Luultavasti tuolloin on ollut käytössä lääkintöhallituksen hyväksymä ja 1.1.1987 alkaen käyttöön tullut tautiluokitus. Se löytyy digitoituna STM:n hallinnonalan avoimesta julkaisuarkistosta Julkarista ( https://www.julkari.fi/handle/10024/131850 ). Sen mukaan 3018x on Muu tai sekamuotinen persoonallisuushäiriö.
Ylen uutisjutussa mainitaan, että kun Suupohjan lottaperinneyhdistys teki uusia lottapukuja, se osti kaavat pukuun Lotta Svärd -museolta. Museon löytää osoitteesta https://lottasvard.fi/lottamuseo
Ylioppilaspalvelu ry:n juuret ulottuvat 1950-luvun alkupuolelle, jolloin Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n organisaatiota uudistettiin merkittävästi. Tässä yhteydessä liiton palvelutoiminta päätettiin eriyttää sen muusta toiminnasta perustamalla uusi erillinen palveluelin, SYL:n Ylioppilaspalvelu. Ylioppilasmatkailua, asunnonvälitystä, kurssikirjavälitystä sekä konekirjoitus- ja monistustoimintaa varten perustettu Ylioppilaspalvelu toimi oman johtokuntansa johdolla, mutta liiton hallituksen alaisena. Matkailupalvelutoiminta alkoi keväällä 1953, ja muut tehtävät pääsivät kunnolla käyntiin saman vuoden syksystä lähtien.Ylioppilaspalvelun ensimmäisinä vuosina suurin osa suomalaisten opiskelijoiden ulkomaanmatkoista hoidettiin vielä SSTS:n…
Suosittelen tarttumaan Mikko Moilasen teoksiin, jotka käsittelevät juuri hakemaasi aihetta: Kohtalona mestauslava - kuolemanrangaistus Suomessa 1500-1825 (Docendo 2021) ja Suomen pyövelit (Docendo 2019).Kohtalona mestauslava -kirjan lopussa on luettelo nykyisen Suomen alueella sijainneista mestauspaikoista (kaikkia siinä ei luultavasti ole lueteltu). Sipoosta Moilanen listaa kaksi mestauspaikkaa (s. 525). Toinen on Bålan, kirkonkylä, Smedåkersbacken (koordinaatit P 60° 52,310' ja I 28° 54,516'), joka on permätiedon mukaan toiminut 1700-luvulla mestauspaikkana. Se on sijainnut paikalla, jossa toimii nykyisin ruotsinkielinen yläaste. Toinen mestauspaikka on ollut Göststenen (Götankivi) (koordinaatit P 60° 22,509' ja I 25° 21,808'), joka on…
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuilta löytyy tilastotietoa ajoneuvokannasta: https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Merkit%20ja%20mallit%20ajoneuvoluokittainSen mukaan Nissan Cherry -merkkisiä autoja on 31.12.2023 ollut rekisterissä 680 kpl. Näistä 661:llä on käyttövoimana bensiini ja 19:sta diesel. Sen tarkemmin tilasto ei mallia erittele.
Valtakunnallisen E-kirjaston sivulla sanotaan näin: "Voit antaa palautetta, kysyä tai lähettää aineistojen hankintaehdotuksen palautelomakkeella, joka on E-kirjasto-sovelluksessa. Palautelomakkeen voi lähettää myös kirjautumatta sovellukseen." Palautelomake löytyy sovelluksesta kohjasta Asetukset->Anna palautettaSovelluksen voit ladata sovelluskaupasta:Android-latauslinkki(avautuu uuteen välilehteen) iOS-latauslinkkiLähteet: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedothttps://helmet.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fhelmet-tukisivusto.hel.fi%2F%3Fp%3D1800&lng=fihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Tieteen termipankin mukaan SKS:n julkaisemiin Suomen kirjailijat-matrikkeleihin pääsee, jos on julkaissut yhden vähintään 48-sivuisen kaunokirjallisen tai kirjallisuudentutkimukseen liittyvän teoksen. Suomen kirjailijaliiton kriteerit ovat tiukemmat, sillä sen jäseneksi voi päästä kun on julkaissut kaksi riittävän korkeatasoista kaunokirjallista teosta. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kirjailija
Norjassa kaikki tiemaksun perintäpisteet ovat automaattisia. Maksut rekisteröidään ja peritään kaikilta tienkäyttäjiltä jälkikäteen auton päästöluokan mukaisina. Ulkomainen autoilija voi solmia tienkäyttösopimuksen etukäteen ja saada postitse ajoneuvon tuulilasin sisäpuolelle kiinnitettävän tunnisteen. Toinen vaihtoehto on rekisteröidä ajoneuvo Epass24-sovelluksessa, jolloin erillistä tunnistetta ei tarvita.Foreign vehicles | AutoPASS
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy 1900-luvun alkupuolen digitoituja sanomalehtiä. Sieltä ei löytynyt ainuttakaan viitettä ilmaisulle "homma hanskassa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22homma%20hanskassa%22&orderBy=RELEVANCEHelsingin Sanomien arkistossa varhaisimmat maininnat ovat vuodelta 1983 ja Finnassa varhaisimmat maininnat ovat 1980-luvulta:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22homma+hanskassa%22&type=AllFieldsNäyttää siis siltä, että ilmaisu on vakiintunut ja yleistynyt kielenkäytössä 1980-luvun alkupuolella.
Kyseessä voisi olla Sirkku Vepsäläisen ja Tiina-Maija Lehtosen toimittama yhdeksänosainen sarja Kirjojen Suomi. Sarjan ensimmäinen osa esitettiin lokakuussa 2003.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22kirjojen+suomi%22+AR…
Sarjasta on tehty DVD-tallenne kirjastokäyttöön.
https://finna.fi/Record/piki.854247
Ohjelma ei ole katsottavissa verkossa.
Töölön kirjastossa saa apua tulostamiseen (esim. koronarokotustodistus Omakannasta). Omakantaan kirjautumisessa vaaditaan vahva tunnistautuminen (esim. verkkopankkitunnukset). Jos et käytä Omakantaa, voit saada koronatodistuksen tulostettuna terveydenhuollosta.
https://www.kanta.fi/koronapassi
Kansallisbiografiasta löytyy Kaarina Salan kirjoittama artikkeli Pohjanpään elämästä ja tuotannosta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977
Lauri Pohjanpää on kirjoittanut muistelmateoksen Muistojen saatto – kappaleita muistojen kirjasta, joka on ilmestynyt vuonna 1950. Mikäli sitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Finna.fi-palvelusta voit myös tarkistaa, missä kaikissa Suomen kirjastoissa muistelmat ovat saatavilla: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=muistojen+saatto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Kirjasampo-sivustolla on listattuna Pohjanpään teokset, ja teoksen nimeä napsauttamalla niistä…
Helmet-kirjastojen uutuusluettelot löytyvät Helmet.fi:stä. Avaa Valikko-palkista Tapahtumat ja vinkit ja sen alta otsikko Uutuusluettelot. (Sivun osoite https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html)
Luetteloihin tulee uusia teoksia päivittäin. Kukin teos säilyy uutuusluettelossa kaksi viikkoa. Voit selata luetteloita Helmet-sivustolla tai tilata RSS-syötteenä.
Voisit kokeilla Anna Vasalan Opi neulomaan kirjaa. Siinä on aloittelijoille neulonnan perusohjeet selkokielellä. Helmet haku
Kun perusteet ovat hallussa voit kokeilla joko sukkakirjoja esim. Hyvän mielen villasukat lapsille / Mia Sumell, Sanna Wikström tai Koko perheen villasukat / Hanne Piirainen.
Sukkakirjoissa sukat ovat usein kuvioneulosta tai pitsineulosta.
Netistä löytyy ihan tavallisten perussukkien ohjeita esim. Lasten villasukat Kaksplus tai Hyvät perusvillasukat lapselle Novitaknits
Youtubesta löytyy monia suomenkielisiä sukkavideoita. Youtube Novitan ja Marttojen ohjeet vaikuttavat hyviltä.
(Parhaan avun saattaisit saada käsityöopelta tai suvun vanhemmilta tietäjiltä.)
Ratkaisevaa elokuvien esittämisessä esitysluvan näkökulmasta ei ole esityksen pituus vaan se, että onko kyseessä julkinen tilaisuus - erotuksena siis yksityiseen.
Esimerkiksi tässä tapauksessa maksullinen konsertti lienee selkeästi julkinen tilaisuus.
Esityslupa tulee kysyä tai hakea aina teoksen oikeuksien omistajalta, joka useimmiten on vaikkapa tuotantoyhtiö.
Lisätietoja esimerkiksi Tekijänoikeus.fi-sivustolta.
Olisikohan kyseessä kenties Lars Huldénin alun perin Sommardikter-kokoelmassa 2005 ilmestynyt runo, joka suomeksi tulkittuna alkaa säkeellä "Lyhyt on Pohjanmaan kesä". Siinä kesän yhtenä päivänä tultua kannetaan pöytä ja tuolit ulos nurmikolle ja illalla takaisin vajaan, "koska näytti siltä, että saattaisi tulla sade". Pöytä ja tuolit jäävät sisään odottamaan seuraavaa kesää. Pentti Saaritsan suomennos löytyy Huldén-valikoimasta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä.
Aarni Penttilän Hyvästi, aapiskukko! -kirjassa on lyhennelmä Zacharias Topeliuksen tarinasta Kunnioita isääsi ja äitiäsi (s. 190). Kyse lienee tästä tarinasta. Kirja ei ole ensimmäinen aapinen, vaan "alakansakoulun toinen lukukirja". Kirjan kuvitti Asmo Alho.
Hyvästi, aapiskukko! ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa vuoden 1946 painos sekä näköispainoksia vuoden 1939 painoksesta.
Kokonaisuudessaan tarina sisältyy Topeliuksen teokseen Lukemisia lapsille 3. (1922) ja Lukemisia lapsille. Toinen osa (näköispainos,1982),
https://www.kirjastot.fi/kysy/topeliuksella-on-tarina-pojasta-joka
Tuiranpuiston rakennushistoriaselvityksessä https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/tuiranpuisto kerrotaan, että Oulun Sonnisaari toimi kulkutautisairaalana siihen asti, kun kunnallissairaala rakennettiin Tuiranpuistoon. Ruttolaksi kutsuttu kulkutautisairaala valmistui Tuiranpuistoon vuoden 1901 alussa. Sairaansijoja kulkutautiosastolla oli 16.
Selitystä kissan tämänkaltaiseen käyttäytymiseen ei suoraan löytynyt. Seuraavista Helmet-kirjastojen kissakirjoista voisi kuitenkin löytyä joitain vastauksia kuvatunkaltaiseen toimintaan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skissa%20k%C3%A4ytt%C3%A4yt…
