This I Love on Guns n' Roses -yhteen albumilta Chinese Democracy (2008). Näyttää siltä, että albumista on olemassa painettu nuottijulkaisu vain kitaraversiona. Siinä on kitaraosuuksien lisäksi sointumerkit sekä nuottina laulumelodia (Wise, 2010, 9781849384704). Tätä nuottia on saatavissa kirjastosta:
https://outi.finna.fi/Record/outi.992663#componentparts
Kaupallisista e-nuottikaupoista on ostettavissa pianonuotti kappaleesta: https://www.onlinepianist.com/sheet-music/guns-n-roses/this-i-love
Youtubessa on erilaisia soolopianoversioita kappaleesta. Yksi niistä esittää kappaleen visualisoituna. Toisessa on pedagoginen ote videossa ja hieman kehittyneempi sovitus.
Varmaan tarkoitat tietokirjoja kidnappauksista tai muistelmia?
Kidnappaukset sanalla löytyy vähemmän kirjoja kuin ihmisryöstöt asiasanalla.
Helmet-haulla löysin 24 tulosta esim.
Takaisin valoon : kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina / Marissa Jaakola & Ari Väntänen,
3096 päivää / Natascha Kampusch ; yhdessä Heike Gronemeierin ja Corinna Milbornin kanssa ; suomentanut Anja Meripirtti ja
Orja : kaapatun tytön tie Sudanista Lontooseen / Mende Nazer, Damien Lewis ; suomentanut Jaana Iso-Markku.
Lumme kirjastojen haulla löysin myös 24 osumaa mm.
Idän orjakauppa keskiajalla : ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta / Korpela, Jukka,
Madeleine : kuka vei tyttäremme? /…
Helsingin keskustakirjasto Oodin työntekijöiltä ei ole asiasta varsinaisesti kysytty, mutta Oodista kerrottiin, että henkilökunta pitää Oodissa työskentelyä erityisen kiinnostavana mm. monipuolisten työtehtävien takia. Kaikki ovat mm. esitelleet kirjastoa erilaisille kansainvälisille ja kotimaisille ryhmille.
Kokeilin puhelimen aplikaatiota, joka tunnisti lehden kurjenpolvien sukuun kuuluvaksi. Pikaisen googlauksen jälkeen uskoisin ohjelmaa.
Tarkempaa lajia en osaa sanoa.
Puutarha net esittelee monia lajeja.
Luontoportti kuvailee myös monia kurjenpolvilajeja.
Myrkytyskeskuksen mukaan kasvi ei ole myrkyllinen. Tuskin kuitenkaan hyvän makuinen.
Selasin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa olevat aihetta käsittelevät tietokirjat. Osa kirjoista oli julkaistu 1970-luvulla ja 1980-luvulla, mutta yhdessäkään ei ollut henkilönä Elisabethia tai Elisaa. Parissa käsiteltiin kehitysvammaisen pojan elämää ja yksi kirja kertoi Melissa nimisestä tytöstä.
Emme siis valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi teosta. Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helmet-kirjastojen Pajat ja verstaat -toiminnasta (englanniksi Library Makerspace) käytetään ruotsiksi nimeä Verkstäder:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
https://www.helmet.fi/sv-FI/Bibliotek_och_tjanster/Verkstader
https://www.helmet.fi/en-US/Libraries_and_services/Library_Makerspace
Otsikoiden alla on tosiaan monenlaista tekemiseen liittyvää toimintaa kirjastojen tiloissa. Koronatilanteen takia tällä hetkellä kirjaston palvelut ovat hyvin rajoitetusti käytössä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Kirjastosta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisema Suomen kolikot ja setelit : Luettelo arviohintoineen. Kirkkonummen kirjastossa on 2013 ilmestynyt 12. painos. Uudempia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Numismatiikkaliitton, www.numismaatikko.fi, taikka Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:hyn, www.snynumis.fi, joissa löytyy tämän alan asiantuntijoita. Verkkokaupassa, www.kerailyraha.fi, löytyy vuoden 1938 20 markan kolikko hintaan 2,98 €.
Oulun Kenttätiellä sijaitsevien talojen ulkoseinissä olevat reliefit on tehnyt kuvanveistäjä Jorma Parkkari.
Lähde: RY Rakennettu ympäristö: Ainutlaatuinen kiinteistötaideilmiö Oulussa
Aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Kuuluisin niistä lienee Ola Svenssonin tutkimus vuodelta 1981:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001691881900056?via%3Dihub
Iain McCormickin, Frank Walkeyn ja Dianne Greenin tutkimus vuodelta 1986 tarkastelee Svenssonin artikkelia ja laajentaa sen kysymysasettelua:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001457586900047?via%3Dihub
Ilmiö liittyy ylivertaisuusvinoumaan, jossa ihminen yliarvioi omia kykyjään ja osaamistaan. Tästä vinoumasta voi lukea lisää esimerkiksi seuraavista artikkeleista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/18/oletko-keskivertoa-parempi-kus…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/30/valheenpaljastaja-dunning-…
Meillä on hyvin vähän saksankielisiä äänikirjoja Helmet kirjastoissa. Helmet haulla löytyy vain 210 kappaletta. Helmet hakutulos
suurinta osaa niistä voi lainata ja varata omaan lähikirjastoon lainattavaksi.
Kyseessä voisi olla Sirkku Vepsäläisen ja Tiina-Maija Lehtosen toimittama yhdeksänosainen sarja Kirjojen Suomi. Sarjan ensimmäinen osa esitettiin lokakuussa 2003.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22kirjojen+suomi%22+AR…
Sarjasta on tehty DVD-tallenne kirjastokäyttöön.
https://finna.fi/Record/piki.854247
Ohjelma ei ole katsottavissa verkossa.
Antiikin Kreikassa tiede kukoisti, mutta on totta, että Roomassa tilanne oli hieman toinen. Filosofia, matematiikka ja luonnontieteet eivät olleet antiikin Roomassa suuressakaan huudossa, vaan kävi mm. niin, että keisari Vespasianus karkoitti filosofit Roomasta. Filosofian opinnot senaatti kielsi v. 161 ja 153 eKr. Roomassa arvostettiin ja harjoitettiin puhetaitoa, mutta siihen ei liitetty esim. filosofiaa (tai fysiikkaa tai muita luonnontieteiksi katsottuja, jota kreikan filosofit usein pohtivat), toisin kuin Kreikassa. Keisarien Rooma oli ennemminkin reetorien, valtiotieteilijöiden, eetikoiden ja myöhemmin mystikkojen valtakunta, kuin filosofien. Roomalainen filosofia, sikäli kun sitä harjoitettiin, keskittyi ennemminkin varhaisemman…
Ranskan hallitus esitti helmikuussa 2021 ennakkoäänestyksen käyttöönottoa. Tarkoitus oli saada uudistus voimaan jo nyt käytäviin presidentinvaaleihin, mutta hanke on edelleen toteuttamatta. Jos ranskalainen haluaa äänestää, hänen on hankkiuduttava äänestyspaikalle virallisina äänestyspäivinä tai valtuutettava joku toinen käyttämään ääntään.
Présidentielle 2022. Et si… on pouvait voter plusieurs jours avant la date de l’élection (ouest-france.fr)
Olet aivan oikeassa. Mika Launis on kuvittanut suomenkielisen Harry Potter- sarjan vuosilta 1998-2008, myös ihka ensimmäisen painoksen kirjasta Harry Potter ja viisasten kivi (Tammi 1998).
Lisää Mika Launiista:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kuvittaja/mika-launis
Tarkoittanet Salla Simukan teosta Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita ; Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita (Tammi, 2018).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on noin 90 nidettä, joista hyllyssä (lainattavissa) näyttäisi tällä hetkellä olevan vain yksi.
Voit tehdä kirjasta varauksen omaan lähikirjastoosi. Jos korttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit tehdä varauksen itse kirjautumalla omiin tietoihisi. Voit myös soittaa johonkin Helmet-kirjastojen toimipisteistä ja pyytää virkailijaa tekemään varauksen puolestasi. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta.
Salla Simukan Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita ; Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita Helmetissä
https…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin vastattu lastenkoteihin liittyvään kysymykseen ja sieltä löytyi alla oleva vastaus:
"Hämeentie 6:ssa on toiminut Pelastusarmeijan lastenkoti joskus rakennuksen juuri valmistuttua, mutta 1970-luvulla se ei varmaankaan ole siellä ollut enää. Pelastusarmeijan lastenkoti oli tuolloin ollut jo pitkään Pukinmäessä. (Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 116)"
Valitettavasti ei löytynyt tietoa minä vuonna lastenkoti on muuttanut Pukinmäkeen. Finnasta löytyi pieni maininta ja valokuva Pukinmäen lastenkodista, joka sijaitsi osoitteessa Erkki Melartinin tie 2.
Tiedot lastenkoteihin sijoitetusta lapsista tuskin ovat julkista tietoa. Mikäli etsit…
Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö)
Valitettavasti ilmiölle ei löytynyt nimitystä. Kannattaa kuitenkin vielä olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Kellon ja kalenterin yhteydessä roomalaisten numeroiden perusteita on kansakoulussamme voitu käsitellä jo alkeisopetuksessa. Varsinaisesti niiden aika on kuitenkin tullut vasta myöhemmin. Esimerkiksi "opetussuunnitelmakomitean periaatteiden mukaan" laadittu August Alhon ja Jaakko Laurilan Maalaiskansakoulun laskuopin uudistettu 10. painos vuodelta 1949 sisällyttää roomalaiset numerot 4. luokan oppimäärään, mutta kovin mutkikkaisiin lukuihin tässä ei päästä. Perusteellisemmin asiaan on paneuduttu vasta keskikoulun alkuvaiheessa, aritmetiikan perusteiden yhteydessä, hyvänä esimerkkinä oppikoulu- ja opistotasoisen matematiikan opetuksen tarpeisiin tarkoitettu B. Østergaard-Pedersenin ja Unto Malisen Matematiikan käsikirja vuodelta 1967.
Kysymykseesi ei ole helppo vastata. Listaukset kuuluisista vammaisista ihmisistä luettelevat fyysisesti vammaisia ja kuuroja tai sokeita ihmisiä. Joukosssa mainitaan usein todennäköisesti autismin kirjolla olleet Lewis Carroll ja Albert Einstein.
Kirjassa Vammaisuus : Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan (Simo Vehmas, 2005) kerrotaan Raamatun ja kuuluisien kreikkalaisten filosofien suhtautumisesta vammaisiin, mutta nimiä ei juuri mainita – paitsi Julius Caesar, jolla oli epilepsia.
Tässä joitakin linkkejä:
https://promocionales-integra.com/fi/maailman-kuuluisat-vammaiset-ja-he…
https://thl.fi/documents/470564/1669818/2_Jenni_Amu_Vammaispalvelujen-n…
https://historicengland.org.uk/research/inclusive-heritage/disability-h…
https…
