Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Rajatoimistot ovat jääneet Suomen historiassa varsin vähälle huomiolle, vaikka niillä oli keskeinen rooli sodassa selviytymisessä. Lotta Svärdin järjestön ja rajatoimistojen tärkeimpänä tehtävänä oli tukea Suomen uurastusta rintamalla. Rajatoimiston henkilökunta oli myös tärkein linkki lottajärjestön ja puolustusvoimien välillä sotien aikana.
Maritta Pohlsin ja Annika Latva-Äijön kirjoittamassa kirjassa ”Lotta Svärd – käytännön isänmaallisuutta” käsitellään aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti. Rajatoimistoja oli alun perin vain yksi, eikä sekään aloittanut rajatoimiston nimellä, vaan Kannaksen toimistona. Toimisto perustettiin 1939 ensin Perkjärvelle, mutta siirrettiin sittemmin Viipuriin. Se…
Voisit aloittaa Finna.fi haulla, joka etsii arkistojen, museoiden ja kirjastojen aineistoja. Hakusanoilla raamatun naiskuva löytyy runsaasti aineistoa esim. Junkkaala, Eero: Ihanat naiset - esseitä raamatun naiskuvista, Sukupuoli raamatun maailmassa tai Vuola, Elina: Eevan ja Marian tyttäret - kristinuskon naiskuvia.
Haku löytää myös erilaisia opinnäytteitä esim. Väyrynen, Leena: Toinen nainen : naiskuva Sananlaskujen kirjan luvuissa 5-7 tai Keränen, Raili: Vaimona, äitinä, tyttärenä : Diskurssianalyysi eräiden uskonnon oppikirjojen välittämästä naiskuvasta. Finna hakutulos
Nettiaineistoja löytää mm. Google scholar haku. Haussa kannattaa käyttää lainausmerkkejä. Hakutulos
Sukupuolentutkimuksen soveltamisesta raamattuu löysin…
Ennen perunanjalostuksen alkamista viljeltyjä perunoita kutsutaan maatiaisperunoiksi. Monet suomalaiset maatiaiset ovat vanhoja lajikkeita muulta: "Vesijärvi" eli "Harbinger" on englannista ja "Manteli" eli "Early Rose" on jalostettu Amerikassa 1867. Suomessa syntyi myös paikallisia lajikkeita. Melkeimpä joka seudulla oli omat suosikkinsa, ja samalla perunalla saattoi olla useita nimiä.
Maatiaisperunat poikkeavat suuresti nykyisistä lajikkeista. Ne ovat usein heikkosatoisia, hankalasti kuorittavia epäsäännöllisen ja muhkuraisen muotonsa vuoksi sekä ovat taudeille alttiita. Maatiaisperunalle on tyypillistä vahva maku. Ne soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.
Monia vanhoista perunoista on vaikea enää saada, eikä lajike aina ole se, miksi…
Musiikki ja laulu kuuluvat näyttelijäntyön aineopintoihin yhdessä monipuolisen liikunnan, näyttelijäntyön perusteiden sekä äänenkäytön ja puheen opintojaksojen kanssa. Musiikkiin ja lauluun kuuluu henkilökohtaista laulunopetusta ryhmässä toteutettavien musiikinkurssien lisäksi ja äänenkäyttöä opiskellaan lukuisilla puhekursseilla. Esimerkiksi vuonna 2014 näyttelijäntyön koulutusohjelman kandidaatin tutkintoon kuului 25–26 yksityislaulutuntia vuodessa kolmen vuoden ajan.
Tiina Korkiainen: Ääni-instrumentti näyttelijän työkaluna https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/6655/maisterin_tutkielma…
Näyttelijöiden laulutaidoissa on suuria tasoeroja, toteaa laulunopettaja Riitta Keränen oheisessa verkkoartikkelissa. Etenkin…
Hei,
vuosittain ilmestyvästä Spes Patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista kuvan kanssa. Kirjassa on tiedot niistä ylioppilaista, jotka ovat tietonsa ja kuvansa kirjan kustantajalle antaneet.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on Spes Patriae vuosilta 971 ja 1972. Kirjat ovat varastossa, joten kirjat saa lainaan varaamalla.
Tässä kirjojen teostietoihin verkkokirjastossa:
Spes Patriae 1971: https://keski.finna.fi/Record/keski.69657
Spes Patriae 1972: https://keski.finna.fi/Record/keski.52816
H. C. Andersenin saduista on vuosikymmenten saatossa julkaistu suomeksi monenlaisia eri versioita, joiden laajuus ja kieliasu vaihtelee. Alkutekstille uskollisemmasta päästä lienevät Maila Talvion suomennokset, jotka on julkaistu yhdeksänosaisena Satuja ja tarinoita -sarjana 1900-luvun alkupuolella. Sarjan kuusi ensimmäistä osaa ovat vapaasti luettavissa Project Gutenberg -sivustolla: https://www.gutenberg.org/ebooks/results/.
Talvion suomennokset julkaistiin 1951 kolmeosaisena Kootut sadut ja tarinat -sarjana, joista julkaistiin sittemmin yhteisnide nimellä Andersenin suuri satukirja (WSOY, 1990).
Ministerin tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta. Jos ministeri valitaan tasavallan presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hänet on valittu (perustuslaki 64 §).
Pääministerin ero merkitsee samalla koko valtioneuvoston eroa. Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta. Hallitus- ja hallintovallan käytössä ei kuitenkaan voi syntyä tilannetta, jolloin toimivaltaista hallitusta ei olisi. Tämän vuoksi eronpyynnön jättänyt…
Kysessä taitaa olla villakarvajalan toukka. Toukan väritys voi vaihdella kirkkaankeltaisesta roosanpunaiseen tai ruskeanpunaiseen.
Katso yleiskuvaus lajista: https://laji.fi/taxon/MX.62171
ja lisää hienoja kuvia löytyy täältä: https://www.suomen-perhoset.fi/villakarvajalka/
Juonen kuvauksen perusteella elokuva voisi olla vuonna 2008 valmistunut ranskalainen toimintaelokuva Taken.
Sen on ohjannut Pierre Morel ja käsikirjoittaneet Luc Besson ja Robert Mark Kamen . Elokuvan pääosissa näyttelevät Liam Neeson, Maggie Grace ja Famke Janssen.
Juonen kuvauksen mukaan elokuva kertoo entisestä kokeneesta CIA:n agentista, Bryan Millsistä (Liam Neeson), jonka tytär Kim Mills (Maggie Grace) matkustaa ystävänsä kanssa lomalle Pariisiin. Bryanilla on suuret epäluulot heidän matkaansa kohtaan, kunnes hän saa lopulta selville, että hänen tyttärensä ovat kaapanneet julmat seksiorjakauppiaat. Bryan saa tietää, että hänellä on alle 96 tuntia aikaa pelastaa tyttärensä lähes lopulliselta katoamiselta. Bryan matkustaa Pariisiin…
Juha Kärkkäisen Suomalaisen Formula 1 -historian mukaan "formula" oli alun perin yksinkertaisesti vain Kansainvälisen autoliiton (FIA) kilpa-autoille antama luokan nimi. Tapani Lehtinen jatkaa omassa Suomalaisessa formulahistoriassaan: "Sana itsessään ei merkitse moottoriurheilun kannalta muuta kuin että on sovittu ajettavan kilpaa samanlaisilla ajokeilla tai ainakin tietyillä säännöillä määritellyillä ja sen takia tasaväkisillä autoilla, moottoriveneillä tai muilla laitteilla. Sovelletaan samaa formulaa."
Niin kuin usein käy, kielenkäytössä "formula" on vähitellen muokkautunut alkuperäistä merkitystään laajemmaksi käsitteeksi – alun perin autoluokkaa tarkoittaneesta sanasta on tullut puhekielessä näillä autoilla käytävää…
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy sekä vanhojen lehtien fyysisiä vuosikertoja että mikrofilmattuja sanomalehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen. Ristikankareen ja Räisäsen varsin hyvin tunnetuista katoamistapauksista on varmasti löydettävissä lukuisia artikkeleita.
Pasilan kirjasto. Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet.
Kesäaikaan laina-ajat ovat samat kuin muulloinkin (eli esimerkiksi kirjoilla 4 viikkoa.) Poikkeuksellista pidempi laina-aika on vain Riistaveden lähikirjastosta lainatulla aineistolla. Siellä aineiston eräpäivä menee syyskuun alkuun, koska Riistaveden kirjasto muuttaa uusiin tiloihin. Riistaveden lähikirjastosta voi käydä lainaamassa aineistoa 22.6. saakka, jonka jälkeen se menee kiinni muuton ajaksi. (Riistaveden kirjasto suljettuna muuton vuoksi 26.6.–10.8. | | Kuopio (finna.fi))
Tätä Michael Lewisin kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Tähän mennessä suomennetut kirjat:
Valehtelijan pokeri : kovaa peliä Wall Streetillä (1990)
Se kaikkein uusin: tarina Piilaaksosta (2002)
Sinne ja takaisin: kriittinen matka velkakriisimaihin (2012)
Flash boys: kapina Wall Streetillä (2015, 2.p. 2017)
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston…
Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.
Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.
Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi…
Kirjastojen valikoimista löytyi kaksi nuottikokoelmaa, johon kyseinen laulu kuuluu:
Tytöt ei soita kitaraa / Urban Dahlberg, NotPoolen, Ari Leskelä . Otava, 2016 (laulumelodia, sanat, sointumerkit)
Naisten vuoro / Chisu, Erin, Laura Närhi ... . F-kustannus, 2018 (sanat, melodia, sointumerkit, kitaran sointiotteet ja kosketinsoittimien sointutaulukko)
Lautapeli Scattergories vastaa kuvaustasi. Siinä heitetään kirjainnoppaa ja keksitään sanoja eri kategorioista. Se on julkaistu alun perin vuonna 1988.
Pelin kuvaus löytyy englanninkielisestä Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Scattergories
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Vanhan kirjassuomen sanakirja kertoo, että alasastua tarkoittaa laskeutumista.
Alla olevasta linkistä voitte lukea esimerkkejä verbin käytöstä.
Alasastua Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
https://www.kotus.fi/sanakirjat/vanhan_kirjasuomen_sanakirja
Sisällysluettelot ovat romaaneissa huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi tietokirjallisissa teoksissa, mutta myös romaanien yhteydessä niihin voi ajoittain törmätä. Esimerkiksi itse törmäsin sisällysluetteloon viimeksi lukiessani Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläisen" vuoden 1982 painosta, jossa "Sisällys" otsikoinnin alla kerrotaan, millä sivulla alkaa kukin teoksen lukuna toimiva "kirja".
