Oikea kirjoitusmuoto on Lewyn kappale -tauti.
Kielitoimiston ohjeissa kerrotaan näin: "Kun yhdyssanan alkuosa on erillisten sanojen liitto (eli sanaliitto, jossa on välilyöntejä), sen perään tulee välilyönti ja sitten yhdysmerkki ennen kokonaisuuden pääosaa."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131
Osaan Johannes Brahmsin Unkarilaisista tansseista [teosluettelonumero WoO1] on saatavissa kirjastosta tällainen painos, jossa on melodianuotti ja sointumerkit.
Nuottiviitteet Outi-kirjastojen tietokannassa. Näissä on osat 1 ja 4 (sekä 6).
Kansallisen Finna-tietokannan mukaan myös Unkarilainen tanssi numero 5 olisi kokoelmissa, mutta koska tätä tietoa ei löydy Outi-haulla, kannattaa kysyä suoraan Raahen kirjastosta.
Linkki Raahen kaupunginkirjaston yhteystietoihin.
Harry Potter -elokuvissa nähtävät Taikaministeriön sisäänkäyntiä kuvaavat otokset on kuvattu Lontoon Great Scotland Yard -kadulla. Ministeriön sisäpuoli taas rakennettiin lavasteena Lontoon lähellä sijaitsiville Warner Bros. -yhtiön studioille.
Lähteet:
Warner Bros. -studiot: https://www.wbstudiotour.co.uk/
A Magical Tour -sivusto: https://www.the-magician.co.uk/harry-potter-walking-tour.htm
Kannattaa kysyä Helsingin kaupungin digituesta, joka toimii myös etänä.
https://digituki.hel.fi/fi/
Ilmaiseen Open Office ohjelmistoon kuuluu myös tekstinkäsittelyohjelma.
https://open_office.fi.downloadastro.com/
Federico Garcìa Lorca kirjoitti paljon kuolemasta ja rakkaudesta. Etsin kysymääsi runoa sen nimellä, alkulauseilla ja tutkimalla Garcìa Lorcan runoteoksia. Vastaavaa ei löytynyt. Espanjan kielellä etsittynä samat teemat löytyvät runosta nimeltä Gacela hämärästä kuolemasta (Andalusian lauluja 2002, suom. Matti Rossi). Runon nimi on Gacela de la muerte oscura.
-- Tahtoisin nukkua hetken,
hetken, minuutin, sata vuotta.
Mutta älkää luulko että olen kuollut -
huulissani on kultainen talli,
ja minä olen länsituulen rakas ystävä
ja omien kyynelteni mittaamaton varjo.
Peitä minut harsoin kun aamu koittaa
sillä se syytää silmilleni muurahaisia --
Muuta sopivaa runoa pyyntöösi ei ikävä kyllä löytynyt.
Kirja löytyy Linda-tietokannasta osoitteesta http://finna.fi Tietokanta ei ole vapaasti selailtavissa netissä, vaan sinne pääsee Helsingin kaupunginkirjaston ja Helsingin yliopiston koneilta. Lähin kirjasto, mistä se löytyy on Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta.
Digimuodossa (mp3 yms.) kirjastosta ei löydy musiikkiäänitteitä.
Mutta kirjastossa, esimerkiksi pääkirjaston musiikkiosastolla, on paljon erilaisia 60-luvun hittejä cd-levyillä.
Oletteko kiinnostuneet Suomen säätyläisistä vai jonkun muun maan? Vaasan kaupunginkirjastossa on kirjallisuutta Suomen säätyläisen historiasta esim. Raunio: Adelcreutzeista Österbladheihin:Suomen säätyläistön historia ; Gluschkoff: Murtuva säätyvalta, kestävä eliitti ; Suomen kulttuurihistoria 3. Sääty-yhteiskunnan aika.
Hei!
Hirsirakentamisesta löytyy kyllä kirjallisuutta mutta videoita vähän. Vuonna 2012 on julkaistu hirsirakentamisesta video: Timo Aro-Heinilä Tunne puut–Matkalla hirrenveistotaituruuteen. Keski-kirjastoissa videota ei ole, mutta sen voi pyytää kaukolainaan.
Matkalla hirrenveistotaituruuteen videon tietoja, voit käydä katsomassa esim. Kyyti-kirjastojen sivulla: http://kyyti.kirjas.to/teos.asp?teosid=04A2FFDE-95B7-49E5-AF72-642334E2…
Voit tehdä kaukolainapyynnön Keski-kirjastojen sivulla: www.keskikirjastot.fi > Asiakkaana kirjastossa > Kaukolainat.
Ainakin kirjastossamme olevassa Lokki Joonatanin 2. painoksessa 1972 on 4 tällaista voipaperilehteä, joissa on kuvia. Tiedustelujeni mukaan myös vuoden 1973 painoksessa on tällaisia sivuja. Jos haluat kirjan omaksi, antikvariaateista löytyy mainittuja painoksia.
Selvityksemme mukaan olet ilmeisesti hoitanut varauksesi siirron jo puhelimitse eilen. Kirja on siis varattu nimellesi Turun pääkirjaston vastaanottoon. Valitettavasti tässä palvelussa ei ehditty reagoida asiaan eilisen iltapäivän aikana. Kiireellisissä varausasioissa kannattaakin aina olla puhelimitse yhteydessä vastaanottoon (02-2620624).
Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
Kaija Österlundista löytyy tietoa hyvin niukasti. Teoksessa Pöytä koreaksi: Kattauksen ja pöytätapojen historiaa (2005) kerrotaan, että Museovirastossa työskennellyt Kaija Österlund (Levonen) suunnitteli Aino-aterinsarjan, aiheena Isonkyrön Leväluhdan lähteestä löydettyjen rannerenkaiden ornamentiikka. Uskoisin, että hän on myös Risto-kirjojen kirjoittaja, mutta varmennusta ja lisätietoja ei löydy mistään lähteistä.
Ylen Elävässä arkistossa on joitakin ohjelmia Tauno Palosta, mutta niissä mahdollisesti olevia lauluja ei esitellä. Valitettavasti emme saaneet selville, mistä ohjelmasta ja laulusta on kyse.
Otamme todella mielellämme kaikenlaisia näyttelyitä ja tapahtumia Helmet-kirjastoihin.
Koska kirjastot ovat hieman eri kokoisia ja niiden tapahtumakalenterit ovat eri tavalla täyttyviä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen tai niihin kirjastoihin, joissa haluaa tapahtumanasa järjestää.
Kirjastojen yhteystietoja löytyy mm. Helmet sivustolta kohdasta kirjastot ja palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Dorian julkaisusta "Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999" voit lukea 1700-luvun väestökirjanpidosta: http://www.doria.fi/handle/10024/98780
Vuoden 1877 tilastouudistus merkitsi tämän julkaisun mukaan huomattavia lisäyksiä sekä väkiluku- että väestönmuutostaulujen sisältöön. Vaikuttaa siltä, että alettiin kerätä kunnittaiset väkilukutiedot systemaattisesti vasta tämän jälkeen.
Meillä Seinäjoen pääkirjastolla vietettiin viime helmikuussa Harry Potter -päivää, joka piti sisällään monenlaista Potter -henkistä toimintaa. Todennäköisesti myös ensi vuonna samoihin aikoihin järjestämme jälleen kyseisen päivän. Sitä mainostamme kyllä etukäteen, joten kannattaa seurata kirjaston nettisivuja https://kirjasto.seinajoki.fi/
Syksyllä 2018 meillä kokoontui myös kerran kuukaudessa Harry Potter -teemakerho, mutta valitettavasti tällä hetkellä kerho ei kokoonnu.
En saanut käsiini teosta Leo Tolstoin elämä ja teokset. I nidos : lapsuudesta ensi miehuuden ikään : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia / koonnut Paul Birykov ; tarkastanut Leo Tolstoi ; venäläisestä käsikirjoituksesta suomentanut Arvid Järnefelt. Porvoo 1906, joten en voinut tarkistaa, olisiko kirje löytynyt sieltä, mutta teksti löytyy suomennettuna Henry Troyat, Tolstoi -elämäkerrasta sivulta 131: Maailmassa voi elää ihmeellisen ihanaa elämää, jos vain osaa tehdä työtä ja rakastaa, tehdä työtä sen puolesta mitä rakastaa, ja rakastaa sitä mitä tekee. Henri Troyat, Tolstoi 2. painos, 1995 (suomennettu ranskankielisen alkuteoksen saksankielisestä lyhennetystä laitoksesta).…
