Kirjastojen aineistoa poistetaan esim. huonokuntoisuuden tai tietojen vanhentumisen takia. Ikä ei sinällään ole syy poistaa teosta, jos se edelleen lukijoita kiinnostaa.
Camilla Mickwitzin kirjasta Jason ja vihainen Viivi on Helmet-kirjastoissa kaksi versiota: vanhemmasta on useita painoksia vuodesta 1977 vuoteen 1985, ja uudempi on vuodelta 2013. Tuo mainitsemasi ISBN kuuluu tähän uudempaan versioon.
Useimmat Helmet-kirjastojen Jasonit ovat tälläkin hetkellä lainassa, joten syytä kirjan poistamiseen ei ole:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjason%20ja%20vihainen%20vi…
Kuvassa oleva esine on 1930-luvulta peräisin oleva termoskannu. Siitä näyttää puuttuvan lasinen putkiosa, jota pitkin esim. kuumaa teetä on tarjottu. Löysin vastaavasta esineestä kuvan ruotsalaisen Täby auktionsbyrån sivuilta:
https://auctionet.com/fi/985181-termos-tekanna-nysilver-och-glas-1930-t…
Käyttöesineitä kannattaa selailla verkosta Finnan kautta. Merimuseon kokoelmista löytyy mm. tällainen termoskannu:
https://www.finna.fi/Record/museovirasto.B4586758A70B59633F256E32C241A8…
Valitettavasti en löytänyt hänen tietojaan selaamistani matrikkeleista. Hänestä löytyy kuitenkin tietoa internetistä seuraavilta sivuilta:
Taidetalo Pilvilinna (Nokkalan koti)
Naivistit Iittalassa -näyttelyyn liittyvä esittely
Enid Blytonin Seikkailujen saari ei ihan vastaa etsimääsi kirjaa, mutta siinä on kuitenkin joitakin yhteneväisyyksiä. Kirja on kirjoitettu jo vuonna 1944, ja suomennoksesta on useita eri painoksia. Yhden suomennoksen kansikuvassa kolme lasta on kaivoskuilun pohjalla ja he tutkivat löytämäänsä aarretta.
Lasten nimet ovat Jack, Filip, Dinah ja Anne sekä heidän ystävänsä Bill. Mukana seikkailuissa on lisäksi papukaija Kiki.
Seikkailujen Saaressa lapset löytävät luolan, joka vie heidät yksinäiselle kalliosaarelle. Maanalaisissa tunneleissa on mm hylätyn kuparikaivoksen kaivoskuilu, joka hiukan muistuttaa kaivoa. Kirjassa on jonkin verran mustavalkoisia piirroskuvia.
Rauno Myllylä on koonnut kirjaansa tietoa tiernapoikaperinteestä. Kirja sisältää myös koko tiernapoikanäytelmän, myös laulujen nuotinnokset. Kirjan mukaan Oulun tiernapojat lauloivat ensimmäisen kerran radiossa jo vuonna 1927. Suomen Yleisradio oli perustettu edellisenä vuonna. Yleisradion toimitusjohtaja, oululaissyntyinen Erkki Kivijärvi oli pyytänyt Aapo Similää järjestämään tiernapoikaesityksen radioon. Myös vuoden 1927 sanomalehtien radio-ohjelmatiedoissa tiernapoikaesitys mainitaan, esityksiä oli ainakin lauantaina 3.12. ja lauantaina 17.12. Esittäjien nimiä ohjelmatiedoissa ei mainita. Vuosittainen jouluaaton tiernapoikaperinne alkoi radiossa vuonna 1933, tosin joitakin välivuosia on ollut, mutta vuodesta 1950 alkaen…
Voisit aloittaa Finna.fi haulla, joka etsii arkistojen, museoiden ja kirjastojen aineistoja. Hakusanoilla raamatun naiskuva löytyy runsaasti aineistoa esim. Junkkaala, Eero: Ihanat naiset - esseitä raamatun naiskuvista, Sukupuoli raamatun maailmassa tai Vuola, Elina: Eevan ja Marian tyttäret - kristinuskon naiskuvia.
Haku löytää myös erilaisia opinnäytteitä esim. Väyrynen, Leena: Toinen nainen : naiskuva Sananlaskujen kirjan luvuissa 5-7 tai Keränen, Raili: Vaimona, äitinä, tyttärenä : Diskurssianalyysi eräiden uskonnon oppikirjojen välittämästä naiskuvasta. Finna hakutulos
Nettiaineistoja löytää mm. Google scholar haku. Haussa kannattaa käyttää lainausmerkkejä. Hakutulos
Sukupuolentutkimuksen soveltamisesta raamattuu löysin…
Nikotiinipurukumille saati tavalliselle purukumille ei näyttäisi löytyvän verkkohauilla valmista ympäristö- tai hiilijalanjälkilaskelmaa.
Ympäristölle ikävää jätettä siitä kuitenkin syntyy. Purukumin perusmassa koostuu mm. luonnon- ja synteettisistä kumeista, pehmittimistä ja hartseista. Maatuminen on hidasta. Käytetyn purukumin voi laittaa sekajätteeseen. Purukumin voi hävittää myös polttamalla, joten sen voi lajitella myös polttokelpoiseen jätteeseen.
https://get-green-now.com/environmental-impact-chewing-gum-infographic/
https://ecofreek.com/biodegradable/is-gum-biodegradable/
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/purukumi/
Valitettavasti kaikki eivät palauta lainojaan ajallaan tai ensimmäisen karhukirjeenkään jälkeen. Varattuun aineistoon voi myös olla jonoa.
"Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa kirjastossa. Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu noutoilmoituksessa.
Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset." https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Jos varaus vielä Pääsiäisen jälkeenkin viipyy, ota yhteyttä lähikirjastoosi. Siellä voidaan tarkistaa varauksesn tilanne tarkemmin.
Etsitty kirja on Lars Rudebjerin ja Dan-Erik Sahlbergin Hiirosen perheen värikestit (Lasten parhaat kirjat, 1991), jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi.
Kansallisbiografiasta löytyy Kaarina Salan kirjoittama artikkeli Pohjanpään elämästä ja tuotannosta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977
Lauri Pohjanpää on kirjoittanut muistelmateoksen Muistojen saatto – kappaleita muistojen kirjasta, joka on ilmestynyt vuonna 1950. Mikäli sitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Finna.fi-palvelusta voit myös tarkistaa, missä kaikissa Suomen kirjastoissa muistelmat ovat saatavilla: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=muistojen+saatto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Kirjasampo-sivustolla on listattuna Pohjanpään teokset, ja teoksen nimeä napsauttamalla niistä…
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
Yksittäisiä Robert Louis Stevensonin runoja on julkaistu suomeksi eri antologioissa. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy 28 osumaa, mutta mikään näistä ei ole ”Heather Ale”. Juhani Lindholmin kirjassa ”Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksia” (2021 Aporia) löytyy myös muutama Stevensonin suomennettu runo, joita ei löydy runotietokannasta, mutta mikään näistäkään ei ole kyseinen runo. Lisäksi Stevensonilta on suomennettu lastenrunoja teoksissa ”Lapsen runotarha” (WSOY 1987) ja ”Runojen puutarha” (Kolibri 1992), mutta myöskään näistä ei kyseistä runoa löydy.
Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Voivat käyttää. Pinkin värisiä saappaita valmistetaan koosta 36 kokoon 46. Pinkki väri mielletään usein feminiiniseksi väriksi, mutta historiassa se on ollut päinvastoin maskuliininen väri.
Lähteet ja lisätietoa:
Hai-saappaat: https://www.nokianjalkineet.fi/tuote/hai-2/?color=pinkki
Savon Sanomat: Vaaleanpunainen oli ennen maskuliininen väri ja tytöt puettiin siniseen https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/2984401
Helsingin Sanomat: Tiesitkö tätä? Vaaleanpunainen on historiallisesti miehinen väri https://www.hs.fi/elama/art-2000005195320.html
Antro Blogi: Vaaleanpunaisen sukupuolittunut historia https://antroblogi.fi/2018/10/vaaleanpunaisen-sukupuolittunut-historia/
Martat neuvovat hankkimaan sellaisia elintarvikkeita, joita tulee muutenkin käyttäneeksi. Näin kotivaran tuotteita pystyy käyttämään, ja ne eivät pääse vanhenemaan.
Suositeltaviksi ruoiksi kotivaraa varten mainittiin ainakin:
juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
säilykkeitä (hedelmiä ja vihanneksia)
näkkileipää, riisikakkuja, korppuja (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
muroja, myslejä, hiutaleita (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita, luumuja, taateleita)
hilloja, soseita
mehuja, mehukeittoja
huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
kala-, liha- ja papusäilykkeitä
pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja,…
Tarkoittanet Salla Simukan teosta Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita ; Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita (Tammi, 2018).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on noin 90 nidettä, joista hyllyssä (lainattavissa) näyttäisi tällä hetkellä olevan vain yksi.
Voit tehdä kirjasta varauksen omaan lähikirjastoosi. Jos korttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit tehdä varauksen itse kirjautumalla omiin tietoihisi. Voit myös soittaa johonkin Helmet-kirjastojen toimipisteistä ja pyytää virkailijaa tekemään varauksen puolestasi. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta.
Salla Simukan Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita ; Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita Helmetissä
https…
Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle 'ränsiä' merkityksen tärvellä, pilata, sotkea (esim. jalkineet sateessa), mutta tällaista viitsimiseen liittyvää merkitystä ei siellä kuvata:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Kirjaston kokoelmissa olevissa sanakirjoissa ei myöskään ollut mainintoja sanan muista merkityksistä.
Ainoa ruokaan assosioituva väsymystä merkitsevä ruotsinkielinen ilmaus, jonka löysin, oli 'stekt', mutta sen vastaavuutta 'nakit ja muusin' kanssa en valitettavasti pysty arvioimaan. Merkitykseltään vastaavia tavanomaisempia sanoja ovat esimerkiksi 'utmattad', 'utpumpad', 'utschasad', '(ut)sliten' ja 'förbi'.
Uttryck För Trötthet - 23 Uttryck För Att Vara Trött 2022 (svenskaorduttryck.se)
Synonymer till uttröttad - Synonymer.se
Muutama selkokirja löytyy aiheesta.
Haaveita ja haluja. Selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta. Kirjoittanut Satu Hyttinen.
Niinan juhlapäivä ja muita tarinoita. Kirjoittanut Sirpa Palokari.
Seksistä selkoa. Kirjoittanut Tittamari Marttinen.
Kahden. Rakkaudesta ja seksistä selkokielellä. Kirjoittanut Pertti Rajala.
Avioliittotesti. Kirjoittanut Veera Nieminen. Tämä on romanttinen hyvänmielen kirja siitä millaista parisuhde voisi olla.
