Tarkoitat oletettavasti Mama-aikakauslehteä, jota julkaisee ruotsalainen Bonnier Magazines & Brands. Lehteä vaikuttaisi tällä hetkellä olevan vain muutamien Suomen yleisten kirjastojen kokelmissa. Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoissa lehteä ei ole. Näet tarkemmat saatavuustiedot Finna-tiedonhakupalvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Mama+bonnier&type=AllFields…
Voit saada tiedustelemasi lehden omaan lähikirjastoosi kaukolainana tai tekemällä hankintaehdotuksen. Vaski-kirjastoissa molemmat voi tehdä verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana.
Huutokaupassa korotussummat on yleensä sovittu enalta. Edetään tasaisesti 5€, 10€ tai vaikkapa 100€ korotuksin.
Näyttäisi siltä, että korotussumma kasvaa, kun myytävän kohteen hinta kasvaa (joko aloitushinta tai suurin voimassa oleva tarjous) esimerkkinä Bukowskin käytäntö. https://www.bukowskis.com/fi/help/bid-increment
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokauppa
Patentti- ja rekisterihallituksen tilaston mukaan uskonnollisia yhdyskuntia, joihin kuuluvat myös paikallisyhteisöt ja seurakunnat perustettiin viiden viime vuoden aikana seuraavasti 6 (31.8.2019 mennessä), 45 (2018), 30 (2017), 13 (2016), 9 (2015):
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterintilastoja/tilastoarekisteroidyistauusistayhdistyksistajauskonnollisistayhdyskunnista.html
Uskonnot Suomessa -hankkeen sivuilta löytyvät yhteisöt, joihin on listattu "Suomessa toimivat uskonnolliset yhteisöt ja sellaiset yhteisöt, liikkeet, järjestöt ja muut organisaatiot joiden toiminta-ajatus, opetus tai elämänfilosofia on ainakin osittain peräisin jostain uskonnolliseksi luokiteltavasta perinteestä" Tietokannassa on tietoja 1066…
Kyseessä on ilmeisestikin Otto Mannisen runo Alla kotikuusen. Runo on julkaistu nimimerkillä O. M. Savokarjalaisen osakunnan albumissa Koittaressa vuonna 1899. Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista. Alla on linkki runoon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108548?term=Alla%20kotikuusen&page=9
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kirjallisuushistorioista en löytänyt jälkeäkään Jakovlevista, mikä ei Järnefeltin kuvauksen perusteella varsinaisesti yllätä. Hänen luonnehdinnassaan "runoilija ja suuri haaveilija" lienee paino ollut vankasti jälkimmäisellä osalla. Jakovlev, "saksalaisäidin saksankielinen poika", oli kielitaitoinen matkailija ja itsekin runoja kirjoittamaan ryhtynyt kirjallisuuden ja taiteen tuntija. Julkaistiinko Jakovlevin runoja koskaan jää epäselväksi; niin kuin Järnefelt kirjoittaa, "mikä oli runojen lopullinen kohtalo, en tiedä." On siis täysin mahdollista, että Vasili Ivanovitsh Jakovlev oli yksi niistä maailmanhistorian suurista elämäntaiteilijoista, joiden vaiheita ei sen suuremmin ole elämäkertoihin kirjattu ja että…
Vuoden 1943 Suomen kuvaamataiteilijat -matrikkelissa kerrotaan kuvataiteilija Eino J. Härkösen maalanneen joukon muotokuvia, mutta sen tarkemmin ei asiasta kerrota. Härkönen kuoli jo vuonna 1944. Kenen kaupunginjohtajan muotokuvaa tarkoitat? 2010 eläkkeelle jääneen kaupunginjohtajan Juhani Meriläisen muotokuvan maalasi taidemaalari Timo Vuorikoski. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta 3.9..2010:
https://yle.fi/uutiset/3-5625253
Kollega muisteli että kirja olisi Britta-Lisa Joutsenen teos Taivas mikä sisar (WSOY, 1972). Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
David Kirschnerin kirjassa Sivujen valtias on hyvin samantapainen juonikuvio. Pelokas Richard-poika pakenee myrskyä kirjastoon ja kohtaa siellä Pagemasterin, Sivujen valtiaan. Hän joutuu mukaan seikkailuun, jossa kirjat ja niiden henkilöt muuttuvat eläviksi.
Olisikohan kyseessä siis tämä Tammen vuonna 1995 kustantama teos? Se perustuu elokuvan Riku Kirjamaassa (The Pagemaster) käsikirjoitukseen.
https://www.risingshadow.fi/library/book/3574-the-pagemaster--sivujen-v…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4eaf963a-80e8-42e2-a789-e…
Sakkomaksuja pystyy maksamaan verkossa vain, jos niintä on kerääntynyt vähintään 1€ verran. Tämän takia verkkomaksu ei teillä onnistunut, sillä summa on liia pieni. Euroa pienemmät maksut voi hoitaa paikan päällä Vaski-kirjastoissa.
Liikenne- ja viestintäministeriön Suomen meriliikennestrategia 2014-2022 -julkaisussa todettiin merenkulun ammatilliseen koulutukseen ja meriammatteihin hakeutuvien määrä olleen laskussa. Tähän vaikuttavat julkaisun mukaan erityisesti alan maine, palkkaus ja urakehitysmahdollisuudet sekä muutamat muut epävarmuustekijät. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77909/Julkai…
Aihetta sivuttiin myös Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2014 julkaisemassa Katsaus kauppamerenkulun tilanteeseen -raportissa https://www.ptt.fi/media/wp/ptt-raportteja-252-katsaus-kauppamerenkulun…
Merenkulkualan koulutusta koskevia tutkimuksia ja opinnäytetöitä löytyy verkosta useitakin.
Vuonna 2011 Opetushallitus…
Geologimme kanta kysymykseen on että ennallistamisesta voidaan tässä tapauksessa puhua. Soiden ennallistamisesta voidaan puhua kaikissa tapauksissa riippumatta siitä, mikä on ollut ihmisen suolle suuntaama maankäyttömuoto, kuten esim. kasvu- tai energiaturvetuotanto, suopelto, tekoallas tai metsätalous. Soiden ennallistamisen tavoitteena on palauttaa suo mahdollisimman luonnontilaiseksi ja hiiltä (turvetta) sitovaksi ekosysteemiksi. Ennallistamisella ei välttämättä päästä 100%:sti takaisin juuri siihen tilaan, mikä oli vallitsevana ennen ojitusta, mutta suon vesitalouden parantaminen esim. ojia tukkimalla tai patoamalla nopeuttaa suon elpymistä kohti luonnontilaa. Ennallistamisella saadaan aikaan myös muitakin hyötyjä, puhutaan…
Yleisradion Uutis- ja ajankohtaistoiminnan osastolta kerrottiin, että Ylen aamu -lähetykset lähetetään studiolta Pasilasta. Lähetyksissä näkyviä kuvia Helsingistä saadaan Pasilan linkkitornissa olevasta kamerasta.
Olavi Virran laulamassa Rakkauden muisto -valssissa on kohta "En luopuisi mä muistostain milloin / sun kuvastasi kuinka näin sinut silloin".
Kappale on Vilho Korpelan säveltämä ja sanoittama. Olavi Virta levytti sen vuonna 1957, säestäjänään George de Godzinskyn Suuri Tanssiorkesteri.
Olavi Virran versio löytyy esimerkiksi levyltä Olavi Virta: Kootut levyt : Osa 22, 1956-1957.
Nuotti ja sanat löytyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan 8. osasta.
Ensilevytyksen tästä kappaleesta, tosin nimellä Muisto, teki Ture Ara (taiteilijanimeltään Topi Aaltonen) vuonna 1929, säestäjänään Suomi Jazz Orkesteri. "Muiston" ovat levyttäneet monet muutkin: mm. Anja Piipponen (1959), Kolmiapila (1968), Henry Theel (1969) ja Vera…
Modernismi isminä, aatesuuntana, tarkoittaa 1800-luvun lopulla ja1900-luvun alkupuolella alkaneita eri suuntauksia kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa, kirjallisuudessa, tanssissa ja teatterissa.
Modernismin vaikutusalueena voidaan pitää seuraavia alueita: Euroopan katoliset ja protestanttiset maat, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Eteläfrikka, Australia ja Uusi Seelanti sekä Itä-Euroopan ortodoksiset maat, alkuperäisväestöä lukuun ottamatta. Modernismi ajatussuuntana oli lähtöisin Euroopasta ja Venäjältä/Neuvostoliitosta. Muualla maailmassa voi olla uudistusmielisiä suuntauksia, mutta niitä kutsutaan eri nimellä.
Modernismin aallot saapuivat Suomeen vähän myöhemmin, mutta…
Kirsti Arajärven kirjassa Vesilahden historia (1950) on luku Vesilahden kantatilojen historiaa (sivut 639-673). Siinä on jonkin verran tietoa myös torpista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140538__SVesilahden%20hi…;
Minna Valkaman kokoamalta Torpparitietoa Vesilahdesta -sivustolta löytyy tietoa mm. joistakin Laukon torpista:
https://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html
Minna Valkaman sivulla Vesilahden torppariajan historiaa on myös tietoa torpista:
https://www.narvasoft.fi/laukko/torppahistoria.html
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Ota opiksi. Runo sisältyy muun muassa teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (1978, s. 27) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (1985).
Kyseessä voisi olla Gunnel Linden kirja Hullunkuriset perheet (Gummerus,1973). En pääse tarkistamaan kirjan sisältöä, koska kirjaa ei ole saatavana kirjastossamme. Kuvauksenne perusteella tämä voisi olla etsimänne kirja.
Kuva ja takakansiteksti: https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalog/product/view/id/682441
Kirjaa on saatavana Kymenlaakson kirjastoissa, joten mikäli haluatte lainata kirjan, olkaa yhteydessä omaan lähikirjastoonne.
