Suurin syy tähän näennäiseen ilmiöön lienee se, että kun Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot ovat siirtyneet käyttämään uudenlaista hankintajärjestelmää, niin kirjastoihin tilatut teokset näkyvät järjestelmässä jo silloin, kun ne ovat vasta tilausvaiheessa. Kun suurin osa ainakin suomenkielisestä kirjallisuudesta tilataan kirjastoihin kustantajien ennakkotietojen perusteella, siis jo paljon ennen kirjojen ilmestymistä, niin kirjojen tiedot näkyvät HelMet-tietokannasta paljon aikaisemmmin kuin ennen. Aiemminhan tiedot tulivat näkyville vasta, kun kirja fyysisesti oli ilmestynyt, saapunut luettelointiosastolle ja luetteloitu tietokantaan.
Nyt siis kirjojen tiedot ovat näkyvillä jo viikkoja, jopa kuukausia ennen kirjan ilmestymistä, ja siksi…
Suomeksi löytyisi esim. Vesa Ristikankaan Jokainen tarvitsee mentorin ( Kauppakamari,2014), Sanna Virtainlahden Hiljaisen tietämyksen johtaminen ( Talentum, 2009) ja Jussi Onnismaan Ohjaus- ja neuvontatyö ( Hakapaino, 2011). Englanniksi mm.David Megginson Teachingues for coaching and mentoring (2012), Ken Lawson: Successful coaching&mentoring (2009) Wendy Murphy: Strategic realationships at work ( 2014). Nämä kirjat ovat poimittu kaupunginkirjaston yhteisestä HelMet tietokannasta. Kattavamman haun saa mm.yliopistojen tietokannasta Melindasta.
http://finna.fi
Kyllä, nuo ovat Pointin omatoimikirjaston aukioloajat. Ja tunnusluku on se sama, joka on liitetty kirjastokorttiisi. Nyt pääsiäisenä aukioloajoissa on pieni poikkeus, sillä omatoimikirjasto on suljettu pitkänäperjantaina. Tiedot löytyvät kirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto/Juttu…
Asiakastyytyväisyys käsitteestä ja sen tutkimisesta löytyy tietoa erilaisista asiakaspalvelu, myynti- ja laatukirjoista. Jos haet Vaasan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta teoksia esim. asiasanoilla asiakkaat, asiakaspalvelu tai asiakastyytyväisyys, saat vinkkejä kirjoista. Voisit tutustua esim. teoksiin Lecklin: Laatu yrityksen menestystekijänä, Rope: Asiakastyytyväisyysjohtaminen, Rissanen: Hyvä palvelu, Hellman: Arvoisa asiakas ja jos englanninkieliset teokset käyvät niin Fornell: Satisfied customer. Pääkirjaston toisessa kerroksessa on tämän alan teoksia luokissa 69.1 ja 69.3
Jäsenlehti sinänsä ei ole tekijänoikeuden suojaama, mutta siinä julkaistut kirjoitukset ja kuvat sen sijaan ovat. Suoja kestää 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeenkin, joten suurella todennäköisyydellä kaikki lehdessä julkaistut tekstit ja kuvat ovat edelleen suojattuja ja verkkojulkaiseminen edellyttää luvan pyytämistä tekijöiltä.
Kaupallisen lehdistön puolella voi olla tilanne, että tekijä on myynyt levitys- ja painatusoikeutensa kustantajalle, jolloin riittää, että kustantaja antaa luvan uudelleenjulkaisuun.
Jos kaikkien oikeudenhaltijoiden tavoittaminen on erittäin työlästä, harrastetaan joskus sitä, että julkaisun alkuun laitetaan teksti, jonka mukaan tekijänoikeusasiat on pyritty selvittämään, mutta kaikkiin ei ole saatu yhteyttä ja…
Tähän kysymykseen ei todennäköisesti löydy vastausta mistään yhdestä lähteestä vaan voi joutua tutkimaan useita. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat lupasivat ottaa asian selvitettäväksi mutta ilmoittivat että aikaa voi kulua enemmänkin näin kesälomakaudella.
Valitettavasti Helmet-uutuusluetteloita voi toistaiseksi selata vain RSS-muodossa. Napsauta luettelon nimen vieressä olevaa RSS-kuvaketta, niin saat uutuudet esiin.
Ongelmaa tutkitaan ja toivottavasti uutuusluetteloita pääsee taas mahdollisimman pian selailemaan normaaliin tapaan. Pahoittelen häiriötä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Jotta kysymykseen voisi mielekkäästi vastata, pitäisi tietää, puhutaanko ihmiskunnan historian kaikista kirjailijoista vai pelkästään suomalaisista ja kattaako kysymys myös ns. tietokirjailijat. Myös sana "merkkivuosi" on mielivaltainen. Suomalaisessa kulttuurissa juhlitaan yleensä vain syntymäpäiviä, mutta myös esimerkiksi 200 vuotta kuolemasta voi olla merkittävä tapahtuma.
Jos esimerkiksi rajataan kysymys koskemaan vuonna 2019 satavuotissyntymäpäiväänsä viettäviä Suomessa yleisesti tunnettuja kirjailijoita, voidaan mainita J. D. Salinger (Sieppari ruispellossa), Richard Scarry (lastenkirjojen tekijä), Doris Lessing ja Kalle Päätalo. Vähemmän tunnettuja on tietenkin paljon enemmän, pelkästään suomalaisia Wikipedian tunnistamia Oiva…
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Voitte pyytää lehdet lueattaviksi lehtiosastolta. Lehtiä ei lainata.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Metsästysmuseosta saimme tällaisen vastauksen: Eipä ole tällaista esinettä Metsästysmuseonkaan kokoelmissa, enkä muista nähneeni vastaavaa muuallakaan. Mutta jos jotakin olisi pakko arvailla, niin veikkaisin että kyseessä on suustaladattavan nallilukkoaseen tarvikkeet - toisessa putkilossa on voinut olla pienikaliiperisen lintu- ja oravapyssyn pyöreitä palloluoteja, ja toisessa aseen nalleja. Molemmat tarvikkeet kätevästi saatavilla puutulpilla suljetuissa nahkapulloissa. Yleensä nämä luoti- ja nallikukkarot tai -pullot roikkuivat metsästäjän kaulalla nahkahihnassa, jossa oli lisäksi ruutisarvi tai -pahka, ruutimitta ja ehkä joku rautainen työkalukin. Itäisessä Suomessa tällaista ampumatarvikesatsia kutsuttiin nimellä pyssynporohkat.…
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
En valitettavasti löytänyt kaipaamiasi kuvia tutkimistani kirjoista. Teoksessa Bottalla on! : Oy Botta Ab 30 vuotta / Janne Impiö, Jouni Pöyliö, Heikki Seppänen olisi kollegan muistikuvan mukaan kuvia siitä, mutta Helmet-kirjastojen ainoa kappale on valitettavasti kadonnut.
Mieleeni tulee kaksi paikkaa, joista kuvia kannattaisi kysyä. Toinen on tietysti itse baari, jolla voisi hyvinkin olla hallussaan historiallista kuva-aineistoa. Toinen taas olisi Helsingin kaupunginmuseo, jolla on laajat kuvavalikoimat, joskaan sen nettipalvelussa ei näyttänyt olevan kaipaamiasi kuvia.
Suomessa syntyi vuonna 1969 yhteensä 12 lasta, joilla todettiin Downin oireyhtymä.
Lähde: Lääkintöhallitus, Yleinen terveyden- ja sairaanhoito 1969–1970 : vuosien 1971–73 ennakkotietoja (http://www.doria.fi/handle/10024/155191), taulukko 2.1.11 Vuosina 1969–71 syntyneillä lapsilla todetut synnynnäiset epämuodostumat (sivulla 61).
Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se…
Alla olevat kirjat eivät ole kovin vanhoja, mutta niistä löytyy mm. perinteisiä jouluaskarteluja:
- Himmeli / Eija Koski
- Wanhan ajan joulu : tule joulu kultainen / [teksti: Kai Linnilä]
- Hyvää joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä / Tarja Tuulikki Laaksonen
- Suomalainen joulu / [Kai Linnilä, Kaari Utrio]
- Joulukirja / [Sari Savikko]
- Joulukoristeet ja pikkulahjat / Irma Koskinen
