Runon, joka alkaa ”Tuutilulla tuu! Taivas tummentuu” on kirjoittanut Ester Ahokainen (1907-1989). Runo sisältyy kirjaan Ahokainen, Ester: ”Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille” (Tammi, 1985). Runo on kirjassa nimellä ”Tuutulaulu hämärtyvänä iltana”.
Runon on säveltänyt Lars Johan Gustav Stråhle. Laulu sisältyy nuottiin ”Laulaen iloa : 3-äänisiä lauluja” (Westerlund, 1. painos 1945). Laulun nimi on ”Kehtolaulu”. Nuotissa sanoittajan nimi on tosin kirjoitettu väärin: ”Ester Aholainen”. Runo on siis julkaistu viimeistään vuonna 1945. Ester Ahokaisen tuotannosta löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: ”Kotimaisia lastenlyyrikoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2003, s. 25-34).
Kyseessä on Fiona Kellyn Mysteerikerho-sarja, jossa ystävykset Belinda, Holly ja Tracy ratkovat mysteereitä. Kuvailemasi juoni on kirjasta Valepuvussa. Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6c32ae87-78c1-4aaa-9c35-3….
Nykyisen kirkkojärjestyksen mukaan lehtorin virka seurakunnassa ei ole enää sidottu sukupuoleen. Lisää tietoa lehtorin virkaan liittyvästä lainsäädännöstä: Kirkkojärjestys 1055/1993 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Ei taida olla suurtakaan toivetta siitä, että palvelu avautuisi uudelleen. Verkon arkistopalveluistakin löytyy vain hyvästijättö, joten datan kohtalosta ei ole tietoa missään, http://web.archive.org/web/20220412003226/http://www.aapeli.com/.
Vastaamisen tueksi ei valitettavasti löytynyt luotettavaa kirjallista lähdettä. Wikipedia kertoo kuitenkin, että vuonna 2015-2016 käyttöön otetut uudet kruunun setelit ovat kaikki keskenään hiukan erikokoisia. Koot ovat: 20 kruunua 120x66 mm, 50 kruunua 126x66 mm, 100 kruunua 133x66 mm, 200 kruunua 140x66 mm, 500 kruunua 147x66 mm ja 1000 kruunua 154x66 mm.
Postimerkkiasioissa paras asiantuntija on Posti itse, jota voi lähestyä esimerkiksi heidän verkkosivujensa kautta osoitteessa https://www.posti.fi.
Tähän kyseiseen kysymykseen löytyi vastaus asiakastuesta, josta kerrottiin että kyllä, 2. luokan postimerkin arvo on sama kuin kotimaan ikimerkin arvo. Eli voit käyttää vuoden 2011 merkkiä joulukorttiin.
Postimerkkien käyttöiästä on kysytty tässä palvelussa ennenkin.
En löydä tietoa erityisesti länsisuomalaisesta tai pohjalaisesta mytologiasta.
Anders-verkkokirjastosta https://anders.finna.fi/ löysin hakulauseella suomalainen mytologia OR suomalainen kansanperinne OR suomalainen kansanusko
https://anders.finna.fi/Search/Results?limit=100&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%5B%5D=suomalainen+mytologia&lookfor0%5B%5D=suomalainen+kansanperinne&lookfor0%5B%5D=suomalainen+kansanusko&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&sort=main_date_str+desc%2Cid+asc
muun muassa seuraavat kirjat:
Julius Krohn: Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus : neljä lukua Suomen suvun pakanallista jumaluusoppia,…
Kysymykseen Turkuun sijoittuvista dekkareista on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa aiemminkin. Kuvaukseen historiallisisten dekkarien kirjoittajasta sopisi hyvin Jyrki Heino. Pientä ongelman poikasta on siinä, että Heino on syntynyt vuonna 1958, ja ehkä nuorehko on vähän jo vanhentunut laatusana hänen kohdallaan. Olisiko kyseessä kuitenkin Heino tai kenties joku muu aiemmassa vastauksessa mainituista kirjailijoista?
Kysy kirjastonhoitajalta. Turussa kirjoitetaan dekkareita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita on paljon [..].
Kustantamo S & S. Jyrki Heino.
Opettaja on kenties viitannut Peter Bichselin Lastentarinoita-kirjan tarinaan Pöytä on pöytä, jossa mies alkaa keksiä uusia nimiä asioille ja esineille.
"Sänkyä hän sanoi tauluksi. Pöytää hän sanoi matoksi. Tuolia hän sanoi herätyskelloksi. Sanomalehteä hän sanoi sängyksi. Peiliä hän sanoi tuoliksi. Herätyskelloa hän sanoi valokuva-albumiksi. Mattoa hän sanoi kaapiksi. Taulua hän sanoi pöydäksei. Ja valokuva-albumia hän sanoi peiliksi."
Lopulta mies unohtaa vanhan kielensä lähes kokonaan ja alkaa pelätä ihmisten kanssa puhumista.
"Hän joutui miettimään pitkään, miksi ihmiset mitäkin sanoivat. Hänen tauluaan ihmiset sanoivat sängyksi. Hänen mattoaan ihmiset sanoivat pöydäksi. Hänen herätyskelloaan ihmiset snaoivat tuoliksi.…
Presidenttiehdokkaiden omat vaalivalvojaiset järjestettiin Helsingissä eri paikoissa. Vaalisunnuntaina 28.1.2024 Alexander Stubbin vaalivalvojaiset olivat Pikku-Finlandiassa, Pekka Haaviston Kulttuuritehdas Korjaamolla, Jussi Halla-Ahon Apollo Live Clubilla, Li Andessonin ravintola Butchersissa, Jutta Urpilaisen ravintola Maxinessa, Sari Essayahin Kristillisdemokraattien puoluetoimistolla, Mika Aaltolan ravintola Kappelin kellarissa ja Harry Harkimon hänen kotonaan. Olli Rehnin valvojaisten paikka ei selvinnyt, mutta se näkyy esimerkiksi Iltalehden jutun kuvissa.
Avoin kutsu kaikille esitettiina ainakin Haaviston, Halla-Ahon ja Anderssonin vaalivalvojaisiin eli niihin saattoi osallistua kuka tahansa. Myös Essayahin valvojaisiin…
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Ilman kuvia ja lisätietoja käytävien sisällöistä on mahdotonta sanoa varmaksi, mikä eläin koloja kaivelee. Arvauksena voisi olla esimerkiksi jokin myyrä, rotta tai piisami. Kontiaisten jäljiltä jää iso multakasa, mutta peltomyyrän tekemät reiät voivat olla hyvin siistejä. Kun kyselin puutarhaharrastajilta, suurin osa laittaisi kolot metsä-, vesi- tai peltomyyrän syyksi. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain, joten jokavuotisesta riesasta ei välttämättä ole kyse. Puutarhurit neuvovat lempeäksi karkottamiskeinoksi kanankakkarakeiden kaatamista koloihin.
Kaari Utrion vuonna 1979 ilmestynyt Rautalilja-romaani ei kuulu mihinkään sarjaan. Sille ei siis ole jatko-osia.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52096
Giovanna Paternitin kääntämän vuonna 2018 julkaistun Bienes historie -kirjan italiankielisen laitoksen nimi on La storia delle api.La storia delle api | WorldCat.org
Seuraavia kirjoja kannattaa kokeilla: Jukka Behm: Ihmepoika Leon, Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan, Sanna Heinonen: Noland ja Hanna Kökkö: Niki Dundee -sarja. Ilpo Koskela on tehnyt Rajalinja-nimisen sarjakuvan, joka voisi myös kiinnostaa.
Suomalainen siirtolainen tuli Pohjois-Amerikkaan työtä etsimään, ja kun työpaikkoja etsittiin jo aikaisemmin Amerikassa olleiden siirtolaisten antamien ohjeiden perusteella, vaikuttivat ensimmäiset siirtolaiset ratkaisevasti siihen, minne myöhempi siirtolaisvirta aikoinaan tuli kulkeutumaan.Vuoristovaltioissa – kuten esimerkiksi Colorado, Idaho ja Montana – oli lukuisia kaivoskaupunkeja, joihin nimenomaan Keski-Pohjanmaalta lähteneet siirtolaiset hakeutuivat. Pysyvää suomalaisasutusta näille alueille alkoi muodostua vasta 1880–1890-luvuilla.Pääosa Yhdysvaltain itäosissa sijainneista suomalaiskeskuksista oli teollisuuskaupungeissa, mutta nimenomaan Connecticutin, New Yorkin ja Mainen osavaltioissa oli myös paikkakuntia, joilla…
Valiolla oli Tampereella laaja myymälä- ja kahvilaverkosto, josta se luopui 70-luvulla. Baareja oli enimmillään kolme. Ensimmäiset niistä Valio avasi 50-luvun puolivälin maissa. Jäätelöbaari n:o 1 toimi osoitteessa Aleksanterinkatu 10 60-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen se jatkoi parin vuoden ajan Särkänniemessä. Pian Aleksanterinkadun baarin jälkeen avattiin Jäätelöbaari n:o 2 Hämeenkadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa osoitteessa Hämeenkatu 30. Sen toiminta jatkui 70-luvun puolivälin tuntumaan, kutakuinkin Valion myymälätoiminnan lopettamiseen saakka. Muutaman vuoden ajan 60-luvulla osoitteessa Sammonkatu 35 toimi myös Jäätelöbaari n:o 3. Kuvia en ikävä kyllä onnistunut löytämään.Lähteet: Ensio Oravirta, Meijeritoimintaa ja…
Mein Kampf -teos on lainattavissa useammassakin kirjastossa. Hain kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä finna.fi-sivustosta kirjan ja tekijän nimellä ja rajasin haun saksankielisiin kirjoihin. Voit tutkia hakutulosta Finnassa. Hitler kirjoitti Mein Kampfin ollessaan vankilassa 1920-luvulla. Se julkaistiin kahdessa osassa: ensimmäinen osa Eine Abrechnung vuonna 1925 ja toinen osa Die nationalsozialistische Bewegung seuraavana vuonna.
Kyseessä voisi olla vaahterayökkösen (Acronicta aceris) toukka.
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/minka-perhosen-toukka-3
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaahteray%C3%B6kk%C3%B6nen
