Asiaa tiedusteltiin hänen tyttäreltään, joka kertoi että murretta ei ole tutkittu ja että murre on Präntöön kielen ja Etelä-Pohjanmaan murteen sekamurre.
Kevään ensimmäinen satutuokio Karhulassa järjestetään to 20.1. alkaen klo 10, kesto n. 30 min. Seuraava satutuokio on to 3.2. samaan kellonaikaan ja jatkossa aina torstaisin n. kerran kuukaudessa. Kirjaston järjestämistä tapahtumista, kuten satutuokioista, tiedotetaan Kyyti.fi-sivustolla (www.kyyti.fi). Karhulan satutuokiot eivät vielä näy siellä.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole vielä kirjaa ko. aiheesta mutta tilauksessa on teos:
Kiianmies, Matti:
Microsoft Office 2010 - Suuri käyttäjän käsikirja
Kustantaja: Readme.fi
Ilmoitettu julkaisupäivä/vuosi: 15.03.2011
ISBN: 9789522203601
Voit jättää siihen ennakkovarauksen, kun kirjatilaus alkaa näkyä kirjaston tietokannassa
Hain etsimääsi CD-levyä Frank-monihaku -tietokannasta, jossa ovat mukana Suomen maakuntakirjastot, kaupungin- ja kunnankirjastot, yliopistokirjastot ja erikoiskirjastot, eikä osumia tullut, joten näyttäisi siltä että levyä ei Suomen kirjastoista löydy.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/
HelMet-kirjastoista löytyy mm. seuraavaa:
Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasia : historia ja kulttuurit
Oheisesta linkistä aukeaa ilmestymisjärjestyksessä Thaimaahan liittyvää tieotkirjallisuutta. Kirjojen sisältöä emme valitettavasti arvioida.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thaimaa+historia&searchscope=1…
Kirjasto ei ylläpidä - eikä sillä ole oikeuttakaan ylläpitää - rekisteriä siitä, mitä kullakin asiakkaalla on aikaisemmin ollut lainassa. Lainaajarekisteristä pystymme selvittämään ainoastaan asiakkaalla tällä hetkellä olevat lainat.
Sen sijaan HelMet.fi-järjestelmässä on tätä tarkoitusta varten asiakkaiden käyttöön tarkoitettu lainaushistoria. Sen voi halutessaan käynnistää milloin vain, ja se kerää muistiin kaikki ne lainat, jotka asiakas on tehnyt otettuaan lainaushistorian käyttöön.
Jos et siis itse ole käynnistänyt lainaushistoriaa, kirjasto ei valitettavasti pysty kertomaan, mitä olet aikaisemmin lainannut. Vastaisen varalle tässä ohjeet lainaushisttosian käyttöön:
Lainaushistoria
Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi…
Helsingin kaupunginkirjastoista Pasilan kirjastossa on mikrofilmienlukumahdollisuus, mutta valitettavasti tällä hetkellä ei ole käytössä kopiointimahdollisuutta. Uusi laite on tulossa käyttöön. Paperisen kopion voi saada esimerkiksi Sellon kirjastossa tai Kansalliskirjastosta.
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole, koska "DVD" ei ole tekijänoikeudellisten määräysten kohde. Ratkaisevaa on toisaalta sisältö (eli mitä suojattuja teoksia DVD tai muu tallenne sisältää), toisaalta se tapa, jolla julkaisija/kustantaja on tämän tallenteen sisältöineen tuonut tarjolle.
Lain mukaan erillinen lupa tallenteen lainaamiseen yleisölle tarvitaan, jos sen sisältönä on "elokuvateos" tai "tietokoneohjelma" (käsitteellä tarkoitetaan ns. ohjelmistotuotetta eli itsenäistä ohjelmaa). Jos sisältö on mitä tahansa muuta, estettä lainaamiselle ei ole. Milloin jokin teos on "elokuvateos", on monessa tapauksessa vaikea määritellä, mutta ainakin ns. näytelmä- ja dokumenttielokuvat sekä niiden osat täyttävät kiistatta lain määritelmän…
Ruotsissa toimitaan Ruotsin tekijänoikeuslainsäädännön mukaan, joka on pääpiirteissään samanlainen kuin meillä Suomessakin. Elokuvien lainaaminen on myös Ruotsissa luvanvaraista, joten ongelmat liittynevät joko huonoon organisaatioon (ruotsalaiset välittäjät eivät edusta suomalaisia elokuvayhtiöitä) tai mahdollisesti siihen, ettei Ruotsissa olla halukkaita maksamaan yhtä korkeita lainauskorvauksia kuin mihin suomalaiset yhtiöt ovat kotimaassaan tottuneet (kotimaiset elokuvat tulevat käytännössä aina kalliimmiksi kuin ulkomaiset).
Kun Suomessa BTJ Finland on iso elokuvien välittäjä ja sen emoyhtiö on ruotsalainen, voisi olla järkevää olla molempiin yhteydessä - siis Ruotsista käsin.
Heikki Poroila 16.11.2011
Tiedustelin asiaa arviointeja käsittelevältä taholta.
Arviointeja käydään läpi viikoittain. Ne tallennetaan järjestelmään nimimerkillä varustettuina, eikä niiden lähettäjälle erikseen ilmoiteta hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun vastaavat pääosin erilaisissa kirjastoissa työskentelevät kirjastonhoitajat ja -virkailijat osana omaa työtään. Mitään erillisiä palkkioita ei todennäköisesti missään makseta. Osa meistä vastaajista ei ole enää työelämässä, vaan vastaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Kirjastoalan palkat vaihtelevat alle 2000 eurosta tuonne 3000 euron paremmalle puolelle. Näitä korkeampia palkkoja maksetaan erityisesti tieteellisissä kirjastoissa, yleisissä kirjastoissa yleensä vain johtavat kirjastonhoitajat saavat suomalaisten keskipalkkaa, joka oli 2016 noin 3368 euroa tai enemmän. Kirjastonhoitajien (yliopistollinen loppututkinto) keskipalkka on vajaat 2500 euroa kuukaudessa.
Kysymyksiin pääsee vastaamaan kouluttautumalla…
Selasin Eeva Kilven runokokoelmia, mutta en äkkiseltään löytänyt tuon nimistä tai tuolla lailla alkavaa runoa sieltä. Voisikohan kysymyksessä olla Maaria Leinosen runo, joka alkaa Aamu on kirkas, väkevä päivä...?
Etsimäsi kirja näyttäisi oleva virolaisen Heljo Mändin Koira taskussa (Koer taskus, SN-kirjat, 1991), jonka on kuvittanut Priit Rea ja suomentanut Samuli Juvonen. Kirja on nidottu, siis pehmeäkantinen, ja sen mitat ovat 14 x 22 cm.
Kirja löytyy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Navetta kotieläinsuojana on johdos sanasta nauta (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 2, L-P).
Nimi voi olla myös suora käännös saamenkielisestä nimestä. Navettaa merkitsevä sana on saameksi návet.
Virhe juontaa juurensa Suomen kansallisbibliografia Fennicaan. Ministerin lomapäivissä - kuten muissakin Verner Rekolan teoksissa - tekijäksi on merkitty V. Rekola, ja jostakin syystä joku on tulkinnut tämän samaksi henkilöksi kuin Valborg Rekola (o.s. Liljeström). Pyrkimys yhtenäistää henkilöiden nimet tietokannoissa hakujen yksinkertaistamiseksi on tässä valitettavalla tavalla kääntynyt itseään vastaan, kun kaksi kiistatta eri henkilöä on erheellisesti niputettu yhteen.
Vaski-kirjastoissa varaus on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, kun olet saanut siitä noutoilmoituksen tekstiviestillä tai sähköpostilla. Viestissä on varausnumero, jonka avulla löydät varauksesi kirjaston varaushyllystä. Jos et nouda tekemääsi varausta viestissä merkittyyn päivämäärään mennessä, siitä peritään noutamattoman varauksen maksu. Mikäli varauksen teossa on epäselvyyksiä, voit aina tulla kysymään apua ja ohjeita kirjastosta.
Alla muutamia suomenkielisiä artikkeliviitteitä, jotka ovat joko fenomenologis-hermeneuttisesta näkökulmasta tai jommasta kummasta erikseen. Lisää voit katsoa Arto-tietokannasta https://finna.fi hakemalla esim. fenomenologinen tutkimus. Artoa voi käyttää vapaasti miltä koneelta vain.
Tekijä: Suikki, Siina
Nimeke: Iäkkäiden naisten koettu hyvinvointi : fenomenologis-hermeneuttinen näkökulma.
Muita hakusanoja:vanhukset
naiset
elämäkerrat
itsearviointi
hyvinvointi
henkinen hyvinvointi
haastattelututkimus
kokemukset
Tiivistelmä:English summary: The experienced well-being of elderly women : phenomenological-hermeneutic approach.
Muu(t) tekijä(t):Perttula, Juha.
Julkaisussa: Gerontologia : Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n…
