Ikävä kyllä kirjastojen kokoelmista ei löydy Rai luolapoika-elokuvia. Niitä on kyselty Kysy kirjastonhoitajalata-palvelusta aiemminkin tänä syksynä, ja silloisessa vastauksessa todetaan, että elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin 1971. Vastauksessa annettiin myös vinkki, että Yleisradiota kannattaisi ehkä pyytää esittämään sarja uudelleen ja palautteen Ylelle voi jättää seuraavan linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute
Kevään ensimmäinen satutuokio Karhulassa järjestetään to 20.1. alkaen klo 10, kesto n. 30 min. Seuraava satutuokio on to 3.2. samaan kellonaikaan ja jatkossa aina torstaisin n. kerran kuukaudessa. Kirjaston järjestämistä tapahtumista, kuten satutuokioista, tiedotetaan Kyyti.fi-sivustolla (www.kyyti.fi). Karhulan satutuokiot eivät vielä näy siellä.
Olen tätä asiaa ihmetellen kysynyt itsekin (en ole Facebookissa, mutta olisin halunnut kommentoida) ja saanut HelMet-sivujen toimitukselta vastaukseksi, ettei sivuston tekninen ympäristö tarjoa mahdollisuutta ns. normaaliin kommentointiin. Jos haluat hyvin tuoreen vastauksen, suosittelen kääntymään suoraan päätoimittaja Iina Soinisen puoleen (puh. 040 358 2780, toimitus@helmet-kirjasto.fi).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kyseessä on valkovenäläisen Ivan Meležin (Іван Паўлавіч Мележ) romaani "Людзі на балоце" vuodelta 1962, jonka Leo Holm on suomentanut nimellä "Kaikki ei vielä ole lopussa". Se on ilmestynyt Neuvostoliitossa vuosina 1965 ja 1973. En löytänyt tietoa siitä, että kirjaa olisi käännetty englanniksi, mutta karkea käännös alkukielisestä nimestä olisi suunnilleen "People on the marsh". Romaani on ensimmäinen osa trilogiasta «Палеская хроніка» (Polesie Chronicles). Lisätietoja löytyy englanninkieliseltä Wikipedian sivulta https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Melezh.
Heikki Poroila
PS Lupaan luetteloida tuon kirjan nykyistä paremmin, nykyiset vähäiset tiedot eivät tosiaankaan paljon kerro.
Kaupunginkirjastosta en hänen teoksiaan löytänyt. Yliopiston tieokanta Melindasta löytyy tekijänimellä Liang Jie teos Sourcing from China, joka on Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa. Kaupunginkirjaston Kaukopalvelun kautta voi tehdä kyseisestä kirjasta kaukolainapyynnön. Samoin voi palvelun kautta kysyä, jos he tunnistaisivat kirjailijan teoksia enemmän.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/86511UQJV3XA48YLD53JBVS7A27JLYMTA…
Tarkkaa lukua Unkarin vuosien 1946-1953 poliittisista syistä kuolleista ei ole, mutta useimmat arviot asettuvat noin 2000 hengen tienoille. Kaikkiaan vangituiksi joutui yli 100 000 ihmistä. Vuonna 1953 Unkarissa oli 100 vankileiriä, joissa oli noin 44 000 vankia. Varsinaisen internoinnin lisäksi rangaistuksena saattoi olla myös sisäinen karkotus. Pakkosiirron kohteeksi joutui noin 20 000 budapestiläistä.
Myöhemmin, vuoden 1956 kansannousun yhteydessä kuoli noin 3000 ihmistä. Lisäksi tapahtumien jälkiselvittelyissä toimeenpantiin noin 360 kuolemantuomiota ja jaettiin eri pituisia vankeustuomioita noin 16 000 ihmiselle. 180 000 ihmistä pakeni maasta.
Lähteet:
Butler, Rupert: Neuvosto-Venäjän mustat vuodet (Minerva 2008)
Unkari…
Kustantaja Tammen verkkosivuilla ei ole mitään viitettä tämän sarjan osien 4 ja 5 julkaisuaikataulusta. Tammen tiedottaja Ari Elo ari.elo@tammi.fi osaa varmaan paremmin kertoa, aikooko kustantaja suomentaa koko sarjan vai ei. Valitettavasti nimittäin ei ole mitään takeita siitä, että kerran aloitettu sarjan suomentaminen ja julkaiseminen viedään loppuun. Kustantaja on voinut tehdä sopimuksen koko sarjasta, mutta pidättää silti itselleen oikeuden olla julkaisematta, jos edelliset osat eivät ole menneet tarpeeksi hyvin kaupaksi. Tämä ei valitettavasti ole harvinaista.
Heikki Poroila
Kustantaja (HarperCollinsNordic) sivuilta löytyi vain kolme suomeksi käännettyä osaa, joten neljättä ei suomeksi vielä löydy. Englanninkielinen löytyy kyllä Kyyti-kirjastoista.
Ei valitettavasti löytynyt kaikenkattavaa listaa, mutta useita hyviä lähteitä kyllä. Tietoa itseoppineista kirjailijoista löydät Keski-kirjastojen tietokannasta asiasanalla kansankirjailijat.
Myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kynällä kyntäjät -sivu listaa itseoppineita kirjoittajia: https://kynallakyntajat.finlit.fi/kansankirjoittajat
1800-luvulta peräisin olevalla kansankirjailija-sanalla oli pitkään vähättelevä kaiku. Nykyään, kun koulutustaso on noussut ja kirjoittajakoulutus yleistynyt, kansankirjailijan määritelmä on muuttunut. Kansankirjailija voi nykyisin tarkoittaa myös marginaalista kirjailijaa, joka ei julkaise tekstejään perinteisten kanavien kautta (vakiintunut kustantamo), vaan omakustanteina tai…
Valtioneuvoston asetuksessa taksinkuljettajien ammattipätevyydestä vuodelta 2009 on on pykälä taksinkuljettajan koulutuksesta. Yhtenä koulutuksen osana oli paikallistuntemus ja sen osoittaminen. Paikallistuntemus osoitettiin kokeella. Tästä voi lukea tarkemmin Finlexin kautta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090825#Pidp445803440
Varmaankin näin oli jo ennen tätä vuotta. Edelleen taksinkuljettajan koe on suoritettava hyväksytysti ennen ajoluvan saamista. Lisää tietoa Suomen taksiliiton sivuilta:
https://www.taksiliitto.fi/taksinkuljettajaksi/ajolupa/
Japanilaisista puutarhoista löytyy useita teoksia Helmet-kirjaston kokoelmasta.
Yoko Kawaguchin Japanese Zen gardens paneutuu japanilaisten puutarhojen alkuperään, Zen-buddhalaisuuden taiteelliseen ilmentymään niissä, kivien ja kukkien merkityksiin. Kirjassa on esimerkkejä puutarhoista 1300-luvulta lähtien.
Helena Attleen The Gardens of Japan on johdatus japanilaiseen puutarhaan, sen historiaan ja olemukseen. Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti 28 puutarhaa.
Yoko Kawaguchilta löytyy myös suomennettu teos Japanilainen puutarha, inspiraatiosta toteutukseen. Siinä esitellään tapoja soveltaa japanilaista puutarhasuunnittelua mutta myös japanilaisen puutarhan historiaa ja filosofiaa.
Lisää teoksia voi Helmetistä etsiä hakusanoilla…
Kirjastot täydentävät tilastonsa Kirjastot.fi:n Yleisten kirjastojen tilastot -palveluun. Aluehallintovirastot tarkistavat lukujen oikeellisuuden https://tilastot.kirjastot.fi/intro.php Luvut ovat sinänsä siis luotettavia, tilastojen tulkinta tehokkuuden mittaamisessa sen sijaan on vaativaa. Pelkkien numeroiden vertailu ei kerro kaikkea kirjastojen vaikuttavuudesta ja kirjastot ovat keskenään usein varsin erilaisia toiminnaltaan ja painotuksillaan. Tutustumisen arvoinen lähde on Hyötyä, tietoa, elämyksiä -kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/index.html.
Kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne Muuttolinnut-nimistä Erkki J. Vepsäläisen teosta. Hänen kirjansa Ihmisiä rannalla : tarinoita suomalaisten veijareiden seikkailuista Iberian rantamailla ja vähän muuallakin on julkaistu 1998 ( Málaga : Escritores Finlandeses). Mutta ilmeisesti Vepsäläinen on tehnyt kirjastaan uuden painoksen vuonna 2007 ja antanut sille tuolloin otsikon Muuttolinnut. Tällä nimellä (alanimeke sama) kirja löytyy Suomesta kuitenkin vain Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta. Jos omaksi haluaa, ainakin Huutonetissä on juuri nyt yksi kirja tarjolla hintaan 8 euroa. Samalla hinnalla löytää alkuperäispainoksen esimerkiksi Antikvaarin verkkokaupasta.
Heikki Poroila
Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise -kirjassa on kolme tarinaa: Dinosaurusten jalanjäljillä ; Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Kirja on vuodelta 1989 ja siinä lukija voi itse osallistua tarinoiden ratkaisuun. Antiikin Rooma -tarinassa selvitellään mm. myrkytetyn ruoan arvoitusta.
Samaan sarjaan kuuluu myös ainakin Kummitusmatkat-niminen kirja.
Voit tarkistaa teoksen saatavuustiedot Piki-verkkokirjastosta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Käytettävissämme olevista lähteistä emme valitettavasti onnistuneet löytämään sen tarkempaa selitystä etsimällesi ilmaukselle. Heikki Lehikoisen teoksessa 'Ole siviä sikanen. Suomalaiset eläinuskomukset' (Teos, 2009) mainitaan vain, että kristinuskon kuvastossa susi on vertautunut paholaiseen ja Eero Ojasen kirjassa Suomen myyttiset eläimet (Minerva, 2019) taas mainitaan että susia kutsuttiin metsänhaltijan koiriksi.
Kyseessä on todennäköisesti Luke Rhinehartin romaani Pelastukoon ken voi (Long voyage back), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1983. Kansikuva ja juonikuvaus löytyvät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/1119-pelastukoon-ken-voi.
Oman kirjastoalueesi kokoelmista ei löydy äänitehostelevyjä, joilla olisi sodan ääniä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy pari äänitettää, jolla on etsittyjä äänitehosteita.
Military sounds and firearms (Distributions Madacy, 1987)
Sound effects = Bruitages = Geluiden = Geräusche. 6 / concept: X: Pelgrims, J. H. Vatter ; compilation D. Van Mourik, J. Dubois, Dureco, 1988)
Sonic booms. 2 (produced and mixed, soundfield design engineering by Brad S. Miller ; recorded by Brad Miller, Patricia Miller, Joe Niklas, 1990)
Äänitteet ovat tilattavissa kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä oman kirjastosi kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Olisikohan kyseessä Weilin + Göös-kustantamon vuonna 1969 julkaisema "Lasten oma keittokirja", tekijä Ursula Sedgwick. Kyseessä on isokokonen kirja, joka oli värikkäillä piirroksilla kuvitettu. Olen itse myös 60-luvun lapsia, ja muistan että apteekista kävin hakemassa jotain kirjassa mainittuja aromeita.
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
