Ajoneuvojen tietoja saa Trafista, https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/ajoneuvotiedot-ja-veron-maksu ja useista maksullisista palveluista, esim. https://www.rek-nro.fi/, https://www.16500.fi/rekisterinumerohaku, https://www.autorekisteri.fi/, https://elisa.fi/ajoneuvohaku/, http://www.rekisteritiedot.fi/.
Vaikuttaa siltä, että käytössä ovat sekä post-alakulttuuriteoria että jälkialakulttuuriteoria. Molemmista löytyy joitakin viitteitä akateemisesta teksteistä. Ilmeisesti kumpikaan ei ole täysin vakiintunut käyttöön. Alakulttuurikäsitettä on pyritty korvaamaan käsitteellä osakulttuuri, mutta siihen en löydä tässä yhteydessä viittauksia.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18252/gradu_pkomonen_0910.pdf?sequence=3&isAllowed=y
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/40571/978-951-39-4923-5.pdf?sequence=3
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/99602/gradu07323.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tällaista novellia ei mainitun Jukka Behmin Näkymättömän lisäksi tullut kenellekään mieleen, mutta parikin kirjaston vastaajaa totesi kuvauksen sopivan Reijo Vahtokarin lastenromaanin Peliin kadonnut poika. Kirjassa Lauri-niminen poika päätyy Metapax-peliin Tellu-nimisen koiransa perässä ja taistelee hirviöitä vastaan. Lopussa poliisit etsivät poikaa.
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-…
Lauluun "Där näckrosen blommar", jonka on säveltänyt Sven Du Rietz ja sanoittanut Sven-Olof Sandberg, on olemassa kaksi suomenkielistä sanoitusta.
Kerttu Mustonen on sanoittanut laulun nimellä "Kukkiva ulpukka" (joissakin julkaisuissa myös nimellä "Kun ulpukka kukkii"). Laulu alkaa: "Kaukana koivikko huojuu helmassa kuutamoyön". Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet Henry Theel ja Heikki Hovi.
Orvokki Itä, joka sanoittajana on Reino Helismaan salanimi, on sanoittanut laulun nimellä "Kun ulpukka kukkii". Laulu alkaa: "Kaukana metsässä siellä missä on hiljainen maa". Näillä sanoilla laulun on levyttänyt Erkki Junkkarinen.
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Bionic Woman -tieteissarja oli Yhdysvalloissa tuotannossa vuosina 1976-1978. Uusi versio sarjasta kuvattiin vuonna 2007.
Helsingin Sanomien verkkoarkiston television ohjelmatietojen mukaan Suomessa ei Bionic Woman -sarjaa esitetty 70-luvulla. Vuosina 1995-1997 sitä saattoi Suomessakin katsella Sci-Fi -kanavalla. Amerikkalaisen Sci-Fi -kanavan eurooppalainen versio esitti tieteisaiheisia dokumentteja, sekä kauhu-, scifi- ja fantasiaelokuvia ja -sarjoja Helsingin ja useiden muiden kaupunkien kaapeliyhtiöiden kanavapaketeissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bionic_Woman
Helsingin Sanomat, aikakone
Kirjastoista voisit hyvinkin löytää harjoittelupaikan omalle alallesi.
Valitettavasti pitää vain hakea jokaiseen kuntaan, kaupunkiin ja erikoiskirjastoon erikseen.
Varmasti osaat tehdä hyvän CV:n ja portfolion.
Kannattaa tutustua kohteena olevan kirjaston nykyiseen kuvaimagoon ja some-tyyliin ja tarjota hyviä ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin .
Myös aivan uudet ideat esim. kirjallisuuden esittelyyn ja kirjoista keskusteuun etänä. (nyt koronaaikoina)
Espoon kaupunginkirjasto rekrytoi keskitetysti. Haluatko töihin Espooseen?
Onnea harjoittelupaikan hakuun.
Nyt olen löytänyt tämän marssin: Lahti, 21.07.1931, nro 81, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1871848?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kannattaa kysyä Helsingin kaupungin digituesta, joka toimii myös etänä.
https://digituki.hel.fi/fi/
Ilmaiseen Open Office ohjelmistoon kuuluu myös tekstinkäsittelyohjelma.
https://open_office.fi.downloadastro.com/
näyttäisi, että Avaruuden ikkuna kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Viola eli Suomen nuottiaineiston kansallisbibliografia tietokannasta ei löydy myöskään kyseisen kappaleen nuotista viitteitä. Violasta pitäisi löytyä kaikki julkaistut suomalaiset nuotit vuodesta 1977 alkaen.
Parisuhdeväkivaltaa ei ole kovin painokkaasti käsitelty 1800- ja 1900-luvun taitteen kotimaisessa kaunokirjallisuudessa. Kaikki vastaan tullut aihetta koskeva kirjallisuus näyttäisi sijoittuvan myöhemmille vuosikymmenille, kun taas varhaisemmassa kirjallisuudessa naisen alisteista asemaa avioliitossa kuvataan hienovaraisemmin, ilman fyysistä väkivaltaa. Parhaiten kysytyn kaltaista suhdetta voisi kuvata Maria Jotunin vuonna 1935 kirjoitettu klassikkoteos Huojuva talo. Minna Canthin Työmiehen vaimossa ja Lehtori Hellmanin vaimossa kuvataan kyllä alistavaa ja/tai hyväksikäyttävää suhdetta, mutta mies ei ole fyysisesti väkivaltainen.
Mikäli ajankuva kiinnostaa, Canthin ja Jotunin teosten lisäksi voisi lukea esimerkiksi F. E. Sillanpään…
29.11.91 Suomessa vallitsi lauha lännen puoleinen ilmavirtaus ja sää oli muuttumassa selkeäksi. Lämpötila pääkaupunkiseudulla oli +6 astetta. Helsingin Sanomissa viiden vuorokauden sääennuste lupasi lauhaa, mutta vähitellen kylmenevää säätä. Pääkaupunkiseudulla oli odotettavissa sateita, jotka muuttuisivat vähitellen rännäksi tai lumeksi. Lämpötila oli aluksi 0 – +5 asteen välillä.
HS 29.11.91
Loecsenin sivuilla on alkeiskurssi noin kahdestakymmenestä eri kielestä, myös koreasta https://www.loecsen.com/fi/opi-korean-kieli
DigiCampuksen kursseilla voi opiskella koreaa: https://digicampus.fi/course/index.php?categoryid=35
Englanninkielinen, alkeista lähtevä kurssi:
http://www.langintro.com/kintro/
Duolingo on kieltenoppimissovellus, jolla voi harjoitella reilua 30 eri kieltä, myös koreaa. Appi ei kuitenkaan osaa suomea, joten kieliä pitää treenata muiden kielten, esimerkiksi englannin avulla.
Kielten opiskelussa tärkeitä ovat tietysti myös erilaiset sanakirjat ja sanastot. RedFox on monikielinen sanakirja, joka kääntää 41 kielelle ja sisältää sekä yleiskielen että erikoisalojen sanastoa.
Valtettavasti meidän kokoelmista ei kuvaa löytynyt. Jos et ole vielä yrittänyt niin on olemassa Säkkijärvi-säätiö, jonka sivuilta löytyy yhteystiedot Säkkijärvi-lehden toimittajaan. Sittenhän Lappeenrannassa on Carelica-tietokanta, josta voisi myös kuvaa hakea. Facebookista löytyy myös useita Säkkijärvi-ryhmiä, joista voisi kuvaa kysellä. Itse en vastausta saanut ainakaan näin lyhyellä kyselyllä. Valitan etten pystynyt enempää auttamaan.
Löysin kuvakirjan nimeltä Sininen hirviö (Ostheeren, Ingrid ; Unzner, Christa ; Korolainen, Tuula, 1948- Lasten keskus 1996), https://finna.fi/Record/eepos.174016. Voisiko se olla etsimäsi? Sitä ei löytynyt Helmet-kirjastoista, joten en pystynyt tarkistamaan kertomusta.
Toinen sininen hirviö Sinihirviö tahtoo kaiken! (Jeanne Willis, Jenni Desmond ; suomennos: Raija Rintamäki. Karkkila : Mäkelä, 2018) on tuoreempi, joten siitä ei taida olla kyse.
Löysin myös englanninkielisen kuvakirjan Blue Giant, mutta se ei taida olla etsimäsi, koska kyseessä on luonnonsuojeluun liittyvä kuvakirja, ja jättiläinen seikkailee meressä, https://finna.fi/Record/helmet.2441874.…
Kyseessä voisi olla Maria Kupiaksen (oik. Annina Holmberg) Operaatio-hevoskirjasarjan ensimmäinen osa, Operaatio Aquamarina (WSOY 2001). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au959b31bd-3846-4a79-8348-a….
Jyväskylän yliopiston soihtulogon alkuperäisen version suunnitteli 1937 Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun piirustuksen ja käsityön lehtori Toivo Ojala. Logon graafinen ilme on muokkautunut vuosikymmenten saatossa.
Vapaa-ajattelijain liiton logon ensimmäinen aihio luotiin 1940-luvulla. Yliopiston logo on siis suunniteltu ensin. Vapaa-ajattelijain logon nykyinen versio vakiintui vaakunana vuonna 1991.
Lähteet: Logo - Jyväskylän yliopiston logo — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)
PAT - Tiedotteet (ateistit.fi)
Kadonneen kirjan voi korvata joko maksamalla kirjastolle kirjan hankintahinnan tai tuomalla vastaavan kappaleen tilalle. Korvaavan teoksen ei tarvitse olla käyttämätön, mutta sen on oltava siisti ja lainauskuntoinen. Kannattaa tarkastaa kirjan ISBN, sillä voi varmistaa että kyseessä on vastaava kappale. Korvaustapauksessa ota yhteyttä kirjastoon ja sovi miten hoidat korvauksen.
Hyvin monissa nuortenkirjoissa pohditaan seksuaalisuutta ja seksiä, jollakin lailla varmaan kaikissa, joissa kuvataan seurustelusuhteita, ja aika harvoissa loppujen lopuksi päästään itse asiaan. Monet Seksiä-listallanne olevista kirjoista ovat juuri sellaisia.
Kilttiä seurustelua on esimerkiksi Jyri Paretskoin Shell's Angles -sarjassa, Marko Kitin Oliivitytössä, Jenny Hanin ja Estelle Maskamen kirjoissa, ja humoristista poikanäkökulmaa on ainakin Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo-sarjan kirjoissa Sydänkohtauksia ja Rakkautta plz, miksei myös vanhoissa Bertin päiväkijoissa, joita vielä muutamia Kuopion kirjastoista löytyy.
