rangaistuksena saattoi olla myös sisäinen karkotus. Pakkosiirron kohteeksi joutui noin 20 000 budapestiläistä.
Myöhemmin, vuoden 1956 kansannousun yhteydessä kuoli noin 3000 ihmistä. Lisäksi tapahtumien jälkiselvittelyissä toimeenpantiin noin 360 kuolemantuomiota ja jaettiin eri pituisia vankeustuomioita noin 16 000 ihmiselle. 180 000 ihmistä pakeni maasta.
Lähteet:
Butler, Rupert: Neuvosto-Venäjän mustat vuodet (Minerva 2008)
Unkari…
Todennäköisesti tämän musikaalin Liz lauluista ei ole tehty sen paremmin äänitettä kuin nuottiakaan - valitettavan yleinen kohtalo kotimaisella viihdemusiikilla -, sillä Viola-tietokanta tuntee vain Tommi Läntisen säveltämän ja Heikki Salon sanoittaman laulun Sydänparka.
Heikki Poroila
Kustantaja (HarperCollinsNordic) sivuilta löytyi vain kolme suomeksi käännettyä osaa, joten neljättä ei suomeksi vielä löydy. Englanninkielinen löytyy kyllä Kyyti-kirjastoista.
Ei valitettavasti löytynyt kaikenkattavaa listaa, mutta useita hyviä lähteitä kyllä. Tietoa itseoppineista kirjailijoista löydät Keski-kirjastojen tietokannasta asiasanalla kansankirjailijat.
Myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kynällä kyntäjät -sivu listaa itseoppineita kirjoittajia: https://kynallakyntajat.finlit.fi/kansankirjoittajat
1800-luvulta peräisin olevalla kansankirjailija-sanalla oli pitkään vähättelevä kaiku. Nykyään, kun koulutustaso on noussut ja kirjoittajakoulutus yleistynyt, kansankirjailijan määritelmä on muuttunut. Kansankirjailija voi nykyisin tarkoittaa myös marginaalista kirjailijaa, joka ei julkaise tekstejään perinteisten kanavien kautta (vakiintunut kustantamo), vaan omakustanteina tai…
Uutiskatsausten musiikkina käytettiin Sedergrenin mukaan levymusiikkia. Usein käytettiin tekijänoikeusvapaata musiikkia maista, jotka eivät kuuluneet tekijänoikeusjärjestöihin.
Kaarina Kilpiön artikkeli ”Uuden aselajin palveluksessa: Ääni ja musiikki suomalaisissa sotapropagandafilmeissä” perehtyy suomalaisen elokuvapropagandan äänelliseen sisältöön 1940-luvun alkupuolella, aineistonaan Puolustusvoimien katsaukset jatkosodan ajalta (88 kpl). Puolustusvoimain katsausten ääniraidat olivat Kilpiön mukaan suomalaisen taidemusiikin voimasoittoa, mutta myös välähdyksiä ajan viihteellisemmästä musiikista on kuultavissa.
Kilpiön mukaan Jean Sibeliuksen tuotanto osoittautui Puolustusvoimain katsauksissa otolliseksi mielialatyökaluksi – toki…
Japanilaisista puutarhoista löytyy useita teoksia Helmet-kirjaston kokoelmasta.
Yoko Kawaguchin Japanese Zen gardens paneutuu japanilaisten puutarhojen alkuperään, Zen-buddhalaisuuden taiteelliseen ilmentymään niissä, kivien ja kukkien merkityksiin. Kirjassa on esimerkkejä puutarhoista 1300-luvulta lähtien.
Helena Attleen The Gardens of Japan on johdatus japanilaiseen puutarhaan, sen historiaan ja olemukseen. Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti 28 puutarhaa.
Yoko Kawaguchilta löytyy myös suomennettu teos Japanilainen puutarha, inspiraatiosta toteutukseen. Siinä esitellään tapoja soveltaa japanilaista puutarhasuunnittelua mutta myös japanilaisen puutarhan historiaa ja filosofiaa.
Lisää teoksia voi Helmetistä etsiä hakusanoilla…
Kirjastot täydentävät tilastonsa Kirjastot.fi:n Yleisten kirjastojen tilastot -palveluun. Aluehallintovirastot tarkistavat lukujen oikeellisuuden https://tilastot.kirjastot.fi/intro.php Luvut ovat sinänsä siis luotettavia, tilastojen tulkinta tehokkuuden mittaamisessa sen sijaan on vaativaa. Pelkkien numeroiden vertailu ei kerro kaikkea kirjastojen vaikuttavuudesta ja kirjastot ovat keskenään usein varsin erilaisia toiminnaltaan ja painotuksillaan. Tutustumisen arvoinen lähde on Hyötyä, tietoa, elämyksiä -kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/index.html.
Kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne Muuttolinnut-nimistä Erkki J. Vepsäläisen teosta. Hänen kirjansa Ihmisiä rannalla : tarinoita suomalaisten veijareiden seikkailuista Iberian rantamailla ja vähän muuallakin on julkaistu 1998 ( Málaga : Escritores Finlandeses). Mutta ilmeisesti Vepsäläinen on tehnyt kirjastaan uuden painoksen vuonna 2007 ja antanut sille tuolloin otsikon Muuttolinnut. Tällä nimellä (alanimeke sama) kirja löytyy Suomesta kuitenkin vain Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta. Jos omaksi haluaa, ainakin Huutonetissä on juuri nyt yksi kirja tarjolla hintaan 8 euroa. Samalla hinnalla löytää alkuperäispainoksen esimerkiksi Antikvaarin verkkokaupasta.
Heikki Poroila
Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise -kirjassa on kolme tarinaa: Dinosaurusten jalanjäljillä ; Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Kirja on vuodelta 1989 ja siinä lukija voi itse osallistua tarinoiden ratkaisuun. Antiikin Rooma -tarinassa selvitellään mm. myrkytetyn ruoan arvoitusta.
Samaan sarjaan kuuluu myös ainakin Kummitusmatkat-niminen kirja.
Voit tarkistaa teoksen saatavuustiedot Piki-verkkokirjastosta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Käytettävissämme olevista lähteistä emme valitettavasti onnistuneet löytämään sen tarkempaa selitystä etsimällesi ilmaukselle. Heikki Lehikoisen teoksessa 'Ole siviä sikanen. Suomalaiset eläinuskomukset' (Teos, 2009) mainitaan vain, että kristinuskon kuvastossa susi on vertautunut paholaiseen ja Eero Ojasen kirjassa Suomen myyttiset eläimet (Minerva, 2019) taas mainitaan että susia kutsuttiin metsänhaltijan koiriksi.
Kyseessä on todennäköisesti Luke Rhinehartin romaani Pelastukoon ken voi (Long voyage back), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1983. Kansikuva ja juonikuvaus löytyvät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/1119-pelastukoon-ken-voi.
Oman kirjastoalueesi kokoelmista ei löydy äänitehostelevyjä, joilla olisi sodan ääniä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy pari äänitettää, jolla on etsittyjä äänitehosteita.
Military sounds and firearms (Distributions Madacy, 1987)
Sound effects = Bruitages = Geluiden = Geräusche. 6 / concept: X: Pelgrims, J. H. Vatter ; compilation D. Van Mourik, J. Dubois, Dureco, 1988)
Sonic booms. 2 (produced and mixed, soundfield design engineering by Brad S. Miller ; recorded by Brad Miller, Patricia Miller, Joe Niklas, 1990)
Äänitteet ovat tilattavissa kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä oman kirjastosi kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Olisikohan kyseessä Weilin + Göös-kustantamon vuonna 1969 julkaisema "Lasten oma keittokirja", tekijä Ursula Sedgwick. Kyseessä on isokokonen kirja, joka oli värikkäillä piirroksilla kuvitettu. Olen itse myös 60-luvun lapsia, ja muistan että apteekista kävin hakemassa jotain kirjassa mainittuja aromeita.
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
Olisikohan kyseessä ehkä TV1:ssä vuonna 1983 esitetty Veli-Matti Saikkosen ohjaama Maailman viimeinen perhe?
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1430354
Makuluu tai ydinluu on luu, joka antaa makua vaikkapa lihaliemille tai keitoille. Esimerkiksi klassisessa lombardialaisessa Osso buco -ruokalajissa keskeisenä ainesosana on luullinen naudan potka. Makuluu antaa umamisen lihaisaa makua ruoalle.
Luun halkaisu viitannee luuytimen syömiseen. Monien mielestä paahdettu luuydin on vertaansa vailla oleva herkku.
