Ainakin kirjastossamme olevassa Lokki Joonatanin 2. painoksessa 1972 on 4 tällaista voipaperilehteä, joissa on kuvia. Tiedustelujeni mukaan myös vuoden 1973 painoksessa on tällaisia sivuja. Jos haluat kirjan omaksi, antikvariaateista löytyy mainittuja painoksia.
Kontulan kirjastossa on muovitusklinikka ma 20.8. klo 15-17. Alla linkki tapahtumaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Muovitusklinikka(169678)
Kysyjä viitannee tässä siihen aikaan, joka kuluu uutuuskirjan saapumisesta kirjastoon ja siihen, että uutuus saadaan lukijoiden käyttöön. "Niin kauan" on tietysti suhteellinen käsite, oletan tässä, että kärsimätön odottaja tarkoittaa sillä "liian kauan".
Yksittäisen kirjan käsittelyssä on useita sinänsä pieniä työvaiheita, jotka kaikki vaikuttavat toimitusnopeuteen. Kirjan saapuminen täytyy merkitä tilausjärjestelmään, sitten se luetteloidaan ja rekisteröidään yksittäisenä lainattavana niteenä teknisesti. Yleensä kirja myös suojataan kulutukselta muovilla ja leimoin merkitään tietyn kunnan tai kirjaston omaisuudeksi. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, yksittäisen kirjan käsittely ei montaa kymmentä minuuttia kestä.
Siihen, miten nopeasti…
Sukunimeä Poikkimaa ei löydy sukunimikirjoista, mutta muiden samankaltaisten nimien perusteella uskaltaisin arvata, että kyseessä on talon nimestä tullut sukunimi. Poikkimaa, -mäki ja -metsä ovat usein nimityksiä, jotka kuvaavat esimerkiksi mäkeä, jonka yli menee polku/kulku-ura tai suoalueen katkaisevaa metsäsaareketta.
Maantieteellisessä nimistössä Poikkimaa esiintyy koko Suomessa; Länsi-Lapista Kaakkois-Suomeen saakka.
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Onpa harmillista!
Välitän palautteesi WSOY:lle.
Soitin oikeaa ihmistä etsiessäni WSOY:n vaihteeseen ja he kertoivat palautteiden kuuluvan markkinonintivastaavalle. Tulkitsisin neuvon niin, että palautetta voi lähettää osoitteella: Markkinointi- ja viestintäpäällikkö satu-maria.rastas@wsoy.fi
Suomalaisten julkisten rakennustan piirustuksia on koottuna ainakin Rakennushallituksen piirustuksiin. Piirustukset ovat osa Kansallisarkiston kartta- ja piirustuskokoelmaa ja niihin voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Piirustusarkisto sisältää noin 60 000 arkkitehti- ja rakennuspiirustusta, jotka ovat valmistuneet rakennushallituksen ja sen edeltäjien toiminnan tuloksena. Piirustuksia on pääosin vuosilta 1811–1929 ja ne kuvaavat julkisia rakennuksia. Suurin osa piirustuskokoelmasta muodostuu sairaanhoitoalan ja sosiaalihuollon, keskushallinnon ja opetusalan käyttöön tehtyjen rakennusten piirustuksista, mutta myös esimerkiksi rautatieasemien piirustukset ovat siellä.
Osa aineistosta on digitoitu tai…
Fossiiliksi kutsutaan monenlaisia muinaisten eliöiden jäännöksiä kuten kivettymiä, painaumia ja meripihkan sisään jääneitä eläimiä. Kivettymäfossilissa kuolleen eliön kuori tai luusto on korvautunut pitkän ajan kuluessa jollain mineraalilla. Tavallisesti kyseessä on jokin ns. kivimineraali, mutta kuten kysyjän linkin esmerkki näyttää, sopivissa olosuhteissa myös kuparin kaltainen metalli saattaa toimia fossiilin oman aineksen korvaajana.
Kiitos linkistä, en ole itse aiemmin nähnyt tällaista kuparifossiilia, vaikka olen ollut fossiileista aina kiinnostunut!
Heikki Poroila
Tässä lyhyt katsaus kirjaston sijainnin vaiheisiin Teuvalla. Lähteenä on käytetty Raija Hakalan tutkielmaa vuodelta 1972 "Teuvan kirjastotoiminnan vaiheet v. 1849─1971".
Vuonna 1917 kirjasto sijoitettiin väliaikaisesti seurakuntatalolle, josta kirjasto pian muutti kahdeksi vuodeksi Teuvan Nuorisoseuran "puffettiin". Syksystä 1919 lähtien kirjasto sijaitsi puhelinosuuskunnan talossa, josta se siirtyi vanhan kunnantalon kellariin vuonna 1951. Siellä kirjasto oli vuoteen 1962 saakka. Tilaa kirjastolle on varattu kunnantalon kellarista 44 neliömetriä.
Kunnantalon kellarista kirjasto siirtyi paloaseman yläkertaan vuoden 1962 loppupuolella ja oli siellä vuoteen 1980. Kirjasto sai nyt tilaa yhteensä 145 neliömetriä,…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä. Asiakas ei voi itse tilata aineistoa muualta Suomesta, vaikka hän voi tehdä itse varauksia Satakirjaston alueelta löytyvään aineistoon.(Pomarkku kuuluu tähän ryhmään).
Kaukolainat ovat maksullisia, Satakirjastot perivät 8 euroa/laina
Ohessa kopio https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans -sivustolta: "Kaukopalvelutilauksia otetaan vastaan kaikissa Satakirjastoissa. Tilauksen voi tehdä myös lähettämällä pyynnön sähköpostitse omaan kirjastoosi. Myös puhelimella tilauksia otetaan vastaan, mutta kirjallinen pyyntö on selvyytensä vuoksi suositeltavampi."
Vuonna 2018 ilmestyneet lasten- ja nuortenkirjat:
Kotimaiset lastenkirjat 311
Kotimaiset nuortenkirjat 87
Käännetyt lastenkirjat 413
Käännetyt nuortenkirjat 147 yht. 958
Tiedot löytyvät Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoista. Viime vuoden tilastotietoja ei vielä ole saatavilla.
Vähän heikohkosti löytyy kikkoja. Hankalaa on käytellä imusia, kun molemmat kädet ovat jo varattuina.
Työkaveri ehdotti, että pistää imurin rolliksen koriin (jos kori on) ja kiinnittää varren sopivaan kulmaan tukevalla teipillä... Toimivuutta hieman epäilen.
Muutamassa blogissa vauvojen ja kyynersauvoilla loikkivien kehuttiin imuroivan. Vauva konttasi (ei varmaan kovin helppoa enää aikuisena) ja potilas loikki yhden sauvan varassa (saattaa olla huteraa menoa)
Apuvälineitä on myös tarjolla. Helppokäyttöinen robotti-imuri maksaa noin 300€ https://www.senioreidenkauppa.fi/eufyrobovac-11s-robotti-imuri
Siivoustossut noin 10€ http://www.akro.fi/fi/ws/4/28/verkkokauppa/siivoustossut.html
Realistisin tapa saada asunto kunnolla…
Valitettavasti tietoa sanasta ei käytettävistä olevista lähteistä kuten Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja ei löytynyt.
Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Journal d'un curé de campagne on julkaistu DVD:nä useita kertoja eri maissa 2000-luvulla. Kirjastoista ei näytä löytyvän yhtään kappaletta. Useimmat painokset on ilmeisesti myyty loppuun, mutta linkeissä näkyy joitain ostomahdollisuuksia. Suomenkielistä tekstitystä ei ole.
https://www.filmihulluleffakauppa.com/dvd/589-diary-of-a-country-priest…
https://www.amazon.fr/s?k=Journal+d%27un+cur%C3%A9+de+campagne&i=dvd&__…
Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
Lause vaikuttaa kieltämättä hiukan kankealta ja epäluontevalta. 'Henkilö'-sanalla voidaan tarkoittaa ihmisen yksilöllistä olemusta kuten tuossa mainitsemassasi lauseessa. Sana ei siis ole väärä, mutta käyttäisin mieluummin muotoa 'hän erehtyi arvioimaan heidän olemuksensa/luonteensa väärin' tai 'hän arvioi heidät väärin ihmisinä' tai jotain vastaavaa.
'Henkilö'-sanalla voidaan myös viitata kirjan henkilöhahmoihin, yrityksen henkilökuntaan, jne. Sanan sävy on aina hiukan vieraannuttava, ja se on usein korvattavissa sanalla 'ihminen'.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy hyvä artikkeli 'henkilö'-sanan käytöstä:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
17.5.1944 pudonnut Messerschmitt Me 109 MT-429 ei ole mukana "ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneisiin, kadonneisiin, sotavankeuteen joutuneisiin sekä laskuvarjolla pelastuneisiin" keskittyvässä Hyvösen kirjassa lainkaan: osuman saanutta konetta lentänyt vänrikki Arvi Toukoniitty onnistui laskeutumaan mereen, josta tykkivene Uusimaa poimi hänet elävänä turvaan muutama minuutti pakkolaskun jälkeen. MT-429 mainitaan LeR 3:n sotatoimitappioiden listauksessa Suomen ilmavoimien historian 18. osassa, ja seikkaperäisempi selostus toukokuun 17. päivän tapahtumista sisältyy Tuomo Soirin kirjaan Iskulaivue : Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen ja meririntaman puolustuksessa.
