Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
…
Kukaan ei liene tutkinut tai selvittänyt, mikä on suomalaisten (mies)urheilijoiden yleisin etunimi, ja tuskin asiaa voi myöskään päätellä Wikipedia-artikkelin jaottelusta.
Mutta ehkä jotain voi arvioida sen pohjalta, että 1800-luvun lopusta tähän päivään ylivoimaisesti suosituin miesten etunimi on ollut Juhani (355 00) ja toisena Johannes (258 000). Naisten tilastokärki on vielä selvempi: Maria (388 000), Helena (173 000).
Väestörekisterikeskus. Suosituimmat etunimet vuosikymmenittäin 14.2.2022.
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata laintulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta.
Töölön ja Itäkeskuksen kirjaston "[a]sianajajapäivystyksessä saa maksutonta alkuneuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapah…
Kirjavinkkausta suunniteltaessa lähdetään liikkeelle vinkkauksen kohderyhmästä: lapsia vai aikuisia, minkä ikäisiä, mikä lukutaidon taso jne. Vinkkaukselle voidaan valita teema, johon kirjat tavalla tai toisella liittyvät, tai vinkattavat kirjat voivat olla monipuolinen "jokaiselle jotakin" -setti. Lähtökohtana on siis yleisö, mutta lopulliset kirjavalinnat vinkkaaja tekee oman kirjallisuudentuntemuksensa pohjalta.
Marja-Leena Mäkelän Kirjavinkkarikirjassa (Avain, 2015) on paljon tietoa kirjavinkkauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Myös Leena Ketolan Pro gradu -tutkielmasta Kirjavinkkauksen käytännöt yleisessä kirjastossa – kirjavinkkarin näkökulma (2008) löytyy tietoa kirjavinkkauksen käytännöistä: https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-…
Barbapapasta on tehty tehty kolme eri piirrossarjaa (IMDb:n, International Movie Database) mukaan:
Barbapapa 1973-1977: 100 jaksoa
Barbapapa maailman ympäri 1999-: 50 jaksoa
Barbapapa en famille 2019: 52 jaksoa
Kyseessä voisi olla britti Gerald Durrellin omaelämäkerrallinen kirja Eläimet ja muu kotiväkeni tai sen jatko-osa Eläimellistä menoa Korfussa. Molemmat teokset on käännetty suomeksi ensi kertaa 1970-luvulla. Yleisissä kirjastoissa ne ovat yleensä aikuisten osastolla eläintieteen luokassa, mutta ovat hyvinkin voineet olla koulukirjastossa saatavilla. Kuvauksesi täsmää näihin teoksiin ja ensimmäisestä löytyy ainakin kohtaus, jossa tavataan kultakuoriaisia kasvattava mies.
Hei!
Kannattaa soittaa omaan lähkirjastoon tai käydä paikan päällä selvittämässä tilannetta. Kirjastossa voidaan tarkistaa, olisiko kirja päätynyt palauttamatta hyllyyn. Kirjan tiedot löytyvät tyttären kirjastokortin tiedoilla. Oman lähikirjaston yhteystiedot voi tarkistaa osoitteesta Helmet.fi.
Elina Pitkäkankaan Kuura-trilogiaa on luonnehdittu nuorille aikuisille sopivaksi fantasiasarjaksi. Hieman synkkien tapahtumiensa ja teemojensa johdosta moni lukija on suositellut näitä kirjoja 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille lukijoille.
Kirjojen päähenkilöt ovat lukioikäisiä, ja heidän ympärillään sattuvat ilmiöt ja tapahtumat voivat olla melko väkivaltaisiakin. Kirjailija ei kuitenkaan suoranaisesti mässäile kirjoitustyylissään graafisella väkivallalla, ja virallinen ikäsuositus esimerkiksi Suomalaisessa kirjakaupassa on 12+.
Lähteet:
http://adelheid79.blogspot.com/2016/04/kuura-elina-pitkakangas.html
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789522027092?format=html
https://www.suomalainen.com/products/kuura-1
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen. Alla olevasta linkistä aukeavalta sivulta voit avata lomakkeen, jolla voit lähettää toiveen Ylen asiakaspalveluun.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Tehohoidon kesto vaihtelee potilaan tulotyypin, sairausryhmän, sairauden vaikeusasteen, hoidon ja yksilöllisten ominaispiireiden sekä teho-osaston käytön luonteen mukaan. Suomessa keskimääräinen tehohoitojakson pituus on kolme vuorokautta. Potilaan hoitoaika teho-osastolla voi venyä viikkojen, jopa yli kuukauden mittaiseksi.
Tehohoidon lopettamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. Yksiselitteisiä tehohoidosta pidättymisen tai luopumisen kriteereitä ei ole. Jokaisesta potilaasta tehdään päätökset yksilöllisen harkinnan perusteella.
https://www.duodecimlehti.fi/duo14120
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514273141.pdf
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/hoidon-erityiskysymyksia/…
Suomen Tehohoitoyhdistyksen eettiset ohjeet…
Tässä joitain suosituksia nuorille aikuisille sopivista kotimaisista sarjakuvista:
Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck & Iida Turpeinen: Ellen T.
Juliana Hyrri: Satakieli joka ei laulanut ja Päivänkakkarameri
Aino Louhi: Mielikuvitustyttö
Riina Tanskanen: Tympeät tytöt
Leena Virtanen: Sörnäisten tyttö : Sylvi-Kyllikki Kilven päiväkirja
Janne Toriseva: Valas
Sami Makkonen: Kalevala
Janne Kukkonen: Voro : Kolmen kuninkaan aarre (ilmestynyt myös osat 2 ja 3)
Aikuisille suunnatussa kaunokirjallisuudessa kuvitetut kirjat ovat hyvin harvinaisia. Niilo-Antero Haranto on pohtinut samaa kysymystä opinnäytetyössään 'Kuinka aikuistenkirja kuvitetaan? Esimerkkinä Tove Janssonin Kesäkirjan kuvitus' (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2020).
Opinnäytetyössään Haranto on muun muassa haastatellut aiheesta WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajaa Anna-Riikka Carlsonia. Carlsonin mukaan kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantamolla aikuistenkirjojen ja lastenkirjojen kuvitusten eroja ei juurikaan ole pohdittu, koska kuvitusta aikuisten kirjallisuudessa esiintyy nykyään niin vähän. Carlsonin mukaan elämme nykyään sellaisen kuvatulvan keskellä, että kuvaa ei ehkä kaivatakaan…
Marko Palokangas kirjoittaa Kylkirauta-lehdessä 2/2018 Perinnetietoutta -palstalla talvisodan aikana lomia myönnetyn tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Rautatieliikenteestä ja -kuljetuksista sota-aikana yleisellä tasolla on kirjoitettu enemmän. Alla listattuna muutamia ehkä keskeisiä lähteitä. Esimerkiksi Pasi Tuunaisen artikkelissa kerrotaan myös lomakuljetusten haasteista Kouvolan-Viipurin rataosalla talvisodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura on digitoinut arvokasta muistitietoa sisältävän Kansa Taisteli -lehden sekä sen julkaisemattomien kirjoitusten arkiston. Näistä julkaisemattomista teksteistä löytyi kertomus lomamatkasta Laatokan rintamalta helmikuussa 1940: Kirjoitus_0123.pdf (sshs.fi) .…
Esimerkiksi tällaisia runokokoelmia ja -valikoimia mainituista kielistä on suomeksi tarjolla:
Ukraina:
Ševtšenko, Taras, Ukraina : valitut runot
Liettua:
Rannalla päärynäpuu : Liettuan karaiimien runoutta
Rupikonnakultin jälkiä : uuden liettualaisen runouden antologia
Latvia:
Älä juo vesijohtovettä : nuoren latvialaisen runouden antologia
Aizpuriete, Amanda, Vihreäsilmäinen yö : valitut runot 1986-2004
Čaks, Aleksandrs, Sydän jalkakäytävällä
Kronbergs, Juris, Sillalla ja parvekkeella : maanalainen runoilija Itämeren yllä
Puola:
Herbert, Zbigniew, Kyynelten teknologiasta
Johannes Paavali II, paavi, Lähteelle on vielä matkaa …
Adam ja hänen puolisonsa mainitaan koraanissa, mutta Eevaa ei mainita nimeltä. Kertomuksesta löytyy tietoa ja säkeet, joissa he esiintyvät esimerkiksi artikkelissa Story of Adam, https://www.islamreligion.com/category/53/stories-of-prophets. Säkeet ovat 2:30-39; 7:11-25; 15:26–42; 17:61–65; 18:50–51; 20:110–124; 38:71–85.
Koraani suomeksi, https://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm.
Suomenkielinen artikkeli Saman puun hedelmiä - juutalaisuus, kristinusko ja islam kuvaa näiden uskontojen samankaltaisuuksia siinä mainitaan myös Adam ja Eeva, https://www.duodecimlehti.fi/duo11378.
Toistaiseksi kukaan kirjastokollega ei ole tunnistanut kyseistä runoa. Yritän vielä selvittää asiaa, joten palaan asiaan myöhemmin.
Helmet-kirjavarastosta löytyvät Maila Pylkkösen runokokoelmat ovat varattavissa verkkokirjastosta: helmet.fi
Maila Pylkkösen tuotanto: Klassilliset tunteet. 1957; Jeesuksen kylä. 1958; Arvo : vanhaäiti puhuu runonsa. 1959; Ilmaa - Kaikuu. 1960; Valta. 1962; Virheitä. 1965; Tarina tappelusta. 1970; Muistista. 1972; Marjamiesnaisen muistiinpanoja. 1975; Monologit. 1976; On kesä vain. 1977; Kootut : runot ja proosarunot 1957 - 1977. 1983; Varhaiset runot // Parnasso 2/2001. Lähde: Kansallisbiografia
Juha Mannerkorven runo "Että he kaikki yhtä olisivat" on kokoelmasta Kylväjä lähti kylvämään (1954). Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi) ja Juha Mannerkorven kootuista runoista Runot 1945-1954 (Otava, 1980).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastonhoitajalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta vastata metsän omistamiseen liittyviin asioihin ja vastuisiin. Metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan melko kattavasti Metsäkeskuksen sivuilla. Metsäkeskuksella on myös asiakaspalvelu, johon voi ottaa yhteyttä metsänomistajuuteen liittyvissä asioissa. Lainsäädännöllisesti metsänhoitoa säätelee metsälaki.
Metsäkeskus: Tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velv…
Metsäkeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://www.metsakeskus.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot-ja-toimipisteet
Metsälaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa olevista Lahden historiikeista ei löytynyt oikeastaan ollenkaan tietoa alueen vanhoista vähemmistöistä. Ainoa kirjallinen lähde, jossa asiaa sivuttiin, oli 100 askelta Lahdessa: lahtelaista elämänmenoa itsenäisessä Suomessa (2017). Siinä on Kati Mikkolan kirjoittama artikkeli Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuoliskon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta (s. 185–221). Artikkelissa on käytetty lähteenä teosta Meillä Lahdessa: muistoja omasta elämästä (1997), jossa lahtelaiset muistelevat elämäänsä Lahdessa. Kertomuksissa esiintyy myös ihmisten muistoja Lahdessa asuneista vähemmistöihin kuuluneista ihmisistä.
Paula Mustalahti on laatinut pro gradu -…
