Hei,Kyseessä on varmaan Langmuirin virtaus. Wikipedian pätevältä vaikuttava tieto (https://en.wikipedia.org/wiki/Langmuir_circulation). Tästä löytyy linkki eng.kieliseen kirjaan, jossa sivutaan tätä ilmiötä. Kirja ladattavissa sivustolta:https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/1254611Tämä lienee samaa ilmiötä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/16/mista-johtuvat-vedenpinnan-vaa…
Hei! Tässä hiukan erityyppisiä kirjavinkkejä, joita voit lähteä kokeilemaan. Jos tässä on kovin paljon sellaisia kirjoja, joita olet jo lukenut tai jotka eivät muuten kiinnosta, niin aina kannattaa kysyä uudelleen, sillä joku toinen saattaa keksiä ehdottaa vielä jotain muuta. Fantasiaa:Alston: Amari-sarjaAndri Snær Magnason: Aika-arkkuBlake: Magisterium-sarjaDunmore: Ingo-sarjaErlandsson: Taru Silmäterästä -sarjaHarrison: 13 lahjaa (+ jatko-osat 13 kirousta ja 13 salaisuutta)Klingenberg: Tasangon tyttäretSillanpää: Ouroboros : sateenkaarikäärmeStephens: Kirja aikojen alusta -sarja (Smaragdiatlas, Tulikronikka, Kohtalon kirja)Stewner: Alea Aquarius -sarjaTaylor: Aaveranta-sarja (Malamanteri, Gargantis, Kammovarjo, Festergrimm,…
Ihmisiä muuttaa rajan yli, joten tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eri vuosina eivät ole sama joukko. Täsmällistä vastausta ei siis tähän ole. Vastauksen oletuksena on siis että kysymys koskee suomalaisia. Lähelle vastausta pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Vastausta kirjoittaessa tuoreimmat tiedot koskevat vuoden 2023 loppua. Kuolleet -tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. 1952 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 71-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 83 359. Tietoja voi itse tutkia tarkemmin Tilastokeskuksen…
Jumalan yhdistämät on latinaksi Deus Nos Iunxit. LähteetMTV Uutiset: Nimettömässä elämän loppuun asti: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nimettomassa-elaman-loppuun-asti/3269194Amoriini: Vihkisormusten valinta (Kaiverrus latinaksi): https://www.amoriini.com/l/vihkisormustenvalinta/Brides & You: Wedding Rings: Words of Engravement (Latin): https://bridesandyou.com/2016/07/13/wedding-rings-words-of-engravement/
Tuolloin Jalkaväkikoululla palvellut majuri Jussi Keskitalo taustoitti kiikaritähtäimen problematiikkaa Ylen artikkelissa 20.5.2018. Talvella kiikaritähtäin meni helposti pakkasen ja hengitysilman takia huuruun. Tulenavaus on nopeampi ilman kiikaritähtäintä. Kiikaritähtäin teki käyttäjästään myös suuremman maalin, sillä tähtäimen kanssa pää oli nostettava korkeammalle.Lähde:Sotalegenda Simo Häyhän aseen kohtalo on vuosikymmenien mysteeri: "Sen löytyminen olisi sensaatio" | Yle
Hei,Kyseessä on varmaan Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmä "Onko Kongossa tiikereitä?"Näytelmä kirjoitettu 1986, kaksi miesroolia ja teemana AIDS, joten hyvin täsmää.
Hei!
Kaukopalvelupyynnön voi jättää sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm olevalla lomakkeella.
Pyynnön voi käydä tekemässä myös jossakin kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Kysymänne kirja löytyy ainakin Kouvolan ja Kotkan
kaupunginkirjastoista. Piki-kirjastoista sitä ei löydy.
Varaamasi teos voi tulla myös Neulamäen kirjastosta ja noutopaikan voi valita varatessa. Meillä on yhteinen varausjono lähikirjastojemme kanssa. Varaukset maksavat euron. Kaukolainoja ovat lainat muista kuin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteistä tilatut kirjat esim. Tampereen kaupunginkirjastosta tilatut kirjat (maksavat 2 euroa). Niistä täytetään erillinen lomake kaukopalvelua varten. Voimme tilata kaukolainaksi vain sellaisia kirjoja, mitä ei ole meidän kokoelmissa. (Emme siis tee kaukolainoja Neulamäen kirjastosta.) Lainakirjoja ei voi lunastaa itselle eikä poistettavia kirjoja voi varata. Pääkirjastossa on jatkuvasti myynnissä poistettavia kirjoja ja kerran vuodessa on suurempi poistokirjojenmyynti.
Teos on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin tammikuussa. Helsingissä se ei vielä ole tullut kirjakaupasta kirjaston hankintaosastolle käsiteltäväksi. Sen sijaan Vantaan hankintaosastolle se näyttäisi tulleen toissapäivänä 6.4., joten sopii toivoa, että se ehditään siellä luetteloida ja käsitellä lainauskuntoon lähipäivinä. Tarkkaa aikataulua on kuitenkin mahdotonta tietää, joten tilannetta kannattaa nyt seurata HelMet-verkokirjastosta ( www.helmet.fi ), ja varauksen voi tehdä heti, kun siellä näkyvät kirjan tiedot ja se, että kirja on tullut vähintään yhteen kirjaston toimipisteeseen, joko Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle tai Kauniaisiin.
Kemijärven Räisälän kylässä Suomun lähellä kulkee valtakunnallinen pyörämatkailureitti päällystetyllä ja päällystämättömällä ajoradalla ja myös pätkä päällystetyllä ja päällystämättömällä pyörätiellä.
Pyöräily GT: Karttasarja pyöräilyyn.- Helsinki, 2005
Pyöräilijän tiekartta.-Helsinki: Karttakeskus, 1998.
Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Kemijärvin Infon kanssa
Voit soittaa (09)81657 607 niin uusimme puhelimitse lainat. Pidä kirjastokortti lähellä kun soitat, tarvitsemme sen numeron. Muuta asiat voi hoitaa kirjastokäynnin yhteydessä.
Tämä tilasto julkaistaan yleensä neljännesvuosittain. Jostain syystä nyt on viivettä. Viesti on mennyt eteenpäin joten todennäköisesti pian tulee loppuvuosikin nähtäväksi.
Amalgaamipaikoista on pitkälti luovuttu ja on tehty tutkimuksia, joissa on huomattu että olemassaolevien paikkojen poistaminen vähentää elohopea-pitoisuuksia veressä. Paljon on keskustelua on siitä, kuinka vaarallisia amalgaamipaikat ovat. Tilastoja paikkojen määrästä niin hampaissa kuin maaperässä ei löydy kattavia tilastoja.
Alla olevissa artikkeleissa lisätietoa sekä lähdemateriaalia.
Amalgaamia ei ole vielä hylätty
Amalgaamipaikkojen terveysriskit - vaiettu ongelma
Amalgaami
Talvieretkelle on Maija Konttisen runo, joka sisältyy teokseen Koulutieltä : runoja ja suorasanaista (1938). Kirjaa ei ole Kuopion kaupunginkirjastossa, mutta se voidaan kaukolainata.
Etsitty kirja voisi olla ranskalaisen Claudie Gallayn Tyrskyt (Avain, 2011).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1463273
Valitettavasti kirjaston aineistosta ei löytynyt tietoa kalahaarukasta, mutta haarukan käytön historiasta löytyy tietoa. Alla listattuna muutama teos:
Grönholmn, Kirsi (2005) Pöytä koreaksi: kattauksen ja pöytätapojen historia. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino
Talvi, Jussi (1989) Gastronomian historia. Keuruu: Otava
Uusitalo, Hanna (2014) Pöytähopeat kaapin kätköistä. Helsinki: WSOY
Ruokailuvälineitä valmistavilta yrityksiltä (esim. Iittala tai Hackman) voisi saada lisää tietoa kalahaarukan valmistuksesta ja käytöstä.
Konsortioilla on erilaiset painopisteet. Yleisten kirjastojen konsortio (https://www.kirjastot.fi/konsortio) keskittyy nimen mukaisesti jäsentensä eli yleisten kirjastojen tarpeisiin. Asiakkaille luultavasti tärkein asia ovat e-kirjat, mutta konsortio voi periaatteessa tehdä muutakin yhteistyötä.
Vastaavasti FinELib (https://www.kiwi.fi/display/finelib/Tervetuloa) painottuu enemmän tieteellisten aineistojen hankintaan ja ottaa jäsenikseen myös tieteellisiä kirjastoja. Sen huomaa hyvin silmäilemällä sen jäsenille tarjoamien aineistojen luetteloa osoitteessa https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=43451158. Monilla yleisillä kirjastoilla ei ole tarvetta erikoistuneisiin tieteellisiin tietokantoihin ja e-kirjapalveluihin, jolloin…
Euroopassa 70-luvun lopulta näihin päiviin saakka käytössä olleen kesäajan taustalla on vuosikymmenen alun öljykriisi ja sen myötä huomattavasti kohonnut energian hinta. Kellonajan siirtäminen tunnilla eteenpäin vuoden lämpimämmän puoliskon ajaksi nähtiin hyväksi keinoksi pienentää energiankulutusta. Tästä oli saatu lupaava ennakkotapaus Yhdysvalloista, missä vuonna 1973 oli otettu käyttöön ympärivuotinen kesäaika; öljykriisin mentyä siirryttiin "normaalimpaan" puolen vuoden mittaiseen jaksoon.
Richard Nixonin ja Yhdysvaltain kongressin jäljessä eurooppalainen edelläkävijä kesäajan uuden tulemisen takana oli Giscard d'Estaingin Ranska. Keväällä 1975 d'Estaing julisti, että seuraavasta vuodesta alkaen…
Kysyjän muotoilu "näin netin kautta" on niin moniselitteinen, ettei vastaaminen ole helppoa. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa normaalia kirjastolainaamista, voi vastata että nuotteja voi varata netin kautta kaikista kirjastojärjestelmistä siinä missä muutakin kirjastoaineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tällaista palvelua tarjoa.
Jos kysyjä taas tarkoittaa mahdollisuutta saada verkon kautta kopioitua maksuttomia nuotteja, vastaus on monimutkaisempi ja riippuu paljon siitä, mistä nuoteista on kysymys. Yleisesti ottaen netissä on tarjolla varsin vähän tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia nuottimuodossa ja ilman maksua. Käytännössä populaarimusiikkinuotteja ei ole laillisista lähteistä ladattavissa ollenkaan. Sen sijaan…
Ainakin Fono.fi -äänitetietokannasta voit hakea esimerkiksi aiheella, tekijällä tai kappaleen nimellä kappaleita ja listauksessa näkyvät kappaleiden nimet ja tekijät. Kannattaa ainakin kokeilla olisiko siitä apua!
Fono.fi: http://www.fono.fi/Default.aspx
