Tässä muutama ehdotus:
Patrick "Pata" Degermanin elämäkerta. Pata on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä.
Helmet -- Löytöretkeilijä Pata / [teksti ja muokkaus:] Tua Ranninen [ja Patrick Degerman] ; [suomennos: Erik Pöysti]
Espanjalaisen sotilaan, merirosvon ja seikkailijan Alonso De Contrerasin elämäkerta (1582-1641).
Helmet -- Elämäni vaiheet / Alonso de Contreras ; suomennos ja esipuhe: Aarno Saleva
Jon Krakauerin muistelmateos vuorikiipeilyonnettomuudesta Mount Everestillä.
Helmet -- Jäätäviin korkeuksiin : murhenäytelmä Mount Everestillä / Jon Krakauer ; suomentanut Liisa Paakkanen
1670-luvulle sijoittuva muistelma ja matkakertomus arktiselta alueelta.
Helmet -- Seikkailu jäämerellä / Pierre-Martin de La Martinière ;…
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa punkku-sanan käytön alun 50-luvulle, joten punk-kulttuuria voitaneen pitää syyttömänä siihen, ettei meillä juoda valkkarin ohella punkkaria.
Olisikohan kirja Mahabad Namiqista kertova Mahabad : kuu, aamusumu ja rakkaus? Sen on kirjoittanut Heini Saraste 2007. Linkki Helmet hakuun
Helsingin Sanomissa on ollut kirjan arvostelu 23.9.2007. Siinä kerrotaan näin:" Harvan alle kolmikymppisen elämäntarinasta saa kiinnostavaa kirjaa. Sitten on poikkeuksia. Kuten Mahabad Namiq.
Hän on 27-vuotias kurdi, syntyjään Irakista, pakolainen ja Suomeen muuttaneiden kurdien ensimmäistä aaltoa. Lisäksi hän on MM-kultamitalisti. Viidettä kertaa naimisissa. Ja näkövammainen." Linkki artikkelin pätkään
Topi Sorsakosken nuottialbumi Vaikene sydän (Fazer Songs FM07382-5) sisältää Kuin yö (Unhained Melody) -kappaleen perinteisen säestysnuotin pianolle. Unchained Melody –kappaleesta on tehty myös useita soolopianosovituksia. Esimerkiksi seuraavat voisivat olla kiinnostavia. Film Themes Piano Solos albumin sovitus on keskivaikea (intermediate) soolopianosovitus. Vertailun vuoksi kannatta tutustua myös esimerkiksi kokoelmassa Great piano solos -nuottialbumin (ISBN 0711973202) versioon. Sorsakosken versiossa on hyvin erilainen sovitus kuin noissa soolopianoversioissa. Etenkin bassolinja, intro ja coda ovat erilaiset.
Sorsakoski, Topi: Vaikene sydän
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=FM07382-5&type=AllFields
…
Tämän paljon käytetyn muistovärssyn tekijä on tuntematon. Eino Leinon runokokoelmista sitä ei löydy. Leino-paran nimeä näkee monesti käytetyn tuntemattomiksi jääneiden tai jättäytyneiden kynäilijöiden värssyjen arvoa kohottamassa, vaikka niillä ei Leinon kanssa mitään tekemistä olisikaan.
Valitettavasti Helmet-alueen kirjastoissa ei näytä tällä hetkellä olevan muita kuin Oodin rintanappikone. Helsingissä näyttää toimivan joitain yksityisiä palveluita, jotka tarjoavat rintanappikoneen vuokrausta; voit etsiä näitä palveluita esimerkiksi Googlesta hakusanoilla "rintanappikone helsinki".
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Ilmoitamme sinulle, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
varmaa tietoa tähän ei löydy. Monessa artikkelissa missä suomennoksesta puhutaan, mainitaan Martti Korpilahti mahdollisena tekijänä. Myös esimerkiksi Soundcloudista ja Youtubesta löytyvien versioiden yhteyteen on laitettu kappaleen suomentajaksi Martti Korpilahti.
Italialaissarja Käskijän merkki (Il segno del comando) tuotettiin vuonna 1971 ja Suomessa sitä esitettiin 1973. Tapani Perttu äänitti kappaleen Sata kelloa "Cento campanen" jo 1972, eli ennen sarjan esittämistä Suomessa. Kuitenkin tunnetuin eli Pasi Kauniston versio, niin kuin moni muukin kyseisen kappaleen suomenkielinen versio, äänitettiin 1973.https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kaskijan-merkki-sata-kelloa.htmhttps://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Helsingin kadunnimien historiasta julkaistu kirjasarja on digitoituna luettavissa:Helsingin kadunnimet 1Perinteisessä kirjamuodossa teoksen voi lainata Helmet-kirjastosta Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Kovin vähän löytyy Japani-aiheista kaunokirjallisuutta lapsille. Ylipäätään muista kielistä kuin englannin kielestä käännetään suomeksi kirjoja valitettavan vähän. Mestarietsivä Peppunen -sarja on japanilainen, tekijänimen Troll taakse kätkeytyvät japanilaiset Yōko Tanaka ja kuvittaja Masahide Fukasawa. Pasilan kirjavarastosta löytyy myös muutama satukirja, jossa on japanilaisia satuja. Voit selata valikoimaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston haussa, asiasanoilla 'japani' ja 'lastenkirjallisuus' ja rajaamalla kielen suomeksi: japani lastenkirjallisuus | Hakutulokset | helmet.fiSama haku, jos vaihtaa lastenkirjallisuuden tilalle 'nuortenkirjallisuus' tuottaa sitten aika paljon tosiaan sarjakuvaa: japani nuortenkirjallisuus |…
Lahden kaupunginkirjastossa on tallennettu uusien käännösrunojen tiedot suoraan Kirjasampoon vuodesta 2023 alkaen. Runotietokannan vanhempien sisältöjen siirto Kirjasampoon on parhaillaan meneillään. Kirjasammossa jo olevia käännösrunoja voi hakea kirjoittamalla palvelun hakulaatikkoon esimerkiksi runon nimen, runoilijan nimen tai kääntäjän nimen. Yleiset ohjeet Kirjasammon haun käyttämiseen ovat katsottavissa osoitteessa: https://www.kirjasampo.fi/kirjasammon-hakuohje
Pihkatappi on konkretiaa. Syksyisin karhut kasvattavat rasvavarastojaan mutta karhut pitävät myös paastojakson tyhjentääkseen suolensa ennen talvilevolle asettumista. Pihkatappi on karhun ensimmäinen talviunen jälkeinen uloste ja se koostuu enimmäkseen suoliston kuolleista soluista. Kun solumassaa kerääntyy peräsuoleen, tästä muodostuu veden poistuessa kova ja ryhmyinen ulostetulppa eli ns. pihkatappi peräaukon suulle. https://suomenluonto.fi/uutiset/karhun-pihkatappi/https://tieku.fi/elaimet/karhun-elimisto-saastaa-energiaa-talviunen-aikana
Kirjastot ostavat levynsä yleensä sovitulta vähittäismyyjältä (isoissa kirjastoissa EU-säädösten mukaan kilpailutetulta välittäjältä). Suoraan myyjältä voidaan ostaa tavallisesti vain sellainen levy, joka ei ole normaalissa kauppamyynnissä.
Kirjastoille markkinoinnissa on normaalin kauppamyynnin ja sen mainostamisen lisäksi kaksi vaihtoehtoa. Monet pientuottajat ja omakustanteiden tekijät lähettävät kirjastoihin mainoksia ja/tai näytelevyjä, samoin monet soittelevat kirjastoihin ja tarjoavat sitä kautta.
Kirjastojen hankkijat eivät innostu puhelinmyynnistä, koska levyä ei käytännössä ole järkevää ostaa näkemättä ja kuulematta. Näytelevyn ja kirjeen lähettäminen on suhteellisen tehokasta mutta kallista. On myös syytä muistaa, että…
Hei!
Omakustannetta voi hyvin tarjota kirjastolle hankittavaksi. Olisiko sinun mahdollista tulla näyttämään teosta? Jos teos katsotaan sopivaksi ja yleisesti kiinnostavaksi, niin se voidaan hankkia. Sisällöstä riippuen teosta voidaan hankkia lainattavan kappaleen lisäksi myös kotiseutukokoelmaan, josta sitä ei lainata, mutta jossa se on asiakkaiden vapaasti tutkittavissa.
Voit myös lähettää sähköpostitse (kirjasto@rauma.fi) teoksestasi mahdollisimman tarkan kuvauksen, jos et pääse käymään kirjastossa.
Helmet-kirjastoihin voi palauttaa ainoastaan niiden omaa aineistoa. Eri kirjastokimppojen välillä ei muutenkaan ole olemassa tällaista palautusten lähetyspalvelua. Teidän kannattaa varmastikin lähettää kirjat Hämeenlinnaan, ellei teillä satu olemaan käyntiä muuten siellä.
Helmet-kirjastojen kokoelmaan kuuluu teos:
Ketterän organisaation IT / Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo (Talentum, 2010).
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa on:
IT-Palvelunhallinta ITIL V3 : käsikirja / [editors:] Jan van Blom ... [ja muita] ; [translated by:] Virpi Hotti, Timo Hyvönen, Aki Miettinen, Liisa Torkkeli (Van Haren Publishing, 2009).
Tritoniasta (Vaasan tiedekirjasto) ja Karelia-ammattikorkeakoulun kirjastosta löytyy teos:
ITIL : perustason käsikirja, 2013.
Aiheesta on tehty myös useita opinnäytetöitä, mutta niitä ei välttämättä saa lainaksi.
Teoksia, joita ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta, voi tilata kaukolainaksi. Kaukopalvelun hinta ja tilauslomake löytyvät…
Vaikuttaa siltä, että tähän F. Kuznetsovin säveltämään kappaleeseen ei ole tehty julkaistuja nuotteja. Se löytyy levytettynä muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi
Minority Report perustuu tosiaan Philip K. Dickin novelliin ja ensimmäisen kerran se ilmestyi Fantastic Universe lehdessä.
Samana vuonna, kun elokuva ilmestyi, julkaistiin novellikokoelma nimeltä Minority Report. Tämä kokoelma on saatavissa kirjastoista, mutta sitä ei valitettavasti ole suomennettu.
Kyseessä on Pierre Paulin suunnittelema Orange Slice tuolimalli. Palvelussa on kysytty niistä aikaisemminkin ja laajempi vastaus löytyy täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/teilla-turun-paakirjaston-tieto-osastolla
