Tässä on joitakin teoksia 1950-ja 1960-lukujen muodista.
Kopisto, Sirkka; Moderni chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Heikkilä-Rastas, Marjatta: Muodin vai muodon vuoksi
Uusivirta, Maire: Hius- ja pukumuotien tyylioppi
Kauneudenhoidosta ja kampauksista on tietoa kirjoissa
Utrio, Kaari: Bella Donna
Skolnikov, S.P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Hämeenlinnan ja sen lähikuntien kirjastojen kokoelmia voit itse selata osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ . Voit valita sanahaun ja hakusanoiksi esim. seuraavat…
Ainakin teoksessa
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät(1982)
Kirjastonhoitajan pätevyysvaatimuksista, ks. Kirjastolaki ja -asetus http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastolaki.html .
Kirjastonhoitajalta vaaditaan siis korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen aineopintoja. Suomessa voi tällä hetkellä opiskella informaatiotutkimusta kolmessa yliopistossa: Tampereen yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Åbo Akademissa ruotsin kielellä. Yliopistotasoista opetusta on järjestetty viime vuosina myös mm. Jyväskylän kesäyliopistossa, kesällä 2001 myös Helsingissä. Nykyisin on myös monia ammattikorkeakouluja, joissa voi suorittaa kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja, ks. linkki http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1002 sekä http://www.…
Islannista kiinnostuneille voi Kuopion kaupunginkirjasto tarjota runsaasti erilaista aineistoa, sillä meillä sijaitsee Islanti-kokoelma, yksi viidestä Suomeen perustetusta pohjoismaisesta kirjallisuuskeskuksesta. Kokoelmassa on Islantia käsittelevää kirjallisuutta sekä islantilaisten kirjailijoiden teoksia alkukielellä ja käännöksinä noin 3000 teosta. Kokoelma on lainattava ja sijoituspaikka on lainausosastolla. Kokoelmassa on mm. seuraavia Islannin kielen oppikirjoja: Allt í lagi : islannin kielen oppikirja ja Opi islantia : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (CD-ROM-levy) sekä Learning Icelandic, mikä sisältää kirjan ja CD-levyn. Osa kieliaineistosta on pääkirjaston musiikkiosastolla, kuten Hildur Jónsdóttirin Teach yourself…
Suomen ensimmäisenä yleisenä kirjastona pidetään Vaasan Luku-kirjastoa, joka perustettiin 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden toimesta. Lukuseurojen ohella Suomeen levisi myös kansankirjastoaatteita, joiden tarkoituksena oli perustaa kirjastoja maalaisväestön käyttöön. Ensimmäisenä kansankirjastona pidetään Anjalan Regina-koulun yhteyteen n. v. 1804 perustettua Regina-koulun kirjastoa. Viipurilainen kauppapalvelija Juho Pynninen perusti v. 1845 Viipuriin kansankirjaston.
Erkylän kartanon omistaja vapaaherra J.R. Munck perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun ns. Eskon koulun v. 1857. J.R. Munck pani myös alulle seudun ensimmäisen lainakirjaston lahjoittamalla Eskon koululle v. 1861 171 teosta, joita kyläläisetkin saattoivat…
Kielen näyttämisen paheksuttavuus ja epäkohteliaisuus liittyvät eleen "lapselliseen" alkuperään. Kieli työntyy ulos aina, kun pikkulapsi hylkää sille tarjotun ruoan. Tästä yksinkertaisesta alusta, jolla on täsmällinen kohde, se kehittyy yleiseksi hylkäyssignaaliksi ja sitä kautta loukkaukseksi, kun kielen näyttämiseen sisältyy ikään kuin ajatus eleen kohteena olevasta henkilöstä pikkulapsen tasolla olevana, jolle on kommunikoitava tällaisia infantiileja keinoja käyttäen. Sellaisiakin kulttuureja tosin on, joissa kielen näyttämiseen ei sisälly ajatusta loukkauksesta: esimerkiksi joissain Tiibetin osissa tervehditään kieltä näyttämällä.
Lähteet:
Roger E. Axtell, Gestures : the do's and taboos of body language around the world
Desmond…
Suopursun englanninkielinen nimi on Labrador tea. Se on myrkyllinen kasvi, jota ei pitäisi käyttää sisäisesti. Grönlannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa esiintyy lännensuopursua, josta tehtyä teetä käytettiin paljon Yhdysvaltain sisällissodan aikana. Intiaanit ja eskimot niin ikään käyttivät ”suoteetä”. Vielä 1930-luvulla tehtiin yleisesti teetä, josta käytettiin nimeä Labrador tea, St. James’ tea tai ”countrytee”. Lisää suopursun käytön historiasta löytyy kirjassa Piippo, Sinikka : Luonnon lääkeyrtit 4 s. 204-206.
Esimerkiksi teoksista Kasso, Matti, Asunto- ja kiinteistökauppa, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki, 1998 ja Lakitieto, osa 3 (Asiakirjakaavoja), Otava, Helsinki 1983 löytyy malleja.
Internetistä tietoa asunnon kauppakirjasta löytyy Kansalaisen käsikirjasta (http://www.opas.vn.fi/) osasta perhe -> asuminen -> asunnon ostaminen.
Päätalo-kirjallisuudesta ei löytynyt selitystä "synneille ja tossuille", eivätkä Päätaloa esimerkkiaineistonaan hyödyntäneen Alpo Räisäsen kirjoituksetkaan Kainuun ja Koillismaan murteesta tarjonneet lisävalaistusta asiaan. Itse arvelisin, että tossuissa voisi ehkä olla kyse ruotsin kielestä lainatun typerää tai tyhmää tekoa merkitsevän "tosseri"-sanan johdannaisesta, jolloin pyydettäessä anteeksi syntejä ja tossuja anottaisiin anteeksiantoa synneille ja typeryyksille.
Kirjallisuutta:
Alpo Räisänen, Kainuun kieltä ja paikannimiä
Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa
Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys…
Yhtä kaiken haluamasi tiedon kattavaa teosta Saimaasta ei löydy, mutta tietoa Saimaan historiasta ja sen syntyperästä löytyy esimerkiksi Esko Kuusiston toimittamasta teoksesta Elävä Saimaa (1999). Myös Toimi Jaatisen toimittama Saimaa-kirja (1991) antaa tietoa Saimaan esihistoriasta heti jääkauden jälkeen.
Saimaan pinnankorkeuden vuosikeskiarvot vuosilta 1847 - 1997 löytyvät Hydrologiaa 90 -vuotta -teoksesta (toim. Hydrologinen toimisto, 1998). Lisäksi kannattaa katsoa Hydrologisia vuosikirjoja. Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy em. vuosikirjoja vuodesta 1957 lähtien. Vuosien 1996 - 2000 tilastotietoja löytyy Veli Hyvärisen ja Johanna Korhosen toimittamasta teoksesta Hydrologinen vuosikirja 1996 – 2000 (2003). Teosten saatavuuden voi…
Kysymys on esimerkki niinsanotusta Valehtelijan paradoksista, joka tunnetaan jo antiikin Kreikasta. Sitä on pohdittu ainakin kertaalleen myös filosofian ylioppilaskokeessa, ja siihen Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulla annettu vastaus tiivistää ongelman ja sen ratkaisuyritykset seuraavasti.
"Jos valehtelija kerran sanoo valehtelevansa, niin hän puhuu totta; mutta jos hän puhuu totta, niin silloin pitää paikkansa, että hän valehtelee - siis ei puhukaan totta. Puhuukoo siis sellainen henkilö totta, joka sanoo valehtelevansa vai valehteleeko hän myöntäessään valehtelevansa? Voiko puhua totta valehdellessaan ja valehdella puhuessaan totta? Valehtelijan paradoksi tunnetaan myöhäisantiikin Kreikasta. Sen on…
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Kielitoimiston ohjepankissa "kauaa" mainitaan kauan-muotoa harvinaisempana, mutta sinänsä aivan sallittuna ilmauksena. Se muistuttaa kuitenkin kielenhuoltajien aiemmasta kielteisestä suhtautumisesta kauaa-muotoon: "Kieltolauseissa esiintyvää partitiivisijaista kauaa-muotoa pidettiin kielenhuoltokirjallisuudessa ainakin E. A. Saarimaan Kielenoppaasta (1947) alkaen yleiskielessä huonompana vaihtoehtona kuin muotoa kauan. Perusteluja tälle ei esitetty. Vaihtelusta ei paljon ~ paljoa sen sijaan ei ole huomautettu."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kauaa/ohje/576
Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'.
Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi)
Bamböle (suomeksi Pampyöli) on kylä Haminan kaupungin Vehkalahden alueella. Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut erillistä kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa.
Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalin Muinaisjäännerekisterin http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/r… mukaan Pampyöli mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa, jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja, mutta kylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti jo 1200- ja 1300-lukujen…
Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan automaatioasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 2004 € ja kokonaisansion keskiarvo 2781 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten automaatiosentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2531 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot automaatioasentajan palkkauksesta:
"Palkkauksen pohjana on perustuntipalkka. Työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisensa mukaiseen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka…
