Hei!
Turun kaupunginkirjastossa ei ole tätä nuottilaitosta, valitettavasti.
Kaukolainan voi tehdä Vaasan kaupunginkirjaston niteestä Rent/vocal selections tai Porvoon kaupunginkirjastosta niteestä Rent/otteita (Women/men edition). Molemmat nuottilaitokset ovat siis valittuja paloja musikaalista Rent. Lisäksi Porvoossa olevassa laitoksessa on CD-levy liitteenä: "CD-levyllä taustat ja kokonaisesitykset ja Windowissa ja Macissa toimiva sävelkorkeudenvaihtaja."
Hei!
Elokuva on tällä hetkellä paikalla Riihimäen pääkirjastossa. Jos et voi noutaa sitä sieltä, voit tehdä kaukolainatilauksen siitä (maksaa 6 €)Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella, joka löytyy kirjaston sivulta. Tilatun aineiston voi noutaa Hämeenlinnan kirjastosta.
Tämä Tatu ja Patu -elokuva ei ole vielä kirjaston kokoelmassa. Elokuvasta voi laittaa hankintapyynnön kirjaston verkkosivulla ja pyytää tekemään myös varauksen siihen.
Emme löytäneet tämän väitteen tueksi tietoa. Ihmisten määrää ja maata merkittävämpiä ainakin pitemmällä tähtäimellä ovat elintavat ja kulutus. Aiheesta on uutisoitu esim. vuonna 2011 liittyen maapallon väestönkasvuun ja sen vaikutuksiin:
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/wwf-maapallo-kestaa-10-miljardia-ihmista-jos-elintapoja-muutetaan/2229192#gs.RP1KXPk
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm.
Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31
Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007.
Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta…
Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-…
Kirjastoissa on olemassa isotekstisiä teoksia ts. niissä on normaalia isompi fontti. Nykyisin isotekstisiä ilmestyy harvakseltaan. Isotekstiset sijaitsevat monessa kirjastossa omassa paikassaan, niitä kannattaa tiedustella asiakaspalvelupisteistä.
Isotekstisiä voi etsiä OUTI-verkkokirjastosta aiheella isotekstiset: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=isotekstiset&type=Subject&… .
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus liittyä Celia-asiakkaaksi, jos on jokin lukemiseste. Näin saa käyttöönsä hyvin laajan kokoelman. Lisätietoja https://www.celia.fi/palvelut/ .
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Voitte pyytää lehdet lueattaviksi lehtiosastolta. Lehtiä ei lainata.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vaski-kirjastoista löytyvää, rotusyrjintää käsittelevää kirjallisuutta saa haettua Finnasta erilaisilla hakusanayhdistelmillä. Sanayhdistelmät rotusyrjintä ja Yhdysvallat sekä rasismi ja Yhdysvallat tuovat esiin kaiken aiheeseen liittyvän aineiston. Aineistotyypiksi valitaan tässä tapauksessa kirja ja päägenreksi kaunokirjallisuus. Sanalla rotusyrjintä saadut tulokset näet tästä linkistä, sanalla rasismi saadut tulokset näet tästä linkistä.
Tuloksista löytyvät ainakin esimerkiksi seuraavat kirjat:
Juuret (Alex Haley, 1977)
Matkalla kotiin (Yaa Gyasi, 2017)
Kaikki taivaan linnut (Harper Lee, 2016)
Vihan kadut (Ryan Gattis, 2015)
Häivähdys purppuraa (Alice Walker, 1986)
Viha jonka kylvät (Angie Thomas, 2017)
Kaukaiset seudut (Tom Spanbauer…
Hei!
Ajokortin vaaleanpunainen väri määriteltiin Wienin tieliikennesopimuksessa vuonna 1968. Sopimustekstissä mainitaan, että värin tulee olla vaaleanpunainen. Tämän tarkempaa selitystä värille ei sopimuksessa mainita. Sopimukseen voi tutustua sivulla Finlex.fi: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860030
Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman.
Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä…
Hei,
Vuonna 1995 Suomessa säädettiin 1809 säädöstä (lakeja, asetuksia, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä). Tämä on suurin tietämäni luku viimeisten vuosikymmenten ajalta ja selityksenä sen vuoden suurelle normimäärälle oli Suomen liittyminen Euroopan unioniin.
Valtio voi ohjata yhteiskuntaa kolmella tavalla: lainsäädännöllä, budjetilla ja hallinnolla. Nämä kolme tahoa vaikuttavat siihen, millaisia lakeja säädetään. Hallitus laatii hallitusohjelman, jossa se tuo ilmi yhteiskunnalliset tavoitteensa ja lainsäädännölliset keinonsa niiden toteuttamiseksi. Vaikka kansanedustajat voivat tehdä lakialoitteita, lähes kaikki lainsäädäntö Suomessa tehdään hallituksen aloitteesta. Hallitus ohjaa myös valtion tuloja ja menoa ja sitä varten…
Lumon kirjastosta voi lainata varattua aineistoa ja sinne voi tehdä uusia varauksia maanantaista 11.5. alkaen. Voit siis varata mittarin 11.5. alkaen netissä helmet.fi tai puhelimitse Lumon kirjastosta. Mittari löytyy helmet-hausta nimellä "energiamittari".
Kun saat ilmoituksen että varaus on noudettavissa, voit hakea mittarin kirjastosta. Löydät lisätietoa asioinnista Vantaan kirjastoissa 11.5.-31.5. välisenä aikana täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Vantaan_kirjastot_avoinna_rajoitetusti_1(210372).
Kate Atkinsonin kirjoja julkaisee kustantamo S&S. Viimeksi he ovat julkaisseet Atkinsonin romaanin Liian kirkas taivas vuonna 2019. Heillä on ajantasaisin tieto mahdollisesta seuraavasta käännöksestä. Alla kustantamon yhteystiedot ja tietoa kirjailijasta:
https://kustantamo.sets.fi/meista/
https://kustantamo.sets.fi/kirjailijat/kate-atkinson/
"Puolikas ja 'ters'" tarkoittavat toista ja kolmatta alkoholiryyppyä. Ilmaukset tulevat perinteisistä ruotsalaisista snapsien nimityksistä: ensimmäinen on helan, toinen halvan, kolmas tersen, neljäs kvarten, viides kvinten jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Snaps
Suomen Hammaslääkäriliiton nettisivuilla on yleistietoa suunterveydestä. Siellä kerrotaan, että happamien tuotteiden hampaille aiheuttamia haittoja voi lieventää huuhtomalla suun vedellä tai maidolla, pureskelemalla juustoa (neutraloi happamuutta), nauttimalla happamat tuotteet aterioiden yhteydessä sekä syömällä marjat, vihannekset ja hedelmät kokonaisina.
Lähteet:
Suomen Hammaslääkäriliitto https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi
Hei,
viitteitä Hämeenlinna-aiheiseen kaunokirjallisuuteen löydät Vanamo-verkkokirjastosta sivulta Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa
Luettelon avulla voi löytää kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Hämeenlinna tai jotka muulla tavalla liittyvät Hämeenlinnaan tai hämeenlinnalaisiin henkilöihin. Luettelo sisältää romaaneja ja näytelmiä, joissa kuvataan Hämeenlinnaa tai lähiympäristöä sekä runoja ja runoteoksia, joissa Hämeenlinna maisemineen tai henkilöineen on tunnistettavissa. Luettelossa mainituissa teoksissa liikutaan usein muissakin ympäristöissä, mutta ainakin osa tapahtumista sijoittuu Hämeenlinnan seudulle.
"Näistä levyistä en luovu"-ohjelma vieraanaan Kari Lamminpää on esitetty kahdesti Yle Radio 1:ssä, 18.4.2009 sekä seuraavana päivänä 19.4.2009.
Radio-ohjelmia voi kuunnella Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Ohjelmatoiveita voi esittää myös YLEn asiakaspalveluun.
Hannu Mäkelän vuonna 1977 ilmestyneestä lastenkirjasta Hevonen joka hukkasi silmälasinsa on Helmet-kirjastoissa lainattavissa kahta eri painosta.
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden tällä hetkellä alla olevista linkeistä.
Hevonen joka hukkasi silmälasinsa (1977)
Hevonen joka hukkasi silmälasinsa : juhlapainos (2013)
https://www.helmet.fi/fi-FI
