Seksuaalisen suuntautuminen on joustava ilmiö, joka määritellään tavallisesti tunteiden kohteen ja oman sukupuolen perusteella. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, mihin sukupuoleen seksuaalinen vetovoima kohdistuu, mutta se ei kuitenkaan ole välttämättä suoraan suhteessa seksuaalisen käyttäytymiseen tai määrittele laajemmin yksilön seksiin liittyviä mieltymyksiä.
Lähde ja lisätietoa: https://seta.fi/sateenkaaritieto/seksuaalinen-suuntautuminen/
Nimi Carmelita tulee nimestä Carmel. Nimi on alunperin heprealainen, ja se tarkoittaa puutarhaa.
Lähteet:
https://nameberry.com/babyname/Carmelita
https://www.thenamemeaning.com/carmelita/
Hei!
Nyt näyttäisi siltä, että valitettavasti Kullervo Karjalaisen suomentamaa versiota Toreadorin laulusta/-aariasta ei löydy minkään kirjaston kokoelmasta.
Meiltä Turusta löytyy kyllä Kaj Chydeniuksen suomennettu libretto Bizetin oopperasta Carmen mistä kyseinen aaria on. Meiltä löytyy myös Tauno Pylkkäsen suomennos Pieni toivelaulukirja 2- nuottikirjasta sekä Pylkkäsen ja Toivo Muroman suomennos Suuri toivelaulukirja- sarjan osasta Toivotuimmat.
Finna.fi- haun (Carmen, Bizet) kautta löytyy mm. useita suomennettuja librettoja Suomen eri kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&lookfor=carmen+bizet&type=AllFields…
"Nattnordan", suomeksi "maatuuli", on säätieteellinen ilmiö, joka on selkeästi esitetty Ilmatieteen laitoksen sivulla ks. Merituuli ja maatuuli - Ilmatieteen laitos. Hakusanoja tiedonhakijalle artikkelihakuja varten ovat esim. solgångsvind, sjöbris, landbris, kvällsbris.
Muutamia kirjoja aiheesta: Olkkonen, Petteri: Saaristomerenkulku, Rinne, Juhani: "Suomalainen sääopas", Meisel, Tony: "Kaptenens nödhandbok : hur du löser krissituationer till sjöss",
Esimerkiksi nämä voisivat olla sopivia:
Katie Daynes: Titta in i kroppen -hauska luukkukirja
Steve Parker: En resa genom kroppen - hyvin selkeät kuvat
Richard Walker: Ihminen - matka ihmiskehoon -tarkoitettu ehkä vähän vanhemmille, mutta tässä on upeat valokuvamaiset kuvat suolistosta, aivoista jne.
Alex Firth: 100 asiaa ihmiskehosta / 100 fantastiska fakta om människokroppen
Kielitoimiston sanakirjan mukaan niitty tarkoittaa puutonta, ruohoa ja heinää kasvavaa maa-aluetta (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niitty?searchMode=all). Niityt ovat pääasiassa syntyneet laidunnuksen ja rehunteon seurauksena. Mikään niitty ei käsittääkseni voi pysyä avoimena luonnonvaraisten eläinten ansiosta.
Matti Kähärin kirjassa Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 on matrikkeli, jossa on tietoa koulun ylioppilaista eri vuosilta:
Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 | Heili-kirjastot | Heilikirjastot (finna.fi)
Kirja on lukusalilainana Lappeenrannan kirjaston Carelica-kokoelmassa. Siihen on mahdollisuus tutustua Lappeenrannan kirjastossa, tai sen voi saada lukusalilainaan Imatran kirjastoon. Tarkempia tietoja saat Lappeenrannan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
Lappeenranta - Kirjasto - Lappeenrannan kaupunki
Korona-ajan rajoituksista kirjastojen toiminnassa tietoa kirjastojen sivuilta:
Etusivu - Heili-verkkokirjasto | Heilikirjastot (finna.fi)
Suomenkieliset asukkaannimitykset muodostetaan johtimen -lainen/-läinen avulla. Jos kantasana on ulkomainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin, -lainen/-läinen liitetään suoraan nimeen (Moldova - moldovalainen). Jos ulkomainen paikannimi päättyy konsonanttiin, -lainen/-läinen liitetään nimeen vokaalin i avulla (Niger - nigeriläinen, Irak - irakilainen). Näin ollen Sansibarissa asuvat henkilö on sansibarilainen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171
Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen erityisesti kaunokirjallisuuden sisältöjä avaava verkkopalvelu. Sen kautta ei voi ostaa kirjoja. Kirjasammon kautta ei myöskään voi tilata aineistoa kirjastoon lainattavaksi.
Mikäli sinulla on kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, voit tehdä varauksia omassa verkkokirjastossasi. Jos korttiisi ei ole liitetty tunnuslukua, voit varata aineistoa kirjastossa käydessäsi tai soittamalla kirjastoon. Varaaminen ei maksa mitään, mutta noutamattomista varauksista peritään 2 euron maksu.
https://vaara.finna.fi/
Kaikki Vuokko Koistisen proosateokset näyttävät kuuluvan verkkokirjastoalueesi kokoelmiin.
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Vuokko Koistinen on julkaissut seuraavat…
Valitettavasti tietoa kummastakaan tekijästä ei löytynyt.
Taulujen kuvat kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle esim. netin sivustojen kautta. Sieltä voi saada lisätietoja taulujen mahdollisista tekijöistä.
Teostiedustelut ovat näillä sivuilla maksuttomia.
Tässä pari esimerkkiä:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Myös Antiikki ja Design -lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, tässä linkki sivuille:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista/kysy-meilta-esineistasi
Myös Turun taidemuseo on järjestänyt teosarviointipäiviä:
https://turuntaidemuseo.fi/tapahtumat
Taiteilijahakuja voi itse tehdä esim. näillä sivustoilla:
http://…
"Let It Go" löytyy pianosovituksena muun muassa näistä nuottijulkaisuista:
Frozen: music from the motion picture soundtrack (Hal Leonard, 2013): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150443
The Frozen Collection (Hal Leonard, 2020): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2432710
Chart Hits Now!: Let It Go (Wise, 2014): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2170168
(helppo sovitus) Disney Songs for Easy Classical Piano (Hal Leonard, 2015): https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226306
En tiedä onko lukemista tutkittu tuosta näkökulmasta. Lukuisia tutkimuksia on siitä, miksi lukeminen on hyväksi sinulle. esim. Lukukeskuksen Päivän lehti 4.6.2017 kertoo kymmenen hyvää syytä lukea: vähennät stressiä, vahvistat sosiaalisia suhteita, edistät terveyttä, viihdytät itseäsi, parannat keskittymiskykyä, kehität lukutaitoasi joka antaa sinulle eväät menestykseen koulussa ja työelämässä, auttaa arjen hallinnassa ja edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa. 10 syytä, miksi lukeminen kannattaa
Tuo ei kuitenkaan kerro, miksi lukeminen koukuttaa.
Opetushallituksen sivuilta löysin jutun, jossa 11 ihmistä kertoo, miksi lukee. Lukea voi esim. unohtaakseen murheensa, avartaakseen näkökulmaansa elämään ja asioihin, oppiakseen uutta, palatakseen…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kansallismaisemat-sarja on saatavissa kirjastoista YLEn Tallennemyynnin julkaisemana DVD:nä. Sen mahdollisesta televisiouusinnasta ei ole tietoa, mutta YLE Areenaan pitäisi olla tulossa jaksoja katsottavaksi 31.7.2022 (https://areena.yle.fi/1-4206003).
Sarjan jokaisen jakson alussa ja yhden lopussa kuultavan tunnusmusiikin säveltäjää ei ole mainittu. Jaksojen lopputeksteissä mainittuna musiikkina kuullaan kappaleita Lenni-Kalle Taipale Triolta (Fadin' storm, First peace, Hääpari, Invisible beauty of my flower, Kohkaus, Taivas on sininen ja valkoinen) ja Samuli Mikkoselta (Ilman pitkillä pihoilla, Keijonlahden stalker, Pilvi puhuu, Syys, Taivasalla, Virta vie).
H. C. Andersenin saduista on vuosikymmenten saatossa julkaistu suomeksi monenlaisia eri versioita, joiden laajuus ja kieliasu vaihtelee. Alkutekstille uskollisemmasta päästä lienevät Maila Talvion suomennokset, jotka on julkaistu yhdeksänosaisena Satuja ja tarinoita -sarjana 1900-luvun alkupuolella. Sarjan kuusi ensimmäistä osaa ovat vapaasti luettavissa Project Gutenberg -sivustolla: https://www.gutenberg.org/ebooks/results/.
Talvion suomennokset julkaistiin 1951 kolmeosaisena Kootut sadut ja tarinat -sarjana, joista julkaistiin sittemmin yhteisnide nimellä Andersenin suuri satukirja (WSOY, 1990).
Elokuvia harrastava kollega ehdotti elokuvaa Running Scared vuodelta 2006. Siinä on hiukan tuon tyyppinen tilanne.
https://www.imdb.com/title/tt0404390/reference/
Tilaan ei ole tulossa Helmet-kirjastoa. Suunnittelupäällikkö Lauri Riikonen kertoi, että kirjastoksi nimettyyn tilaan on tulossa kiinteistön puolesta lautapelejä.
Erään tuoreen tutkimuksen mukaan kattotuuletin todennäköisesti vähentää merkittävästi hyttysten esiintyvyyttä. Tutkimus toteutettiin rakentamalla Gambian maaseudulle kaksi taloa (4.2 m x 4.2 m, korkeus 2.2 m), joista toisen katossa oli kattotuuletin, kun taas toisen katossa ei ollut. Kattotuuletin vähensi horkkahyttysten (tarkemmin Anopheles gambiae sensu lato) esiintyvyyttä 91 prosenttia.
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsif.2022.0794#d1e2663
Ilmavirtaus hankaloittaa hyttysten lentämistä ja laskeutumista, mutta se myös hajottaa tehokkaasti ihmisen hengityksessään erittämää hiilidioksidia. Hyttyset pystyvät haistamaan hiilidioksidin kymmenien metrien päästä.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14596273/
https://pubmed.…
