Oikeastaan liukuportaissa on oikeanpuolinen liikenne. Helsingin Metron liukuporrasetiketti: "Liukuportaissa seistään oikeassa reunassa, jotta kiireisemmät matkustajat pääsevät vasemmalta ohi." Kaupunkiliikenne.fi
Samanlainen ohje on luullakseni monilla mielessä esim. pyöräteiltä tai autoliikenteestä.
Tutkimusten mukaan liukuportaissa ohittelu ei kuitenkaan ole se tehokkain matkustustapa. Jos väkeä on paljon, on nopeampaa seistä ja antaa portaiden kuljettaa. MTV Uutiset 8.3.2017
Löysin kuvakirjan nimeltä Sininen hirviö (Ostheeren, Ingrid ; Unzner, Christa ; Korolainen, Tuula, 1948- Lasten keskus 1996), https://finna.fi/Record/eepos.174016. Voisiko se olla etsimäsi? Sitä ei löytynyt Helmet-kirjastoista, joten en pystynyt tarkistamaan kertomusta.
Toinen sininen hirviö Sinihirviö tahtoo kaiken! (Jeanne Willis, Jenni Desmond ; suomennos: Raija Rintamäki. Karkkila : Mäkelä, 2018) on tuoreempi, joten siitä ei taida olla kyse.
Löysin myös englanninkielisen kuvakirjan Blue Giant, mutta se ei taida olla etsimäsi, koska kyseessä on luonnonsuojeluun liittyvä kuvakirja, ja jättiläinen seikkailee meressä, https://finna.fi/Record/helmet.2441874.…
Ilmeisesti vietnamilaisen rivisotilaan näkökulmasta kerrottuja Vietnamin sotaa käsitteleviä kirjoja on ilmestynyt suomeksi todella vähän. Niitä ei montaa tosiaan löytynyt ja samasta kertoi suomentaja Simo Liikanen Vietnamin sota -kirjan liitteessä "Vietnamin sota -kirjan aiheista suomeksi".
Kyseisessä artikkelissa mainitaan samat kirjat, joita asiasanoillakin löytyi. Kaksi ensimmäistä kuvannevat eniten tavallisen rivisotilaankin toimia, muut ovat laajemmin Vietnamin näkökulmaa käsitteleviä.
Vo Nguyen Giap: Kansan sota, kansan armeija (1970)
Wilfred Burchett: Näin toimivat Vietnamin sissit (1972)
Pentti Halme & Mikko Valtasaari: Vietnamin palavat tuulet (1967)
Johan von Bonsdorff: Kotirintama…
Voisiko kyseessä olla suosittu brittiläinen ennätyksiä esitellyt tv-sarja "Record Breakers", jota esitettiin Briteissä vuodesta 1972 vuoteen 2001 asti. Sarjaa on saatettu suuren suosionsa vuoksi esittää Suomen televisiossa jo 70-luvulla, mutta varmaa tietoa en löytänyt asiasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Record_Breakers
Ehkä joku kysymyksen lukijoista muistaa paremmin? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jyväskylän yliopiston soihtulogon alkuperäisen version suunnitteli 1937 Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun piirustuksen ja käsityön lehtori Toivo Ojala. Logon graafinen ilme on muokkautunut vuosikymmenten saatossa.
Vapaa-ajattelijain liiton logon ensimmäinen aihio luotiin 1940-luvulla. Yliopiston logo on siis suunniteltu ensin. Vapaa-ajattelijain logon nykyinen versio vakiintui vaakunana vuonna 1991.
Lähteet: Logo - Jyväskylän yliopiston logo — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)
PAT - Tiedotteet (ateistit.fi)
Kysy kirjastonhotajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin tietoa taulun tekijästä taulun kuvan perusteella.
Tässä linkki silloin annettuun vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-maalannut?language_content_entity…
Kadonneen kirjan voi korvata joko maksamalla kirjastolle kirjan hankintahinnan tai tuomalla vastaavan kappaleen tilalle. Korvaavan teoksen ei tarvitse olla käyttämätön, mutta sen on oltava siisti ja lainauskuntoinen. Kannattaa tarkastaa kirjan ISBN, sillä voi varmistaa että kyseessä on vastaava kappale. Korvaustapauksessa ota yhteyttä kirjastoon ja sovi miten hoidat korvauksen.
Hyvin monissa nuortenkirjoissa pohditaan seksuaalisuutta ja seksiä, jollakin lailla varmaan kaikissa, joissa kuvataan seurustelusuhteita, ja aika harvoissa loppujen lopuksi päästään itse asiaan. Monet Seksiä-listallanne olevista kirjoista ovat juuri sellaisia.
Kilttiä seurustelua on esimerkiksi Jyri Paretskoin Shell's Angles -sarjassa, Marko Kitin Oliivitytössä, Jenny Hanin ja Estelle Maskamen kirjoissa, ja humoristista poikanäkökulmaa on ainakin Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo-sarjan kirjoissa Sydänkohtauksia ja Rakkautta plz, miksei myös vanhoissa Bertin päiväkijoissa, joita vielä muutamia Kuopion kirjastoista löytyy.
Carl Barks käsitteli Roope Ankan nuoruutta enimmäkseen vain ohimennen.Zombi löytyy tarinasta Aku Ankka ja zombi, kokoelmassa Ovela Roope-setä (2007).Kultu Kimallus esiintyy tarinassa Takaisin Klondikeen, kokoelmassa Visukintun vuosikymmenet : Roope-setä 1947-1997 (1997).Jos nuoruutta hieman venyttää, kyseeseen voisi tulla Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita (2016), jossa on sekä Barksin alkuperäistarinoita että Rosan jatko-osia.Lisäys: Roope-sedän nuoruudesta kertoo myös Vic Lockmanin käsikirjoittama ja Barksin piirtämä tarina Vuodepulmia (The Invisible Intruder), joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa Aku Ankan parhaat 5 - Aku postinkantajana (1977).
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta, vaikka kysyin apua kollegoiltakin. Kävin itsekin vielä läpi Risto Rasan kootut runot, mutta kyseistä runoa ei löytynyt.
Muisteloissa-valssi näyttää sisältyvän nuottikokoelmaan Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat [1] (1975). Kokoelma näyttäisi löytyvän ainakin Tampeeen ja Jyväskylän kirjastoista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Omaksi hankkiminen voi olla hankalaa, kun on kyse melko kauan sitten julkaistusta omakustanteesta. Sipposen nuottisarjan muita osia on ollut myynnissä Tori.fi:ssä ainakin syksyllä 2022.
Saatavuustieto Piki-verkkokirjastossa.
Sointumerkkiin lisätyllä numerolla kerrotaan kolmisoinnun säveliin tehdyt muunnokset tai lisäykset. Esimerkin 5 tarkoittaa d-mollisoinnun (d - f - a) kvinttiä eli viidettä ääntä (a). Merkinnästä ei kuitenkaan näy, miten tätä säveltä muunneltaisiin. Jos halutaan, että kvintti on alennettu eli vähennetty (nuotti on as eikä a), pitäisi numeron edessä olla merkki -, b tai ♭. Korotettu eli ylinouseva kvintti (ais) taas vaatisi merkin +, # tai ♯.
Merkinnällä 5 voidaan myös ilmaista kvinttisointu, eli sointu, jossa ei ole terssiä vaan ainoastaan perussävel ja kvintti. Tällainen sointu ei kuitenkaan ole duuri- eikä mollisointu, joten se tulisi merkitä D5 tai D5.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
https…
Matti Kuusen runon "Tuutulaulu Suomen kansalle" viimeinen säkeistö päättyy: "Nukku-Matti maata johtaa, Höyhensaaret kangastaa. Tuutilullaa, Suomen kansa! Ikiunta, isänmaa!" Runo alkaa: "Suomen kansa sulo, armas, kurja, köyhä, kultainen". Runo sisältyy hänen kokoelmaansa "Runon ja raudan kirja" (WSOY, 1935, s. 71-74).
Löysin Finna haulla pari uutta pro gradu opasta. Halutessasi voit laajentaa haun aikaväliä, jolloin löydät enemmän oppaita.
Kananen Jorma: Opinnäytetyön ja pro gradun pikaopas : avain opinnäytetyön ja pro gradun kirjoittamiseen. 2019
sekä Seppola Rauni: Liiketalous- ja yhteiskuntatieteen tutkimusstrategiat ja -menetelmät : opas pro gradu -tutkielmalle. 2023 Linkki Finnaan
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Olen yrittänyt vertailla kolmea eri versiota Hanna-teoksesta. Kokonaan en kuitenkaan tekstejä lukenut. Minun täytyy sanoa, että en löytänyt teksteistä eroja. Voitko laittaa tarkemmat painokset ja kohdat, joissa erot löytyvät.
Minä katsoin seuraavat teokset:
Minna Canth : Kootut teokset I. Helsingissä, Kustannusyhtiö Otava, 1925
Minna Canth 1. Kodin suuret klassikot. Weilin & Göös, 1990
Minna Canth : Köyhää kansaa, Kauppa-Lopo, Hanna .... Gummerus, 2007
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Kansakoulujen ammatinvalinnanohjauksen järjestämisestä vastasivat työvoimaviranomaiset. Järjestelmälliselle ammatinvalinnan opastukselle antoi meillä alkusysäyksen vuonna 1939 Helsingissä työnvälitystoimiston nuoriso-osaston yhteyteen perustettu ylimääräinen ammatinvalinnanohjaajan toimi. Helsingin ammatinvalinnanohjauksesta kerätyt kokemukset muodostivat perustan, jolta sittemmin aloitettiin koko maan kattava ammatinvalinnan opastus. Vuoden 1961 alussa astui voimaan Laki ammatinvalinnanohjauksesta (22.1.1960/43), jonka mukaan "tehtävien alueellisesta suorittamisesta huolehtivat työvoimapiireittäin ammatinvalinnanohjauksen piiritoimistot". Piiritoimiston johdon ja valvonnan alaisena toimi piirin alueella "tarpeellinen määrä…
varmaa tietoa tähän ei löydy. Monessa artikkelissa missä suomennoksesta puhutaan, mainitaan Martti Korpilahti mahdollisena tekijänä. Myös esimerkiksi Soundcloudista ja Youtubesta löytyvien versioiden yhteyteen on laitettu kappaleen suomentajaksi Martti Korpilahti.
Pehmeäkantisen painoksen ilmestymisestä ei löytynyt ennakkotietoa kirjan kustannusyhtiö Gummeruksen sivuilla. Halutessasi voit tiedustella asiaa lähettämällä viestin heidän asiakaspalveluunsa: asiakaspalvelu@gummerus.fi.
En löytänyt tietoa siitä, että antiikin ajan urheilijat olisivat syöneet vehnänjyviä ennen kilpailua. Epäilen, ettei tällaista ole tapahtunut, sillä kuivat jyvät todella aiheuttavat vatsanväänteitä.
Yleisesti ottaen antiikin ajan ihminen söi kasvispainotteisesti. Leipä, erilaiset puurot, kasvikset ja juusto olivat keskeinen osa ruokavaliota. Kala oli tärkein eläinproteiinin lähde. Punainen liha taas oli ylellisyystuote.
Meille on säilynyt jonkin verran tietoa antiikin ajan urheilijoiden ruokavaliosta. Diogenes Laertioksen mukaan (Merkittävien filosofien elämät ja opit, 8.12) kuuluisa samoslainen yleisoppinut Pythagoras suositteli valmennettaville urheilijoilleen runsasta lihansyöntiä. Pythagoras itse oli kasvissyöjä.…
