James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa.
Eli menekki ei Suomessa ole riittävä.
Björn Rungen elokuva "The Wife" pohjautuu Meg Wolitzerin (toistaiseksi) suomentamattomaan viitisentoista vuotta vanhaan romaaniin The Wife. Kirjassa pariskunta on matkalla Helsinkiin vastaanottamaan Helsinki-palkintoa. Elokuvaan käsikirjoittajan Jane Anderson on muuttanut palkinnon astetta korkeammaksi kirjallisuuden Nobel-pakinnoksi.
Kirjajilija ei haatatteluissa viittaa juonen todellisuuspohjaan. Mikään ei kuitenkaan estä sitä, että juonen taustalla olisivat todelliset tapahtumat.
Lähteitä:
Meg Wolitzer: ‘I feel I’m a feminist, so I write like a feminist’ (Guardian, Sun 25 Nov 2018 09.00 GMT
https://www.theguardian.com/books/2018/nov/25/meg-wolitzer-interview-im…
Write What Obsesses You: An Interview With Meg Wolitzer. …
Kyseessä on hyvin todennäköisesti brasilialainen kirjailija Machado de Assis ja hänen novellinsa Mielitautilääkäri. Se löytyy Sammakon vuonna 2014 julkaisemasta novellikokoelmasta Kuolematon ja muita novelleja. Novellikokoelma on saatavilla Vaski-kirjastoista.
Kotkan kaupunginkirjastossa avoinna olevasta avoinna olevasta kirjastonhoitajan vakituisesta työsuhteesta on ilmoitus Kotkan kaupungin sivuilla sekä Kirjastot.fi:n ammattikalenterissa.
https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/kirjastonhoitaja-246837/
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimia-tyopaikkoja/kirjastonhoitaja-lasten-ja-nuortentiimiin-1?language_content_entity=fi
Matthew Walkerin teosta Miksi nukumme : unen voima (2019) on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Näin ollen teosta ei tilata kaukolainaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Jos haluat lainata teoksen Keravalta, sinun pitää rekisteröityä Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi ja käydä lainaamassa teos jostakin Kirkes-kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit lukea lisätietoa Kirkes-kirjastojen asiakkuudesta.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/kirjastokortti
Tietoa ilotulitteiden myynnistä löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta. Siellä myyntikieltoajaksi ilmoitetaan 1.-26.12. Ovatkohan kyseessä olleet F1-luokan ilotulitteet, joita myyntiaikarajoitus ei koske? Valtioneuvoston asetuksessa 709/2015 määritellään F1-luokkaan "ilotulitteet, jotka aiheuttavat erittäin vähäisen vaaran ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksissa."
Ilotulitteiden myyntiä valvoo pelastuslaitos.
Kuvaamasi teos sopii yhteen Ernest Hemingwayn Käärme paratiisissa -teoksen kanssa. Sitä on kuvattu Kirjasammon sivuilla näin:
"Nuori menestyvä kirjailija David Bourne ja hänen rikas vaimonsa Catherine viettävät kuherruskuukautta Cote d’Azurilla. Päivisin tehdään töitä ja nautitaan auringosta, uidaan ja kalastellaan, yöt omistetaan rakkauden iloille. Mutta sitten tähän paratiisiin luikertelee käärme. Catherine ei haluakaan enää olla nainen. Hän leikkauttaa hiuksensa lyhyiksi, pukeutuu kuin mies – ja lopulta hän ottaa vuoteessakin miehen paikan. Hän haluaa hallita Davidin elämää ja on mustasukkainen tämän kirjailijantyölle ja sen saamalle suosiolle. Entistä kiemuraisemmaksi tilanne muuttuu, kun kuvioon ilmestyy toinen nainen, kaunis Marita…
Bo Roger on tehnyt ruotsinkieliset sanat Wilhelm Groszin ja Jimmy Kennedyn kappaleeseen Harbour lights. Ruotsiksi kappale on nimeltään Hamnens ljus. Sanat sisältyvät teokseen Femhundra schlager-visor : 50 års populära vistexter (1979). Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Teos näyttää kuuluvan ainakin Helmet-kirjastojen ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kirjasto.vaasa.fi/
Mikäli toinen henkilö lainaa sinun varaamasi kirjan omalle kortilleen, hän ei tarvitse siihen valtakirjaa. Sinun kannattaa kuitenkin kertoa varauksesi noutavalle henkilölle, mistä varaushyllystä varauksesi löytyy (varaushyllyn numero sähköpostiviestistä) ja mistä kirjasta tai muusta aineistoista on kyse.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kokeilin puhelimen aplikaatiota, joka tunnisti lehden kurjenpolvien sukuun kuuluvaksi. Pikaisen googlauksen jälkeen uskoisin ohjelmaa.
Tarkempaa lajia en osaa sanoa.
Puutarha net esittelee monia lajeja.
Luontoportti kuvailee myös monia kurjenpolvilajeja.
Myrkytyskeskuksen mukaan kasvi ei ole myrkyllinen. Tuskin kuitenkaan hyvän makuinen.
Sekä kosher- että halal -ruokamääräyksillä on uskonnollinen peruste. Halal- määräykset löytyvät Koraanista, kosher-säännöt puolestaan Vanhasta Testamentista (Mooseksen.3. kirrja).
https://www.valio.fi/ruokavaliot/uskonn k-ja-ruokavalio/
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/LEV.11/3.-Mooseksen-kirja-11
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alun perin 1896). Se on julkaistu myös ainakin kokoelmissa Elämän laulu, Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
Sekä Laila Kinnunen että Kai Lind ovat levyttäneet vuonna 1960 kappaleen "Miksi yhä silmäs palaa". Se alkaa: ”Yhäti tänne miksi silmäs palaa, jollet mitään aiokaan?” Laulu päättyy: “…jos sä tyhjää aiot vain!” Laulun alkuperäinen nimi on ”What do you want to make those eyes at me for”. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen on säveltänyt James V. Monaco. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila.
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kielitoimiston sanakirjan toimituksesta vastattiin kysymykseesi näin:
"Sanojen merkitysten esittämisjärjestys noudattaa Kielitoimiston sanakirjassa tavallisesti merkitysten yleisyysjärjestystä nykykielessä, ei esimerkiksi kronologista, kielihistoriallista järjestystä. Konkreettinen merkitys esitetään yleensä ennen abstraktia (esim. kuvallista), ja jos vanhempi ja uudempi merkitys ovat yhtä yleisiä, vanhempi esitetään ensin.
Yleisyysperiaate on ensisijainen, ja se 'voittaa' konkreettisuusperiaatteen esimerkiksi sana-artikkelissa kauna: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kauna."
Kielitoimiston sanakirjan toimitus/Kotus
Kyseessä lienee Peter von Baghin radiosarja "Elämää suuremmat elokuvat".
Valikoituja jaksoja esitettiin toiveuusintoina Yle Radio 1:ssä vuosina 2015-2017.
Nämä toiveuusinnat, useampia kymmeniä jaksoja, ovat kuunneltavissa KAVI:n Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä koronarajoitukset huomioiden.
Vanhaa luuttumusiikkia on sovitettu kitaralle ja nykyiselle nuottikirjoitukselle melko runsaasti. Kyyti-kirjastojen kokoelmista löytyy kokoelma Treasures of the Baroque, jossa on 1600-luvun luuttu- ja kitarasävellyksiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kokoelmia hakusanayhdistelmällä luuttu - renessanssi - nuotti. Nuotteja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoita oman kirjaston välityksellä.
Jos kuitenkin soittimena on nimenomaan luuttu, kysymys monimutkaistuu. Keskiajasta barokkiin luuttu muuttui monin tavoin: kielipareja oli aluksi 4-5, myöhemmin jopa 12 tai enemmänkin, viritykset olivat erilaisia. Nykyistä notaatiota ei vielä ollut, vaan musiikki kirjoitettiin tabulatuuriksi, eri aikoina ja eri maissa…
Erityisesti mikkeliläisiä lehtiä lienee melko vähän. Nettihaulla löysin wikipedian sivun lehdestä nimeltään Vapaus. Se ilmestyi Mikkelissä 1906-1963.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaus_(Mikkeli)
Sivulta oli linkki sivulle Mikkelin media. Se on Suomalainen media kunnittain sivun alasivu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Mikkelin_media
Sivulta Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, löytyvät kaikki netissä luettavissa olevat lehdet. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Fyysisiä lehtiä voi metsästää Finna.fi haun kautta. Esim. Mikkelin sanomat
Hei,
Tämä on James Houstonin Aavekettu (Ghost fox, suom. 1979 Tammi & Femi).
Saatavissa kirjastoista (ainakin kaukolainana jos ei omassa kokoelmassa ole).
