Eri kirjastoilla on jonkin verran erilaiset aukioloajat . Avaa sivu www.helmet.fi. Näet sivun keskivaiheilla kohdan "HelMet-kirjastot". Sen alapuolella on linkit Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoihin. Napsauta haluamasi kaupungin linkkiä, niin löydät kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat.
Helmet-kirjastoissa on lainattavissa saksankielisiä elokuvia. Oheisesta linkistä löytyy myös elokuvat joissa on saksankielinen ääniraita.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=16&m=g&l=ger&b=…
Goethe-Instituutissa on saksankielisiä DVD-elokuvia lainattavana myös yksityishenkilöille. Dokumentit ovat yleensä Saksaa koskevia ja
näytelmäelokuvien ohjaajat saksalaisia, aiheet vaihtelevat.
Itävaltaa koskevaa aineistoa siellä ei ole.
www.goethe.de/helsinki
Lahden kaupunginkirjastosta kerrottiin, että sinun täytyy ilmoittautua ja rekisteröityä Orimattilan kirjastoon voidaksesi lainata Orimattilan kirjastosta.
http://www.lastukirjastot.fi/Orimattila
Seinäjoen Eepos-kortilla ei valitettavasti ole mahdollista lukea Helsingin sanomia. Kirjaston koneilla lehteä voi lukea viimeisen vuoden ajalta.
Helsingin kirjastojen Kysy-palvelusta oli kysytty samaa asiaa viime vuoden puolella ja siellä oli alla oleva vastaus:
"Helsingin kaupunginkirjastossa voit lukea Helsingin Sanomien digilehteä lehtitabletilla, asiakaskoneilla tai omalla laitteellasi (läppäri, tabletti, puhelin). Kirjaston lehtitabletista voi lukea päivän lehden HS-lukusovelluksella, asiakaskoneella osoitteessa hs.fi kirjautumalla kaupunginkirjaston tunnuksella. Omalla laitteella lukeminen tapahtuu myös hs.fi -sivuston kautta, kun olet kirjautunut Stadinetti-verkkoon. Helsingin Sanomien sivustolla lukiessa pääsee käsiksi myös…
Rovaniemen alueen kirjastoista tätä nuottia ei löydy. Saattaa olla vaikea löytää uudempaa nuotinnosta muualtakaan. Useiden kirjastojen tiedoista puuttuu paino- tai kustannusvuosi, mikä viittaa varhaiseen julkaisuaikaan. Tässä esim. linkki Helsingin yliopiston kirjaston nuottitietoihin:
https://helka.finna.fi/Record/helka.693229
Kannattaa ottaa yhteyttä Rovaniemen kirjaston kaukopalveluun:
https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Kaukopalvelu
Helsingin kaupunginkirjaston uutuushankinta tapahtuu pääasiassa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta. Kirjat ja muu aineisto valitaan yleensä jo ennen niiden ilmestymistä ennakkotietojen perusteella.
Helmet-sivuston tai henkilökunnan kautta voi myös lähettää hankintaehdotuksia. Alla linkki lomakkeeseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Varsinkin isojen kirjastojen hankinta on nykyään hyvin keskitettyä toimintaa, mutta kysymyksen sanamuodosta päätellen kyse ei välttämättä ole myynnistä vaan lahjoituksesta. Niin tai näin, järkevintä on asioida siinä kirjastossa, jonka kokoelmaan kirjan haluaisi ja keskustella asiasta kirjaston johtajan kanssa. Johtaja osaa sanoa, miten menetellään, jos kirjaa ei olla kaupallisesti hankkimassa. Jos omakustanteen haluaa myydä useampaan kirjastoon, täytyy käytännössä ottaa yhteyttä esimerkiksi BTJ Finlandiin, jolla on tehokkaat yhteydet Suomen kirjastoihin.
Heikki Poroila
Osa yliopistojen luennoista videoidaan, mutta usein tallenteet ovat vain kurssien osallistujien katsottavina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kerännyt Moniviestin-alustalleen (https://moniviestin.jyu.fi/) luentotallenteita, joista ainakin osa vaatii salasanan. Kirjastojen järjestämiä yleisöluentojakaan harvoin taltioidaan. Tieteellisiä luentoja on kuitenkin katsottavissa internetissä, ja hakusanalla "lectures online" löytyy paljon englanninkielisiä luentoja eri aihealueista. Netissä on mahdollista myös suorittaa kokonaisia kursseja, tosin ne ovat usein maksullisia. Kursseja voi hakea hakusanalla "online courses".
Tässä on joitakin linkkejä:
http://podcasts.ox.ac.uk/open
http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-…
Tallelokeron käyttöönotosta tehdään asiakkaan kanssa sopimus, jossa sovitaan myös maksun suorittamisesta. Tavallinen käytäntö on säännöllinen kuukausittainen maksu. Muista vaihtoehdoista kannattaa kysyä suoraan omasta pankista.
Taloustaito-lehti vertaili eri pankkien tallelokerojen hintoja: https://www.taloustaito.fi/Rahat/mista-pankista-tallelokero-tai-asiakir…
Ystävyyden ongelmakohtia, rohkeutta ja puolensa pitämistä voisi pohtia esimerkiksi näiden tunnetaitoja käsittelevien lastenkirjojen kautta:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea : opi tunnetaitoja (Otava, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma (Lasten Keskus, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Piki (Lasten Keskus, 2016)
McDonald, Avril: Jukka Hukka ja hirveä harmi (PS-kustannus, 2018)
Noronen, Paula: Supermarsun rohkeuskirja (Tammi, 2018)
Mervi Juusola on kirjoittanut myös yhdessä aikuisen kanssa tutkittaviksi sopivia tunnetaitojen harjoituskirjoja. Minä en suostu kiusattavaksi! (Voimakirja, 2015) valmentaa tunnistamaan omat ja toisten tunteet, löytämään omat vahvuudet, erottamaan hyvät ja epäreilut ystävyyssuhteet sekä käyttäytymään…
Kielitoimiston sanakirja määrittelee kaupunkiväestön kaupungeissa asuvaksi väestöksi. Esimerkiksi kaupungin tai taajaman väkiluvulla ei tässä ole merkitystä.
Sakkomaksu on 20 cnt vuorokaudessa eli kuukaudessa sitä ehtii kertyä vain 6 euron verran, mikä on myös yksittäisen lainan sakkokatto. Lainausoikeuden menettää vasta, kun maksuja on kertynyt 30 euroa. Sakkomaksut realisoituvat velaksi vasta kun laina on palautettu. Sitä ennen laina on vain "myöhässä". Mitään maksuhäiriömerkintöjä ei tällaisista ehdi tulla. Kirjasto ryhtyy jossain vaiheessa perimään lainaa takaisin ja silloin syntyy lisäkustannuksia, mutta maksuhäiriömerkintöjä tulee vasta, jos rupeaa perintätoimiston kanssa ryppyilemään.
Jos oman lainan varausjono ei ole pitkä, kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, olisivatko jonottajat kadonneet ja lainan voisi uusia.
Heikki Poroila
Kärpänen lyö päättömästi itsensä lampun tulikuumaa lasia vasten, ja ihminen itkee, ei kärpästä, vaan omaa itseänsä Arvid Järnefeltin lyhyessä novellissa Kärpänen ja ihminen. Novelli sisältyy Järnefeltin vuonna 1926 julkaistuun novellikokoelmaan Huligaani ynnä muita kertoelmia.
Joaquín Viloria de la Hozin teosta Federico Tomás Adlercreutz (1793-1852) : vicisitudes militares, económicas y sociales de un conde sueco en América (Bogotá: Facultad de Administración, Universidad de los Andes, 2005) ei löydy Suomen kirjastoista espanjankielisenä. Teos on ruotsinnettu nimellä Fredrik Thomas Adlercreutz (1793-1852) : en svensk greves militära, ekonomiska och sociala öden och äventyr i Spanskamerika (2017), mutta ruotsinnostakaan ei ole saatavana Suomesta.
Kumpikin teos löytyy Ruotsin kirjastoista ja voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Lisätietoa kaukopalvelusta voitte lukea alla olevasta linkistä.
https://libris.kb.se/bib/9932214
https://libris.kb.se/bib/21549105
https://www.…
Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä. Asiakas ei voi itse tilata aineistoa muualta Suomesta, vaikka hän voi tehdä itse varauksia Satakirjaston alueelta löytyvään aineistoon.(Pomarkku kuuluu tähän ryhmään).
Kaukolainat ovat maksullisia, Satakirjastot perivät 8 euroa/laina
Ohessa kopio https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans -sivustolta: "Kaukopalvelutilauksia otetaan vastaan kaikissa Satakirjastoissa. Tilauksen voi tehdä myös lähettämällä pyynnön sähköpostitse omaan kirjastoosi. Myös puhelimella tilauksia otetaan vastaan, mutta kirjallinen pyyntö on selvyytensä vuoksi suositeltavampi."
Viranomaisten toimivaltuudet tartuntataudin torjunnassa löytyvät kootusti Kuntaliiton sivulta https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2020/viranomaisten-toimivaltuu…. Valmiuslain (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552) käyttöön ottoa ei tarvita, päätös voidaan tehdä kunnassa.
Oxford English Dictionary sanoo seuraavaa (s.v. Stonehenge):
The name is a compound of stone and an element of uncertain origin, probably related to hang. It is often taken to be a reflex of Old English hengen (a derivative of the base of hang, probably pronounced with affricate /dʒ/), which denotes various instruments of torture (to which the sufferer is attached); in the context of Stonehenge, this may have referred to a gallows, since some of the stone settings resemble an early medieval gallows (there is also some evidence that Stonehenge may have been used as a place of execution at that period). Alternatively, it has been suggested that the second element reflects a (related) unattested Old English form…
