Tämän paljon käytetyn muistovärssyn tekijä on tuntematon. Eino Leinon runokokoelmista sitä ei löydy. Leino-paran nimeä näkee monesti käytetyn tuntemattomiksi jääneiden tai jättäytyneiden kynäilijöiden värssyjen arvoa kohottamassa, vaikka niillä ei Leinon kanssa mitään tekemistä olisikaan.
Aikaisemmassa parin vuoden takaisessa vastauksessa on pohdittu samankaltaista kysymystä ja oltu jopa Otavaan yhteydessä asian suhteen: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-ovatko-reseptit-pysyneet?language_content_entity=fiKuten kyseisessä vastauksessa tulee ilmi, kirjan uusissa laitoksissa on tapahtunut suuria muutoksia 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Jo aikaisemmasta vastauksesta ilmenevien tietojen lisäksi Finna-hausta selviää, että vuoden 1987 48. painos, vuoden 2000 61. painos sekä vuoden 2008 74. painos kuvailee itseään "täysin uudistetuiksi".
Laji.fi;stä löytyy uhanalaisten lajien esiintymiä. Lajista ilmoitettuja havaintoja voi tutkia kartalla palvelussa, https://laji.fi/observation/map?target=MX.212403&countryId=ML.206&recordQuality=EXPERT_VERIFIED,COMMUNITY_VERIFIED,NEUTRAL&needsCheck=false. Ainakin osa erittäin uhanalaisten lajien esiintymistä on karkeistettu kartalta niin, että esim. aivan kilometrilleen tarkkaa sijaintipaikkaa ei anneta, Tietoa sensitiivisestä lajitiedosta, https://laji.fi/about/709
Talvisodan muistomitalin perusmallia jaettiin vuosina 1940-1992 noin 700 000 kappaletta. Asetus vuosien 1939-1940 sodan muistomitalista avaa kenelle muistomitali voitiin myöntää. Perusteena oli käytännössä osanotto sotaan. Talvisodan muistomitalin saaneista on olemassa kortisto Kansallisarkistossa, Päämajan kunniamerkkitoimiston aineistojen yhteydessä. Raija Ylönen-Peltonen kuvailee Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa 2021 julkaistussa artikkelissaan kortiston tietoarvoa vähäiseksi, sillä se sisältää vain henkilön nimen, syntymäajan, mitalin luovutuksen ajankohdan ja sodan aikaisen joukko-osaston. Vuosina 1957-1992 jaetun jatkosodan muistomitalin jakelumääräksi arvioitiin Ruotuväki-lehdessä 17/1992 noin 300 000 kappaletta.…
"Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät." – Näihin säkeisiin päättyy Yön kasvot -kokoelmaan (1923) sisältyvä runo Yhteenmeno.
Murmuraatiota esiintyy pääasiassa talviaikaan loka-maaliskuussa, koska osasyynä on kylmyydeltä suojautuminen. Ilmeisesti siksi sitä havaitaan enemmän niillä alueilla joilla kottaraiset talvehtivat. Myös kantojen koko voi vaikuttaa ilmiön näyttävyyteen ja saamaan huomioon eri alueilla. Suomessa kottarainen on pesimälaji, eikä parvikäyttäytymistä esiinny samalla tavalla pesimäaikaan. Yöpymisparvia esiintyy kuitenkin Suomessakin loppukesästä.Lähteitä:Suomen Luonto: suomenluonto.fi/uutiset/kottaraiset-kirsikkapuussa/BBC Science Focus: sciencefocus.com/nature/starling-murmurationsLuontoPortti: luontoportti.com/t/682/kottarainenSuomen Lajitietokeskus: laji.fi/taxon/MX.36808/occurrenceBirdfact: birdfact.com/birds/starling/starling-murmurationThe…
Bike MP lehti on yhä Vaski-kirjastojen valikoimissa. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3935061
Uusinta lehteä ei ehkä voi varata ennen kuin seuraava on saapunut. Varaamista ja hyllypaikkaa voi kysellä kirjaston neuvonnasta esim. Raision kirjasto
Lehtiosasto | Palvelupiste
+358 44 797 1463
Runo Wäinämöisen kantele julkaistiin ensimmäisen kerran Kaarlo Kramsun runojen kokoelmassa Runoelmia 1. vuonna 1878. Tuolloin mainitsemanne toistuva säe kuuluu ”Ei sittemmin oo kumminkaan / tuo kannel soinut koskonkaan.”
Voitte lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Runoelmia 1:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907077?page=9
Wäinämöisen kantele sisältyy myös vuonna 1887 julkaistuun kokoelmaan Kaarlo Kramsun runoelmia. Tuolloin runoilija on muuttanut kyseisen kohdan muotoon ”Ei sittemmin oo kuitenkaan / tuo kannel soinut milloinkaan.”
Voitte lukea koko runon esimerkiksi Kaarlo Kramsun runoelmia -teoksen digitoidusta laitoksesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907108?page=38…
837,59 euroa kuukaudessa on tämänhetkinen vähimmäiseläkkeen suuruus eli vähintään tuon verran rahaa eläkkeelle jäävä saa. Takuueläke on pienten eläketulojen saajille tarkoitettu Kelan eläke-etuus, jonka tarkoitus on turvata vähimmäiseläkkeen suuruinen eläketurva niille, joiden eläke muutoin jäisi tätä pienemmäksi.
Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen (837,59 e/kk), jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä enintään 830,82 e/kk. Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin tätä pienemmäksi, jos henkilö on varhennetulla vanhuuseläkkeellä.
Takuueläkettä pienentävät kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta. Ne vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä täysimääräisinä. Laissa on tarkka…
Runo on Ursula Beckertin lastenkirjasta Topi-tonttu menee kouluun (Puck, der wichtel, geht zur schule, suom. Satu Laaksonen, 1982).
Kirjaa ei ole kovinkaan monessa Suomen kirjastossa, ei myöskään sinun verkkokirjastoalueesi kokoelmissa. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/ratamo.56646
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Valitettavasti tietoa kummastakaan tekijästä ei löytynyt.
Taulujen kuvat kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle esim. netin sivustojen kautta. Sieltä voi saada lisätietoja taulujen mahdollisista tekijöistä.
Teostiedustelut ovat näillä sivuilla maksuttomia.
Tässä pari esimerkkiä:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Myös Antiikki ja Design -lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, tässä linkki sivuille:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista/kysy-meilta-esineistasi
Myös Turun taidemuseo on järjestänyt teosarviointipäiviä:
https://turuntaidemuseo.fi/tapahtumat
Taiteilijahakuja voi itse tehdä esim. näillä sivustoilla:
http://…
Kysymykseen on vastannut Eläinmuseon intendentti Voitto Haukisalmi Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymyksissä 2.2.2013. Lyhyesti ilmaistuna: Jäniksellä on pitkät korvat, jotta se kuulisi paremmin lähestyvän pedon ja ehtisi ajoissa pakenemaan.
Lähde: Helsingin Sanomat 2.2.2013
Hei, tässä muutama vinkki:
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti (seuraavat osat Mörköreitti ja Mörköviesti)
Vuokko Hurme: Kiepaus (seuraavat osat Kaipaus ja Keikaus) tai Värikkäät 1: Tiukun salaisuus (seuraava osa 2: Kirjava kartano ja 3:Varjovieras)
Karin Erlandsson: Helmenkalastaja (seuraavat osat Linnunkesyttäjä, Vuorikiipeilijä ja Kukistaja)
Heli Rantala: Suurenmoinen sitruunaseikkailu tai Kaikkien aikojen kookoskeikka
Siri Kolu: Villitalo (seuraavat osat Villitalon valitsemat, Villitalo taistelee)
You are welcome to use the kitchen of Lippulaiva library.
The kitchen is usually open (except there may be events on Tuesday or Thursday nights) you can come without an appointment.
The kitchen has three hobs and Kapys has three kitchen points, all with an oven and hob. Two of the points are accessible.
The kitchen also has all the necessary kitchen utensils (pans, pots, etc.)
You only need to bring the ingredients.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kukaan vastajistamme ei tunnistanut runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitys on seuraava:
63a. Pitkällinen keuhkoputkien katarri (Bronchitis chronica).
A II viittaa lievään tapaukseen.
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan 55 vuotta täyttäneistä Tampereella asuvista 31,1 prosenttia on syntynyt nykyisen Tampereen alueella. Vakinaisesti Tampereella asuviin lasketaan kaikki, joilla on vuoden viimeisenä päivänä ollut Digi- ja väestötietoviraston Väestötietojärjestelmässä kotikuntana Tampere. Eli jos opiskelija on kirjoilla Tampereella, lasketaan hänet Tampereella vakinaisesti asuvaksi.
Englanninkielisen novellin nimen perusteella etsin alkuperäisen nimen: Происшествие. Hakupalvelu Finna.fi:stä sain tulokseksi kaksi e-artikkelia. Toinen novellin käännös v. 1904 on nimeltään Tapahtuma metsässä ja toinen v. 1905 on nimeltään Sattuma. Novellit on julkaistu sanomalehdissä eikä niitä ole painettuna. Muita käännöksiä en löytänyt.
