Mika Waltariin liittyviä tietokirjoja voi etsiä Vaski-verkkokirjastosta hakemalla ensin Mika Waltarin nimellä ja sitten rajaamalla hakutulokset kirjoihin, suomenkieliseen aineistoon ja tietokirjallisuuteen. Tällöin saadaan 127 tulosta, ehkä jokin tällä listalla kuulostaa tutulta? Kaivattu teos ei ole Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica eikä Ritva Haavikon kirjoittama Mika Waltari, valloittaja, nämä kirjat on tarkistettu kirjan lopusta löytyvän henkilöhakemiston perusteella.
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina…
Kappale on Funkykarkurit-yhtyeen esittämä "Minä lupaan" vuodelta 1997. Yleisradion Fono-tietokannassa yhtye on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi. Kappale alkaa: "Meidän elämä se tulee muuttumaan mä lupaan sulle huomenna".
Funkykarkurit: Minä lupaan:
https://www.facebook.com/Funkykarkurit/videos/niin-min%C3%A4-lupaan/101…
Jotakin pientä löytyy Finna-haulla esim. muutama valokuva talosta. (Suomen kirjastot, museot ja arkistot yhdessä) https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ronkaan+poikakoti&type=AllFields
Laajin tulos lienee Mikkelistä löytyvä arkisto vuodelta 1940. Tietueesta ei selviä, onko arkisto vain yhdeltä vuodelta vai silloin Suomeen tuotu useamman vuoden arkisto. https://finna.fi/Collection/narc.VAKKA-310305.KA
Turun Sanomat uutisoi 15.10.2006 Tomi Heikkilän kokoamasta historiikista Kun Viipurin poikakoti
Harjavaltaan muutti... TS
Virtuaali viipuri -sivustolta saattaisi myös löytyä lisätietoa. https://virtuaaliviipuri.fi/fi/businesses#letter-R
Kysessä taitaa olla villakarvajalan toukka. Toukan väritys voi vaihdella kirkkaankeltaisesta roosanpunaiseen tai ruskeanpunaiseen.
Katso yleiskuvaus lajista: https://laji.fi/taxon/MX.62171
ja lisää hienoja kuvia löytyy täältä: https://www.suomen-perhoset.fi/villakarvajalka/
Tässä ainakin muutama romaani, joissa peruna on jossain roolissa:
Tuula Salmela: Lampi : rikosromaani (2014)
Jarmo Stoor: Maailmanparantaja Kuikkanen (2005)
Ruumiittomat : Suomalaisia aavenovelleja (2014, novelli Kari Välimäki: Uudet perunat)
Risto Rantanen: Humpukan perunamuusi (2021)
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja -sarja (esim. Mielensäpahoittaja ja Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä)
Perunaa käsitteleviä romaaneja on todennäköisesti enemmänkin, mutta perunaa ei ole välttämättä löydy teoksen asiasanoista eli aiheista. Lisäksi vanhemmasta kirjallisuudesta puuttuu asiasanat kokonaan.
Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä.
"Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta…
En löytänyt lyhennettä Ucey. Sen sijaan Definitions.netin mukaan ucey on englannin kielen slangin adjektiivi, joka merkitsee veljellistä, sisarellista, miellyttävää tai yhteensopivaa. Sana on peräisin samoan kielen veljeen viittaavasta puhuttelusanasta uso. Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa se sai muodon uce. Adjektiivimuotoinen ucey ilmeisesti syntyi showpainin maailmassa. Se oli alun perin sanaleikki Uso-nimisten painijoiden sukunimellä.
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
Toistaiseksi kukaan kirjastokollega ei ole tunnistanut kyseistä runoa. Yritän vielä selvittää asiaa, joten palaan asiaan myöhemmin.
Helmet-kirjavarastosta löytyvät Maila Pylkkösen runokokoelmat ovat varattavissa verkkokirjastosta: helmet.fi
Maila Pylkkösen tuotanto: Klassilliset tunteet. 1957; Jeesuksen kylä. 1958; Arvo : vanhaäiti puhuu runonsa. 1959; Ilmaa - Kaikuu. 1960; Valta. 1962; Virheitä. 1965; Tarina tappelusta. 1970; Muistista. 1972; Marjamiesnaisen muistiinpanoja. 1975; Monologit. 1976; On kesä vain. 1977; Kootut : runot ja proosarunot 1957 - 1977. 1983; Varhaiset runot // Parnasso 2/2001. Lähde: Kansallisbiografia
Alun perin Renaultin pakettiauton mallinimi oli ”1000 kg” (myöhemmin Renault Voltigeur) Vuosina 1959-1965 tuotannossa ollut saman malliston 1400 kg pakettiauto sai myöhemmin nimekseen Renault Goélette. Helsingin Sanomien aikakone löytää Goéletten myynti-ilmoituksia lehdestä vielä 1980-luvultakin. Autoa kaupiteltiin myös retkeilykäyttöön muokattuna.
https://en.wikipedia.org/wiki/Renault_1_000_kg
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/muistatko-sodan-jalkeen-puurunko-pa…
Traficomin tilastoista voi tutkia "Liikennekäytössä olevat henkilö- ja pakettiautot merkeittäin ja malleittain" -tilastoa:
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Aj…
Tilastosta "Liikennekäytössä olevat kuorma-, linja- ja erikoisautot…
Ragusan helmi oli alkuperäinen nimi Waltarin runolle, joka löytyy kirjasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978 nimellä Ja lopuksi. Nimi on peräisin Unto Salmiselta, joka Esko Salmisen muistelmien mukaan on Waltarin suostumuksella muokannut myös runon tekstiä:
– Unto Salminen kirjoitti runoja, kokoelmiksi asti. Mika Waltarin luvalla hän muutti yhtä tämän runoa. -- Mika kirjoitti sen 21-vuotiaana ja Unto on sen Mikan luvalla korjannut. --
– Runon alkuperäinen nimi oli 'Ragusan helmi'. Unto risti sen uudestaan: 'Ja lopuksi'.
(Esko Salminen, Elämä Eskona)
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko asiaa jo yritetty selvittää.
Suuri osa Kuopion seurakuntayhtymän käytössä olevista hautausmaista on mukana Hautahaku-palvelussa. Sieltä voisi lähteä liikkeelle.
https://www.hautahaku.fi/
Jos palvelusta ei löydy - esim. jos hautausmaa ei enää käytössä - kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kuopion seurakuntaan:
https://www.kuopionseurakunnat.fi/
Kuvailemasi UNRRAn autot ovat todennäköisesti olleet Kanadan puolustusvoimien käytössä olleita autoja (Canadian Military Pattern truck, CMP). Niitä on ollut UNRRAn käytössä avustuskuljetuksissa.
Kuvia ja tietoa CMP-autoista:
Truck Encyclopedia: https://truck-encyclopedia.com/ww2/canada/Canadian-Military-Pattern-tru…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Canadian_Military_Pattern_truck
UNRRAsta on myös aiemmin kysytty palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/aiti-kertonut-avustuksista-joku-untra?lan…
Kysymyksen Omar Khaijam -sitaatti on alku nelisäkeestä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: "The Moving Finger writes; and, having writ, / Moves on: Nor all the Piety nor Wit / Shall lure it back to cancel half a Line, / Nor all thy Tears wash out a Word of it."Ensimmäiset runomuotoiset Omar Khaijamin nelisäkeiden suomennokset teki Toivo Lyy 1920-luvun lopulla (Teltantekijän lauselmia, 1929). Kysymyksen sitaatti sisältyy runoon LXXXVII kokoelmassa Omarin malja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1942. Lyy on kääntänyt sen näin: "On Sormi, joka aina kirjoittaa."Teltantekijän lauselmia ja Omarin malja on sittemmin julkaistu yhteisniteenä nimellä Teltantekijä.
Toukokuun ajan lentoliikenne tyypillisesti lisääntyy jonkin verran Helsinki-Vantaalla, ja näin on tapahtunut myös tänä vuonna.Tarkat tilastot löytyvät täältä: https://www.flightaware.com/live/airport/EFHK
Kainuusta ja Kajaanista on kirjoitettu varsin kattavia paikallishistorioita, ja nämä käsittelevät myös isovihaa ja sen jälkeistä aikaa alueella. Tässä muutamia kirjoja:Vartiainen, A. (1980). Kajaanin kaupungin historia. I: Isonvihan loppuun / kirjoittanut A. Vartiainen (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Tyrkkö, M. (1980). Kajaanin kaupungin historia. II: V. v. 1717-1809 / Martti Tyrkkö (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Huurre, M., Keränen, J., Mielikäinen, J., Huurre, M., Keränen, J., & Huurre, M. (1986). Kainuun historia: 1, Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto.Turpeinen, O., & Mielikäinen, J. (1985). Kainuun historia. 2: Väestö ja talous 1721-1982. Kainuun maakuntaliitto.Heikkinen, A. (1986). Kainuun historia. 3: Hallinto ja…
Laji.fi;stä löytyy uhanalaisten lajien esiintymiä. Lajista ilmoitettuja havaintoja voi tutkia kartalla palvelussa, https://laji.fi/observation/map?target=MX.212403&countryId=ML.206&recordQuality=EXPERT_VERIFIED,COMMUNITY_VERIFIED,NEUTRAL&needsCheck=false. Ainakin osa erittäin uhanalaisten lajien esiintymistä on karkeistettu kartalta niin, että esim. aivan kilometrilleen tarkkaa sijaintipaikkaa ei anneta, Tietoa sensitiivisestä lajitiedosta, https://laji.fi/about/709
