Esa Helasvuon säveltämästä ja Pertti Reposen sanoittamasta kappaleesta "Kesän maku" löytyy sovitus pianolle ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 19 (F-Kustannus, 2008) ja Suuri toivelaulukirja: musikaali, TV ja elokuva (F-Kustannus, 2015 tai Otava, 2020). Molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmista.
Sanomalehden ulkoasua ja rakennetta käsitellään esimerkiksi Hannu Pulkkisen tutkimuksessa Uutisten arkkitehtuuri: Sanomalehden ulkoasun rakenteiden järjestys ja jousto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18558
"Etusivu tarkoittaa lehden sivua yksi. Premiääri eli premi tarkoittaa etusivun tehtävää täyttävää sivua, mutta voi sijaita myös lehden sisäsivuilla. Etusivulla tai premiäärillä esitellään lehden pääuutisaiheet."
Myös Anne Kettusen opinnäytetyö Taiton anatomiasta käsittelee käsittelee sanomalehtiä, niiden sivuja ja aukeamia ja lehtien taittoa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74563/Opinnaytetyo_2014_A…
Pekka Mervolan väitöskirja Kirja, kirjavampi, sanomalehti : ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-…
Hei,
Vähemmän sitä liikkuu, kuin tuota 1950-luvun sarjaa. Ei hinnat mitenkään korkeita ole - riippuu tietysti kunnosta jne. Yksittäisistä osista pyydetään ehkäpä 10 euroa, sarjasta tuskin saa 100 euroa. Oikean ostajan sattuessa tietysti voi saada hieman enemmän. Itse vuotta enemmän taitaa vaikuttaa on kyseessä kenen käännös.
Runo on Hannu Salakan kokoelmasta Tauko ennen laulua (Otava, 2000). Runo menee hieman eri tavalla. Kiiltomato-verkkolehdessä on Mika Nykäsen arvio Salakan teoksesta. Sen lopusta voit lukea runon viimeiset säkeet.
https://kiiltomato.net/critic/hannu-salakka-tauko-ennen-laulua/
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt mitään. Pohdin, voisiko etsimäsi runo olla esimerkiksi Tommy Tabermannin? Hän oli tunnettu ja paljon siteerattu, ja kirjoitti rakkausrunoja. Hän käsitteli tuotannossaan erityisesti rakkautta ja erotiikkaa naisen ja miehen välisessä suhteessa. Tabermann julkaisi paljon, mutta esimerkiksi Niitylle minä sinut veisin ja Tähtiä kämmenellä -kokoelmat sisältävät hänen rakkausrunojaan.
Niitylle minä sinut veisin Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.715768?sid=3305530092
Tähtiä kämmenellä: https://helle.finna.fi/Record/helle.450908?sid=3305533203
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Balladi Imatra-immestä" sisältyy myös nuottiin "Vanhaa ja uutta" (Musiikki Fazer, 1978; FM06170-5). Nuotissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja laulun sanat. Samuli Saarelan toimittamassa nuotissa "Kaksikymmentä laulua Imatrasta" (2015) on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kaunehin kai oli Karjalassa hän".
Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Kissaharrastajien puhuessa norjalaiskissasta he yleensä tarkoittavat norjalaista metsäkissaa, joka on oma rotunsa. Norjalainen metsäkissa ei ole ihmisten tarkoituksellisesti jalostama, vaan se on kehittynyt itsestään Norjan ankarassa ilmastossa. Suomeen ensimmäinen norjalainen metsäkissa tuotiin 1970-luvulla. Oikealla rekisteröidyllä norjalaisella metsäkissalla on aina rekisterikirja.
Lisää tietoa:
norjalalainenmetsakissa (norjalainenmetsakissa.fi)
W. C. Mackista, joka kirjoittaa myös nimellä Winnie Mack, löytyy melko niukasti tietoa. Alla olevista linkeistä löydät tiedot, jotka onnistuin löytämään.
Macmillan publishers: https://us.macmillan.com/author/winniemack
Scholastic Canada: https://www.scholastic.ca/books/authors&illustrators/winnie-mack
Goodreads: https://www.goodreads.com/author/show/3404573.Winnie_Mack
W C Mack homepage: https://www.wcmack.com/bio-2/
Verkosta löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella Nuutajärven maljakon nimi/numero on 4901 ja suunnitteluvuosi 1952, tekijää ei tunneta.https://kirppisrakkautta.blogspot.com/2021/10/kirppisloytoja-turusta.htmlAsian voisi tarkistaa tuoteluettelosta, mutta sellaista en onnistunut löytämään 1950-luvulta. Nuutajärven lasi kuuluu ilmeisesti nykyään Fiskars Oyj:lle, heiltä voisi tiedustella vanhoja tuoteluetteloita.
Kortepohjan kirjastosta ei saa lainattua tekstiilipesuria, mutta Kortepohjan ylioppilaskylässä on lainatavara-automaatti, josta on saatavilla yhteensä kolmetoista erilaista hyödykettä aina työkaluista ja peleistä tekstiilipesuriin. Lisää tietoa saa täältä: Jyväskylän ensimmäinen lainatavara-automaatti Kortepohjaan - Soihtu
Sami Karjalainen kertoo teoksessaan Suomen hyppyhämähäkit (2022, s. 178), että viholaishypykkejä on löytynyt monenlaisista paikoista, mm. sisätiloista. Lisäksi se näyttää yleistyneen viime vuosikymmeninä. Mikäli kylpyhuoneesta löytynyt hämähäkki tosiaan on viholaishypykki, kysymys voi olla yksinkertaisesti tällaisesta uusille elinpaikoille levittäytymisestä.Jos haluat lisää tietoa, Facebookin ryhmässä "Suomen hämähäkit ja muut hämähäkkieläimet" on useita hyppyhämähäkkiasiantuntijoita.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan hohottaa tarkoittaa nauramista ääneen, täyttä kurkkua, remakasti.Sanoisin, että "hohottelee kohti kurkkuaan" on kuvallinen ilmaus, kielellä ja sanoilla leikittelyä. Se ei ole vakiintunut sanonta.Mikäli sinua kiinnostaa lukea lisää Reino Helismaan kieli poskessa kirjoittamista sanoituksista, suosittelen Helismaasta kertovia tietokirjoja Helismaa : sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä (kirja Helmet Finnassa) sekä Reino Helismaa : Jätkäpoika ja runoilija (kirja Helmet Finnassa).
Löysin Puulajipuiston Facebook päivityksen vuodelta 2013. "Kuusen (Picea abies) juurista valtaosa sijaitsee aivan maan pinnassa, 5–10 sentin syvyydessä. Juuristo leviää useita kertoja laajemmalle alueelle kuin mitä puun latvuspiiri ja varttuneella kuusella juuret voivat ylettyä rungolta maanpinnan muotoja seuraten yli 30 metrin päähän. Valtaosa kuusen juurista on kuitenkin läpimitaltaan alle yhden millimetrin, eikä puun paksumpi ja selvästi näkyvissä oleva "tuki- ja kiinnitysjuurakko" ulotu lähellekään niin kauas, vaan levittäytyy yleensä korkeintaan kymmenen metrin päähän kuusen tyveltä. Tiheässä kasvavat kuuset voivat olla kiinnittyneinä toisiinsa juuriyhteyksien avulla, näin metsikössä on tasaisempi kosteuden jakauma kuin se olisi…
Netissä on olemassa HIM Finland -sivusto osoitteessa:
www.himfinland.net/suo/startSuo.php
Sivustolle on mm. koottu HIM-yhtyettä ja Ville Valoa koskevia linkkejä: www.himfinland.net/suo/startSuo.php?page=linkit
Sivustolla on esim. linkki levy-yhtiön sivuille: www.hmc.fi/fi/index.php
Ohessa sivustolla ilmoitetttu levy-yhtiön osoite ja puhelin:
HMC - Helsinki Music Company Oy
PL 74
00211 Helsinki
Käyntiosoite: Vattuniemenkatu 21.
Vaihde: + 358 9 681 400
Yhtiön sivuilla on myös luettelo henkilökunnasta, ja heidän sähköpostiosoitteensa ovat muotoa: etunimi.sukunimi[at]warnermusic.com
Kirjastossa ei ole lainattavia ohjelmistoja eikä kyseistä ohjelmistoa ole myöskään kirjaston tietokoneissa. Kirjaston koneissa on perustason toimisto-ohjelmat sekä kevyet kuvankäsittelyohjelmat.
Jos etsitte kirjaa Ihmeiden oppikurssi / Pelkonen, Pirkko. 2002 Piki-kirjastoista, sitä näyttäisi löytyvän Pälkäneeltä ja Tampereelta, mutta teokset ovat lainassa, joten voitte jättää varauksen siitä joko verkossa, jos teillä on tunnukset tai käymällä lähikirjastossanne. Nokialla pääkirjaston yhteystiedot ovat Härkitie 6 (puhelinnumero 03-3118 8366).
Kyseinen runo on ilmeisesti "Miksi vanhoilla miehillä on vuotavat silmät--" Se löytyy kirjasta "Pimeän kirkkaus" sivulta 51. Suomentaja on Jyrki Kiiskinen.
Hei!
Diojen skannaus dvd:lle tai cd:lle onnistuu Hämeenlinnan pääkirjastolla tai tällä hetkellä myös Lammin kirjastossa kiertävällä digitointilaitteella. Pääkirjaston editointitilaa voi varata, Info-pisteen puh. 621 3040. Ensikertalainen voi varata myös opastuksen. Palvelu on maksutonta. Lammin kirjastosta voi tiedustella aikaa kiertävälle laitteelle puh. 621 3641,
Newsweek ei näytä enää tulevan painettuna versiona mihinkään HelMet-kirjastoon. Sen sijaan HelMet-kirjaston asiakkaana voit lukea sen omalta tietokoneeltasi tai mobiililaitteeltasi Zinio-lehtipalvelun kautta.
Ohjeet ja kirjautumislinkin e-lehtipalveluihin löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
