Anna-kappaleen on levyttänyt espanjalainen artisti Miguel Bosé vuonna 1978.
YouTubessa julkaistujen tietojen mukaan Fernando Arbex on kappaleen säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja: https://www.youtube.com/watch?v=EK_aOHhwfA0
Anna-kappale oli Miguel Bosén suuri hitti myös Euroopassa; lisätietoa artistista espanjaksi: https://es.wikipedia.org/wiki/Miguel_Bos%C3%A9
Kappale ilmestyi Miguel Bosé –nimisellä albumilla vuonna 1978:
http://miguelbose.com/album/miguel-bose/
Kappaleen musiikkivideo YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tZoCzOtcvdI
Helmet-kirjastojen ainoa kappale Mötley Cruen englanninkielisestä teoksesta The Dirt on kadonnut. Teosta näyttää olevan muualla Suomessa, joten teoksen voi tilata kaukolainaan. Kaukopalvelu on maksullista. Hinnaston näet alla olevasta linkistä. Voit tehdä kaukopalvelu pyynnon alla olevan linkin kautta, jos sinulla on voimassa oleva kirjastokortti. Voit tehdä tilauksen myös käydessäsi kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut(7861)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
https://finna.fi/
Syksyn sävel -retro ohjelmaan haastateltiin lähes sataa tähteä ja kerrottiin varmasti vielä useammasta artistista. Ohjelmasta löytyy tietoa Suomen kansallisfilmografia Elonetin verkkojulkaisusta:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/1546747
Ei löytynyt tietoa, kenestä olisi kerrottu muistamasi tieto.
Liskojen saalistukseen kuuluu usein suussa olevan saaliin voimakas ravistelu. Edestakainen liike lienee toimituksen tärkein osa, ei niinkään saaliin hierominen maata vasten. Jos liskon saaliina on perhonen, ravistelemalla se saa siivet irrotettua ennen nielemistä. Jostakin syystä liskot kuitenkin ravistelevat myös sellaista ravintoa, jossa ei ole ennen ruokailua poistettavia osia. Kyseessä voi olla pelkkä saalistukseen liittyvä refleksi tai sitten ravistelusta on eläimelle jotakin hyötyä saaliin lamaannuttamisessa.
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Valitettavasti oma lainaushistoria ei ole vieläkään mahdollista Vaski-tietokannassa. Lähivuosina asia tullee kuitenkin ajankohtaiseksi.
Tällä hetkellä voi jo kirjautumalla omiin tietoihin luoda suosikkilistoja, joihin voi tallentaa lukemiaan kirjoja https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#favoritelists
Jos kirjailija on itse halunnut jättää jonkun henkilöhahmon sukupuolen hämäräksi, ei kääntäjällä ole moraalista oikeutta puuttua kirjailijan ratkaisuun. Arvelisin kyllä, että tällaiset tapaukset ovat yleensä tarkoituksellisia ratkaisuja, koska sukupuoli voi paljastua monista pienistä yksityiskohdista, jotka kaikki täytyy muotoilla sukupuolineutraaleiksi. Varsinkin outo nimi, joka ei tuntemissamme kulttuureissa ole miehen tai naisen nimi, viittaa mielestäni vahvasti tarkoituksellisuuteen. Ehkä kirjailijan ratkaisu kannattaa tällaisissa tapauksissa ottaa seikkailuna, jonka kirjailija on halunnut lukijan kohtaavan.
Kielissä, joissa sukupuoli heijastuu moniin kielen rakenteisiin, sukupuolen kätkeminen on vaikeampaa kuin suomessa, joka on…
Voisikohan kyseessä olla Riikka Juvosen Etana ja appelsiini (Gummerus Junior, 1991)? Kirjan päähenkilö on unelmansa perässä appelsiinipuuhun kiipeävä pikkuetana Elena; kaskaat ovat hänen parhaita ystäviään.
Tampereen konservatorion kuorojen konsertissa 24.1.1983 esitettiin Elizabeth Szönyin Vapiseva kuningas, musiikkisatu lapsille. Aamulehdessä 21.1. julkaistu pikku-uutinen otsikolla "Elizabeth Szönyi unkarilaisen illan vieraana" luonnehtii teosta "lapsioopperaksi".
Teoksen johti Lenke Erdélyi-Rauhala ja ohjasi Eva Gyldén. Esiintyjinä olivat konservatorion A- ja B-kuorot, Outi Simola (kertoja), Jukka Immonen (kuningas), Satu Kivelä (hovilääkäri), Eija Kankaanrinta (hovinarri), Marjo Pietilä (pikkutyttö) ja Viktoria Tanitò-Hunyodi (pianosäestys).
Vapiseva kuningas kertoo satumaassa asuvasta kuninkaasta, jolla on jäätynyt sydän. Kuninkaan puutarhasta hakataan kaikki puut ja ne poltetaan suuressa takassa, jotta kunigas lämpenisi. Kun se…
Ilmeisesti varsin kattavan listauksen Propaganda-Aseveljien julkaisuista saa Finna.fi-hausta merkitsemällä hakuehdoksi kustantaja: Propagenda-Aseveljet. Tässä suora linkki hakutulokseen.
Muuta tietoa Propaganda-Aseveljien toiminnasta löytyy esimerkiksi tältä Wikiwand-sivulta.
Finnasta voi tietysti hakea tuloksia hakusanalla Propaganda-Aseveljet myös muussa funktiossa kuin kustantajana. Jos sanaa käyttää esimerkiksi aiheena, saa tällaisen tuloksen. Jyväskylän yliopiston kirjastosta näyttäisi siis mahdollisesti löytyvän tämä vuosikertomus: Kertomus Propaganda-Aseveljet r.y.:n toiminnasta v. 1942. Voit halutessasi yrittää tilata sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Ohjeet kaukolainapyynnön tekemiseen…
Kirjastokortin saamiseksi sinun pitää käydä kirjastossa. Saat kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen. Sinun pitää myös ilmoittaa osoitteesi Suomessa sekä sitoutua noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen.
Kirjastosi kuuluu Ratamo-kirjastoihin. Voit siis hankkia kortin missä tahansa Ratamo-kirjastojen toimipisteessä.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
Harry Potter -elokuvissa nähtävät Taikaministeriön sisäänkäyntiä kuvaavat otokset on kuvattu Lontoon Great Scotland Yard -kadulla. Ministeriön sisäpuoli taas rakennettiin lavasteena Lontoon lähellä sijaitsiville Warner Bros. -yhtiön studioille.
Lähteet:
Warner Bros. -studiot: https://www.wbstudiotour.co.uk/
A Magical Tour -sivusto: https://www.the-magician.co.uk/harry-potter-walking-tour.htm
Federico Garcìa Lorca kirjoitti paljon kuolemasta ja rakkaudesta. Etsin kysymääsi runoa sen nimellä, alkulauseilla ja tutkimalla Garcìa Lorcan runoteoksia. Vastaavaa ei löytynyt. Espanjan kielellä etsittynä samat teemat löytyvät runosta nimeltä Gacela hämärästä kuolemasta (Andalusian lauluja 2002, suom. Matti Rossi). Runon nimi on Gacela de la muerte oscura.
-- Tahtoisin nukkua hetken,
hetken, minuutin, sata vuotta.
Mutta älkää luulko että olen kuollut -
huulissani on kultainen talli,
ja minä olen länsituulen rakas ystävä
ja omien kyynelteni mittaamaton varjo.
Peitä minut harsoin kun aamu koittaa
sillä se syytää silmilleni muurahaisia --
Muuta sopivaa runoa pyyntöösi ei ikävä kyllä löytynyt.
Useimmissa Harpunsäveliä ja Hengellinen laulukirja -kirjojen kirjastojen luettelointitiedoissa ei ole tietoa kirjan kappaleiden nimistä, tai jos laulun nimi mainitaan, tieto säveltäjästä saattaa puuttua. Joten valitettavasti Iina Karttusen säveltämien ja näissä kirjoissa olevien laulujen selvittäminen ei onnistu kuin käymällä kirjat läpi.
Vaara-kirjastoissa on joitakin painoksia kirjoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Muita painoksia löytyy kirjastoista eri puolelta Suomea:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&join=AND&boo…
https://www.finna.fi/Search/…
Ihan uutta selvitystä ei löytynyt, mutta viisi vuotta vanhan vertailun on julkaissut mtv-uutiset (22.5.2016):
Jäätelöaltaan vähäkalorisimmat herkut – kevyin tuote vain 26 kilokaloria! - MTVuutiset.fi
Taidat tarkoittaa Mummon joulukuusi -nimistä sävelmää, joka on Finntrion v. 1982 ilmestyneellä Liikettä lapasiin -joululevyllä. Levy on olemassa äänilevynä ja c-kasettina. Porin kirjastossa sitä ei ole, mutta jostakin päin Suomea se on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Orthex Oy:stä ei valitettavasti löydy teoksia Lukki-kirjastoista. Sen sijaan Varastokirjastossa näyttää olevan 23-sivuinen Orthexin kustantama Muoviopas. Se on mahdollista saada kaukolainaan. Kaukolainamaksu on Lukki-kirjastoissa 5 euroa. Voit tehdä kaukolainapyynnön Lohjan kaupunginkirjaston nettisivuilla kaukolainalomakkeella tai ottamalla yhteyttä suoraan kirjastoon.
