Varkaudesta ei enää anneta noin hurjia rangaistuksia. Vain Sharia-lakia noudattavissa maissa se olisi edes teoriassa mahdollista, mutta silloinkin voidaan katsoa katuuko varas ja armahtaa sen perustella. Useimmissa Sharia-lakia noudattavissa maissa on lisäksi valtion omaa lainsäädäntöä, jonka piirissä ovat muut kuin avioliittoon ja uskonnolliseen elämään liittyvät rikokset. https://en.wikipedia.org/wiki/Theft https://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0aria#%C5%A0aria_nykyp%C3%A4iv%C3%A4n%C3%A4
Muinaisempina aikoina rangaistukset olivat kaikkiaan kovemoia. Pelkkä käden menetys saattoi tuntua jopa armeliaalta. https://yle.fi/uutiset/3-8713195 https://historianet.fi/yhteiskunta/keskiajalla-rikoksista-rangaistiin-…
Meillä Seinäjoen pääkirjastolla vietettiin viime helmikuussa Harry Potter -päivää, joka piti sisällään monenlaista Potter -henkistä toimintaa. Todennäköisesti myös ensi vuonna samoihin aikoihin järjestämme jälleen kyseisen päivän. Sitä mainostamme kyllä etukäteen, joten kannattaa seurata kirjaston nettisivuja https://kirjasto.seinajoki.fi/
Syksyllä 2018 meillä kokoontui myös kerran kuukaudessa Harry Potter -teemakerho, mutta valitettavasti tällä hetkellä kerho ei kokoonnu.
Ylen arkistomyynnistä voivat tilata ohjelmakopioita lainauskäyttöön vain Kopiosto ry:n ja Ylen kanssa sopimuksen tehneet kirjastot. Sopimuksen voivat solmia kunnankirjastojen lisäksi tieteelliset kirjastot ja erikoiskirjastot. Lisätietoja saat Kopioston sivulta https://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten-kayttajille/tv-ohjelmien-kirjasto-%e2%80%a8ja-laitoskaytto/kuva-ja-aanitallenteet-kirjastoissa/
Helmetin aineistoista löysin kaksi kirjaa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skemikaaliriskeist%C3%A4__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kirjoista voi myös löytyä spraymaalien yms haittavaikutuksiin liittyvää tietoa ja ohjeita. Myös Tukesin sivuilta löytyy kattavasti tietoa. https://tukes.fi/kemikaalit/clp-luokitus-merkinnat-ja-pakkaaminen/luokitus/terveysvaarat. Sen tarkemmin en valitettavasti tietoa löytänyt, mutta toivon, että nämä auttaisivat eteenpäin.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on Kai Hoffmanin kirja Pohjolan Voima 1943-1993. Kirjassa mainitaan Isohaaran rakennustyömaan työnjohtoa, mutta ei mainitsemaasi henkilöä. Kirja kertoo, että ”Isohaaran voimalaitoksen rakentamishanke tuli yleiseen tietoon 7. helmikuuta 1945, kun Kemissä ilmestyvä Pohjolan Sanomat julkaisi siitä uutisen.” Pohjolan Sanomissa on julkaistu varmasti muitakin juttuja voimalaitoksen rakennustyömaasta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole Pohjolan Sanomat -lehtiä. Halutessasi voit tilata Pohjolan Sanomat mikrofilminä kaukolainaksi. Se maksaa 7 euroa / lähetys, jossa on 4-5 mikrofilmiä. Lehtiä selailemalla voit löytää, mitä Isohaaran voimalaitoksesta on kirjoitettu.
Lapin kirjaston Finna-tietokannasta löytyy…
Hyönteiset voivat itse sairastua esimerkiksi bakteereiden, virusten ja loisten aiheuttamiin tauteihin. Koska hyönteisten rooli on keskeinen planeettamme ekosysteemeissä, myös tautien roolia hyönteiskadossa on syytä selvittää, vaikka suurimmat syyt hyönteiskatoon ovatkin tehomaatalous ja ilmastonmuutos. Hyönteiskato tarkoittaa hyönteisten määrän vähenemisestä tai sukupuuttoa.
https://www.scientificamerican.com/article/what-kind-of-illnesses-do/
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320718313636
https://yle.fi/uutiset/3-10641226
Vaarallisin hyönteisten levittämä tauti lienee Plasmodium-loisen aíheuttama malaria. Se tarttuu ihmisiin horkkahyttysten kautta. Tuoreen tutkimuksen mukaan …
Ilmeisesti varsin kattavan listauksen Propaganda-Aseveljien julkaisuista saa Finna.fi-hausta merkitsemällä hakuehdoksi kustantaja: Propagenda-Aseveljet. Tässä suora linkki hakutulokseen.
Muuta tietoa Propaganda-Aseveljien toiminnasta löytyy esimerkiksi tältä Wikiwand-sivulta.
Finnasta voi tietysti hakea tuloksia hakusanalla Propaganda-Aseveljet myös muussa funktiossa kuin kustantajana. Jos sanaa käyttää esimerkiksi aiheena, saa tällaisen tuloksen. Jyväskylän yliopiston kirjastosta näyttäisi siis mahdollisesti löytyvän tämä vuosikertomus: Kertomus Propaganda-Aseveljet r.y.:n toiminnasta v. 1942. Voit halutessasi yrittää tilata sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Ohjeet kaukolainapyynnön tekemiseen…
Hellevi Salmisen nuorisoromaani Baby julkaistiin vuonna 1962. Kustantaja oli Otava. Olisikohan kyse tästä kirjasta?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9b6c415f-1286-43ce-ace3-a…
Toinen etsimäsi kirja voisi olla Gilbert Jayn Nahkatakki (The Skinner), joka ilmestyi Juhana Perkin suomennoksena Otavalta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au11551648-d4d0-4d28-a076-f…
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
Pähkinärinteen kirjaston asiakaspalvelu on syksyllä avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 14-20, ja omatoimiaika on tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 7-12.
Perjantaisin kirjasto on suljettu. Kirjastolla on yhteinen sisäänkäynti nuorisotilan kanssa, joten perjantaisin kirjastotilan kautta voi kulkea nuorisotilaan, mutta kirjaston palvelut ovat käytössä vain kirjaston aukioloaikoina.
Noudettavissa tai matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi vaihtaa. Vielä jonossa olevien varausten noutopaikan voi vaihtaa Helmetin omissa tiedoissa tai vaikka soittamalla kirjastoon.
Kyseessä on ollut aika varmasti kilkki. Kilkit ovat raadonsyöjiä ja iskevät kiinni verkkoon takertuneisiin kaloihin. Näin ne kulkeutuvat kalojen mukana myös kalatukkuihin ja -kauppoihin.
Kannatta kokeilla verkossa olevaa Luontoportin lajitunnistusta. Palvelussa voit hakea Suomen luonnosta löytyviä lajeja mm. niiden ulkomuodon perusteella. Tässä Luontoportin tietopaketti kilkistä:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/kilkki
Niin sanotut elokuvakiertueet kiersivät suomalaista maaseutua niillä paikkakunnilla, joissa tai joiden lähettyvillä ei ollut elokuvateatteria. Elokuvanäytöksiä järjestettiin perinteisesti muutama illassa ja niitä esitettiin esimerkiksi seurojentaloilla, kouluilla, tuvissa, erityisissä esitysteltoissa tai jopa heinäladoissa. Elokuvakiertueiden näytökset keräsivät suuren suosion, vaikka niitä ei tilastoitukaan erityisen tarkasti.
Emme löytäneet tarkkoja tietoja juuri Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan elokuvakiertue-esityksistä.
Laineen Tuntematon tuli ensi-iltaan aivan joulun alla 1955, joten elokuvakiertueille se on päässyt lähtemään oletettavasti aikaisintaan vuoden 1956 puolella.
Ylipäätään maaseutua kiertäneet…
Useimmissa Harpunsäveliä ja Hengellinen laulukirja -kirjojen kirjastojen luettelointitiedoissa ei ole tietoa kirjan kappaleiden nimistä, tai jos laulun nimi mainitaan, tieto säveltäjästä saattaa puuttua. Joten valitettavasti Iina Karttusen säveltämien ja näissä kirjoissa olevien laulujen selvittäminen ei onnistu kuin käymällä kirjat läpi.
Vaara-kirjastoissa on joitakin painoksia kirjoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Muita painoksia löytyy kirjastoista eri puolelta Suomea:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&join=AND&boo…
https://www.finna.fi/Search/…
Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru.
"Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946)
Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia)
Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)
Valitettavasti suoraa kanavaa, yhteistä osoitetta tai postituslistaa, jossa kirjoja voisi tarjota kaikkiin kirjastoihin, ei ole. Paras keino on tarjota eri kirjastojen hankintaosastolle kirjaa suoraan.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen yhteystiedot (Kirjastot-kanava). Myös erikoiskirjastojen ja yliopistokirjastojen tiedot löytyvät Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanavalta.
Kirjastot.fi-sivustossa on myös Kirjastoala-kanava. Sieltä löytyvät Keskustelut, joita alan ammattilaiset seuraavat suhteellisen aktiivisesti. Keskustelut-osaan on perustettu Kustantajien tiedotteita kirjastoille -niminen foorumi, jossa voi tarjota kirjallisuutta kirjastoille.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti: nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.). Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun. Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä. Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman…
Pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä ruotsinkielistä tietosanakirjaa CD -muodossa.
Itäkeskuksen kirjastossa on tällainen mutta vain käsikirjastokappaleena eli tätä voi katsoa kirjastossa aukioloaikana:
Stora focus : det klassiska svenska uppslagsverket på CD-ROM
Julkaisutiedot Stockholm : Norstedt & Söner, c2001
Painos Ver. 10.0
Kauniaisten kirjastossa on myös CD-ROM focus, mutta sekin taitaa olla vain käsikirjastokappale: Focus. 2000
Julkaisutiedot Stockholm : Norstedt & Söner, cop. 1999
Painos Windows
Esimerkiksi näin:
Napsauta linkkiä "Tarkennettu haku" ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent.search… ).
Kirjoita hakukenttään * (siis yksi asteriski). Pudotusvalikosta, jonka otsikko on "Aineisto", valitse aineistolajiksi BD-levy. Napsauta painiketta "Hae". Tuloslistan yläpuolella on valikko "Jarjestys". Napsauta tästä kohtaa "Vuosi", niin tulokset järjestyvät uusimmasta vanhimpaan.
Suosittelen tutustumista hakuohjeisiin osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html
tai, jos käytät ns. perinteistä Helmetiä, osoitteessa
http://luettelo.helmet.fi/help*fin -> Ohjeita.
