Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla. Kansikuva ja kuvaus sisällöstä löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, mutta Beskowilta on julkaistu paljon muita kuvakirjoja (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb0bdb53-d7a3-4519-8c07-c…).
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.
Varmasti voi, mutta se vaatii tietosia muutoksia asenteessa. Ainakin jos on uskomista amerikkalaisiin deittisivustoihin, joilla moni näyttää kyselevän samaa. Esim. theadultman.com tai Datingmetrics.com
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi on etiketöidä https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/etiket%C3%B6id%C3%A4
Uudelleenetiketöidä-verbiä ei löydy sieltä.
"Tuote etiketöidään uudelleen" voisi olla sopiva lause.
Kirja kannattaa palauttaa. Kun se on palautettu, kirjastokortilla voi taas lainata. Jos kirja on kadonnut, se täytyy korvata. Kannattaa käydä omassa lähikirjastossa keskustelemassa asiasta. Kirjan voi korvata joko ostamalla samanlaisen kirjan tilalle tai maksamalla kirjan korvaushinta. Jos haluat maksaa kirjan, kirjastossa laitetaan kirja korvattavaksi. Silloin kirjan hinta näkyy kirjastokortin maksuissa.
Kirjastokortilla olevat maksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Maksut voi maksaa maksukortin tiedoilla tai verkkopankin kautta.
Omistat joitakin viimeisen suomenmarkan setelipainoksen seteleitä. Suomen rahaliikenteen sivuilla seteleitä myydään hintaan 9,90-4,90 € https://suomenrahaliike.fi/suomen-viimeinen-1-mk-seteli-1963-suomi
Joillakin sarjanumeroilla on kuitenkin suurempi arvo. Yritys Finntimo.com kertoo niistä sivuillaan. https://finntimo.com/index.php?main_page=index&cPath=113_193_479
Suomen numismaatikkoliitto voisi auttaa arvon määrittelyssä. http://www.numismaatikko.fi/
Kirjassa Aino matkustaa Niittylän perhe näyttää suuntaavan Tanskaan. Ensimmäisen aukeaman kuvan aukilevitetyltä kartalta Aino osoittaa sormellaan Jyllannin pohjoiskärkeä, jossa sijaitsee Tanskan suosituimpiin kuuluva matkakohde Skagen. Perillä kaupungissa äiti äkkää museon, jossa haluaa välttämättä käydä – lasten vastustuksesta huolimatta. Kuvituksesta käy ilmi, että kyseessä on Skagenissa sijaitseva Anchers Hus, vuodesta 1967 saakka museona palvellut taiteilijapariskunta Anna ja Michael Ancherin sekä heidän maalarityttärensä Helgan entinen kotitalo. Kirjan hämmästystä herättävä kirkkaanpunainen makkara on maailmankuulu tanskalainen rød pølse.
Helmet-kokoelmista löytyy sekä elokuvana että TV-sarjana. Tarkemmat tiedot löytyvät linkin
Peppi Pitkätossu kautta ja samalla pääset tekemään varauksia.
Concert Archives -sivustolla on listattuna 724 Neil Diamondin konserttia 1960-luvulta lähtien. Hakemalla sivuston tietokannasta ei löytynyt yhtään konserttia, jossa Neil Diamond olisi esiintynyt Suomessa. Todennäköisesti hän ei siis ole täällä käynyt koskaan esiintymässä.
Lähde:
https://www.concertarchives.org/bands/neil-diamond#faq-section
Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi.…
Hei,tässä muutama sellainen kirjasarja, joka voisi sopia kuvaukseesi:Kersti Bergrothin Mary Marck-salanimellä kirjoittama Eeva-sarjaAnni Swanin teokset Iris rukka ja Kaarinan kesäloma, näissä kuvataan samoja henkilöitä. Lisäksi Swanilla on lisäksi myös Sara ja Sarri-sarja.L. M. Alcottin Pikku naisia, joihin kuuluvat myös, Viimevuotiset ystävämme, Pikku miehiä ja Plumfieldin pojat.L. M. Montgomeryn kirjoittamat Anna- ja Emilia-sarjat.Astrid Lingrenin Marikki-sarjaSusan Coolidgen Katy-sarja
Aurora Karamzinin elämästä on tosiaan kirjoitettu paljon. 2000-luvulla on julkaistu kaksi laajempaa elämäkertaa: Eeva Hurskaisen Aurora Karamzin: Pietarin hovista köyhien auttajaksi (Kirjapaja 2002) sekä Espoon kaupunginmuseon julkaisema Aurora Karamzin: aristokratian elämää (Otava, 2006). Jälkimmäisessä teoksessa on useita asiantuntija-artikkeleita, joissa tarkastellaan Karamzinin elämää laajasti eri näkökulmista.
Sisällysluettelot ovat romaaneissa huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi tietokirjallisissa teoksissa, mutta myös romaanien yhteydessä niihin voi ajoittain törmätä. Esimerkiksi itse törmäsin sisällysluetteloon viimeksi lukiessani Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläisen" vuoden 1982 painosta, jossa "Sisällys" otsikoinnin alla kerrotaan, millä sivulla alkaa kukin teoksen lukuna toimiva "kirja".
Valitettavasti Suomen kirjastoilla ei ole yhteistä hankintaehdotuskanavaa. Jos haluat tarjota kirjaasi tänne meille Vaasaan, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen: kirjasto.hankinta@vaasa.fi. Muiden kirjastojen yhteystiedot löydät tästä osoitteesta: https://hakemisto.kirjastot.fi/haku
Kappaleesta ei ole nähtävästi julkaistu nuottia, jota kirjastot olisivat voineet ostaa kokoelmiinsa, mutta Musiikkiarkiston kokoelmissa on nuottikäsikirjoitus (laulu, piano, viulut (2), trumpetti, saksofoni, kitara, basso). Tätä ei voi saada kuitenkaan kaukolainaksi Musiikkiarkistosta, vaan on ainoastaan heidän tiloissaan käytettävissä.Chordify-sivustolta löytyy soinnut.
Kirjastot eivät tilastoi yksittäisten kirjailijoiden lainausta. Sanasto kerää tiedot kirjastojen lainoista lainauskorvauksien maksamista varten. Heiltä voinee tiedustella, olisiko heillä kaipaamasi tieto: Sanaston yhteystiedot. Heidän sivuiltaan löytyy myös tilasto vuoden 2023 lainatuimmista kirjoista(Sanaston sivuille viitattu 20.11.2024)
Oppitorista löytyy tietoa Vipusesta. Tässä kerrotaan Vipusesta taustaa ja sääntöjä. Toisella sivulla on myös linkki netissä pelattavaan versioon. Kirjoittajan mukaan peli on tunnettu myös nimellä Avista. Wikipedian mukaan Avista oli suomenkielinen versio yhdysvaltalaisesta kaupallisesta pelistä nimeltä Quick Wit, joka julkaistiin alun perin vuonna 1938. Peli käännettiin suomeksi tuoreeltaan. Tässä esimerkiksi näkyy pelin Vipunen-niminen versio vuodelta 1941. Avista-nimellä peliä valmistettiin 90-luvun alkuun saakka. Tämä urheiluaiheinen peli lienee viimeisiä suomenkielisiä.Tämäntyyppisten sanapelien idea on ilmeisesti kaupallisia sovelluksia vanhempia ja pelityypistä on monta variaatiota eri kielillä. Englanninkielisessä maailmassa se…
