Savonlinnan kirjastosta pyydettiin sinua ottamaan yhteyttä kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Sitä kautta laina voidaan uusia, jos siihen ei ole varauksia. Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot/paakirjasto_joeli
Kyseessä voisi olla alaskalainen kirjailija Eowyn Ivey, jolta on suomennettu teokset Lumilapsi (Bazar, 2013) ja Maailman kirkkaalle laidalle (Bazar, 2017). Kirjailijan teokset sijoittuvat Alaskan erämaihin ja ovat olleet Suomessakin paljon esillä tiedotusvälineissä ja kirjablogeissa.
Tiedustelin asiaa Atena-kustannuksesta ja sieltä vastattiin näin: "Kyseisen kirjan 3. painokseen jäi virhe, jota varten olemme teettäneet erikseen lisättävän korjaussivun. ... En osaa sanoa, onko kaikissa kirjoissanne tuo vika. Todennäköisesti kyllä, jos ne on tilattu samaan aikaan."
Tämän vastauksen liitteenä oleva liitetiedosto Korjaus.pdf on sivun korjattu versio.
Viljalla on laatukriteerit, jotka kohdistuvat mm. myllyihin. Viljaerät tutkitaan laboratoriossa, ja mm. esipuhdistetaan. Epäpuhtauksia erotetaan viljasta esimerkiksi seulomalla. Lisää tietoa Leipätiedotus ry:n sivustolta:
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/myllyn-toiminta.html
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/viljan-laatukriteerit.html
Tarkka vuosi ei selvinnyt, mutta 1990-luvulta asti ovat ylioppilastutkinto ja ammattikoulututkinto olleet samanarvoisia haettaessa korkeakouluopintoihin.
Alla tietoa Minna Vuorio-Lehden artikkelista Valkolakin hohde Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen (Kasvatus & Aika 1 (2007, s. 19-33) ja Tampereen yliopiston Aviisi-lehdestä (11/2009):
http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/valkolak.pdf
https://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=11/2009&id=f75a842
Taloustieteen palkinto on koko nimeltään Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Sitä kutsutaan usein lyhyesti "taloustieteen Nobelin palkinnoksi", mutta se ei siis kuulu Alfred Nobelin testamentissaan määrittelemiin palkintoihin, jotka jaetaan fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Taloustieteen palkinto on perustettu vuonna 1968 ja se jaetaan samojen periaatteiden mukaan ja samassa tilaisuudessa kuin Nobelin palkinnot.
Lähde: The Nobel Prize -sivusto, https://www.nobelprize.org/prizes/economic-sciences/
Kirja on juuri saapunut kirjastoon ja löytyy nyt kokoelmista ja varauksen tekeminen on mahdollista. Kirja on tulossa myös Elimäen kirjaston kokoelmiin.
Kirjastokortti on niin vanha, ettei enää toimi. Saat uuden käymällä missä tahansa helmet-kirjastossa kuvallisen henkilötodistuksen kanssa.
Voit esitäyttää kirjastokorttiin tulevat tiedot oheisen linkin kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9.
Kirjastossa täydennetään loput tiedot. Kortti on maksuton ja käy koko pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa.
Dario Farinan kappale Painan jäljet kasteeseen (Ci sara) ei valitettavasti sisälly mihinkään suomenkieliseen nuottijulkaisuun.
Joistakin Suomen kirjastoista on saatavan nuottijulkaisua 30 successi italiani, johon kappale sisältyy (melodia ja sointumerkit). Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1000845
https://finna.fi/Record/heili.7443
Kysy kirjastonhoitajalta – palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen kahvipaahtimo Veekoo Tirrosen perustajasta Heikki Tirrosesta sekä kahvipaahtimon historiasta. Mikael Anderssonin kirjassa Kupillinen kahvia? (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005) on sivulla 55 kuva Veekoo Tirrosen purkeista. Tekstin mukaan vanhoissa kahvipakkauksissa on usein kuvattu eksoottisia aiheita kuten maisemakuvia kahvin alkuperämaista. Anderssonin kirja samoin kuin aiemmassa vastauksessa mainittu Jorma Sipilän teos "Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007) on saatavissa Keskikirjastoista.
Vanhat suomalaiset peltipurkit-blogissa on kuvia ja tietoa muutamista Veekoo Tirrosen kahvipurkista.
Myös tekemällä…
Emme löytäneet tietoa tällaisen uskomuksen todenperäisyydestä. Aikuiset hirvikärpäset elävät isäntäeläimen, useimmiten hirven, ihon pinnalla ja turkissa. Ötökkäakatemia-sivustolle on koottu tietoa ja tarua hirvikärpäsestä, mutta tällaista uskomusta sieltä ei löytynyt:
https://www.xn--tkkakatemia-n8a4ub.fi/yleista/tietoa-hirvikarpasesta/
Käyttämällä perinteistä aineistohakua ja sen luokka-rajauksia.
Klikkaa Helmet sivulla aineisto-haun suurennuslasia ja valitse sitten Perinteinen haku.
Rajaa Espoon (tai vantaan) luokitukseen ja lisää haluamasi luokka.
Antamallasi luokalla ja rajauksella Espooseen tuli tälläinen tulois: https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/?searchtype=e&SORT=D&searcharg=78.89113&searchscope=9
Voi käyttää myös uutta Helmet hakua.
Kirjoita hakusanaksi musiikki. Rajaa tulosta sivun vasemmasta laidasta aineistolla esim. CD-levy,
sekä alempaa vielä kohdasta genre eli musiikin laji.
Voit myös käyttää asiasanaa hakemiseen, kun olet ensin löytänyt jonkun kivan kirjan, lehden tai levyn. Esim. yllä olevan listan…
Seuraavista teoksista saat tietoa Waltarin omasta perheestä :
Bibliophilos-lehti 2 / 2014
Satu Waltari – tytär isänsä varjossa
Lappalainen, Anja : Vanhemmat kertovat tunnetuista lapsistaan
Otava 1969
Minun äitini : äitikuvia suomalaisessa kirjallisuudessa ja taiteessa / toim. Ulla Huhtala ei al.
Tammi 1983
Illusioni 2012 : Mika waltari-seuran vuosikirja 2012
Mika Waltarin isovanhemmista ja vanhemmista saat tietoa Waltarin sukuromaanista
"Isästä poikaan - romaani kolmen sukupolven Helsingistä"
"Isästä poikaan" on kirjailijan itsensä lyhentämä versio. Laajemmat teokset "Mies ja haave" kertovat Waltarin isovanhemmista, "Sielu ja liekki" hänen isänsä tarinan ja "Palava nuoruus" kertoo Waltarin omasta…
Lomonosovin posliinitehtaasta on kirjoitettu englanninkielinen historiikki: Galina Agarkova, 250 years of lomonosov porcelain manufacture St. Petersburg : 1744-1994 (1994). Kirjan saa lainaan mm. Vaara-kirjastoista:
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.201024
Vuonna 2011 museokeskus Vapriikissa Tampereelle oli esillä Lomonosovin posliinia, ja Vapriikin sivuilta löytyy tietoa aiheesta:
http://vapriikki.fi/ei-kategoriaa/minullako-lomonosovin-posliinia/
Keräämiäsi viinipulloja on lukuisia värejä, mutta mitään listausta emme valitettavasti onnistuneet löytämään.
Kyseessä voisi olla Kirsti Ellilän kirja Eksyneet näkevät unia. Kirja on ilmestynyt vuonna 2011.
Kirjan takakannesta: "Nimetön on elellyt Jakob-koiransa kanssa Varjojen maassa maahisten luona siitä asti, kun hänet löydettiin eksyneenä ja muistinsa menettäneenä metsästä. Kaikki on muuten hyvin, mutta kyky nähdä unia ja kyky itkeä muistuttavat häntä entisestä elämästä. Kun Nimetön sattumalta saa käsiinsä kauniin silkkitakin, joka on kuin tehty hänelle, hän ymmärtää sen olevan avain hänen menneisyyteensä. Nimettömän on lähdettävä pitkälle matkalle etsimään niitä, jotka joskus tunsivat hänet nimeltä."
"Powdered peanut butter" on tuote, jossa maapähkinät on paahdettu ja niistä on puristettu pois suurin osa niiden sisältämästä rasvasta ennen kuin ne on jauhettu. Varsinaiseen maapähkinävoihin verrattuna sen energiasisältö on siis pienempi. Jauheeseen on saatettu lisätä sokeria ja suolaa. Jauhetta voidaan käyttää sellaisenaan esim. smoothiehin tai leivontaan, tai siitä voidaan vettä lisäämällä tehdä levitettä.
Lähde: Consumer reports -sivusto: https://www.consumerreports.org/healthy-snacks/is-powdered-peanut-butte…
Suomeksi osumia näyttää löytyvän hakusanalla "maapähkinävoijauhe".
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut juuri tällaista prinsessasatua. Esimerkiksi Kirjasammon kautta löytyy valtava määrä satukirjoja, joissa on pääosassa prinsessa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/prinsessat%20sadut
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen satukirjan tai lastenkirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
