DVD-tallenne elokuvasta Ratkaisun päivät on parhaillaan tilauksessa ainakin HelMet-kirjastoille, joten oletettavasti se on saatavana ostamalla muutenkin. Ainakin Discshop myy sitä kympillä.
Heikki Poroila
Ratkaisun päivät -elokuva on katsottavissa myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston 10 katselupisteessä Helsingistä Ouluun. Katselu- ja kuuntelupisteissä voi katsella ja kuunnella vuoden 2009 alusta lähtien tallennettua ohjelmavirtaa useilta kanavilta sekä Yleisradion tuottamia digitoituja tv-ohjelmia vuodesta 1957 lähtien.
https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 25 A, 5. kerros,…
Rauno Lehtisen Kukonkiven polkka on äänitetty Yleisradion kantanauhalla vuonna 1967, joten sen on tosiaan voinut Radiosta kuulla. Soitinyhtyeen esityksen kesto on 1'55 minuuttia. Kaupallista levytystä tai nuottia kappaleesta ei ole tehty, joten tuo kantanauha on ainoa mahdollisuus tämä sävellys kuulla. Yleisradion Radio Suomella pyörii edelleen ohjelma Puhelinlangat laulaa, joka täyttää kuulijoiden toiveita. Samaisella Radio Suomella on myös yöradiossa ohjelma Toiveiden yö, jonne voi lähettää toiveita. Myös vuodesta 1935 toiminut Lauantain toivotut levyt on sekin edelleen elossa. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio tai lauantain.toivotut@yle.fi. Tämä Kukonkiven polkka kuulostaa juuri…
Itäkeskuksen kirjastoon tulee kaksi vironkielistä lehteä, Eesti ekspress ja Eesti naine.
Itäkeskuksen lehtikokoelma on hyvin laaja, joten listaa siitä ei kannata tehdä. Voit tarkastella Itäkeskuksen lehtivalikoimaa Helmet-haulla, kun kirjoitat Helmet-hakuun hakusanan lehti ja valitset hakutulossivun vasemmassa laidassa olevista rajoittimista sijaintikirjastoksi Itäkeskuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mainitsemasi venäläinen nimi (Евгеневна) translitteroidaan suomenkieliseen tekstiin muodossa Jevgenjevna.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk49/Venalaisten_henkilonnimien_opas.pdf
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Liskojen saalistukseen kuuluu usein suussa olevan saaliin voimakas ravistelu. Edestakainen liike lienee toimituksen tärkein osa, ei niinkään saaliin hierominen maata vasten. Jos liskon saaliina on perhonen, ravistelemalla se saa siivet irrotettua ennen nielemistä. Jostakin syystä liskot kuitenkin ravistelevat myös sellaista ravintoa, jossa ei ole ennen ruokailua poistettavia osia. Kyseessä voi olla pelkkä saalistukseen liittyvä refleksi tai sitten ravistelusta on eläimelle jotakin hyötyä saaliin lamaannuttamisessa.
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio määrittelee korrelaation kieliteteessä näin: "korrelaatiolla tarkoitetaan sellaisten samavartaloisten sanojen välistä suhdetta, jotka eivät ole toisiinsa johtosuhteessa, esim. valkaista – valkea – valkoinen":
http://scripta.kotus.fi/cgi-bin/visktermit/visktermit.cgi?h_id=kCHDEAFHH&h_sana=%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5Dkorrelaatio%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5D
Kysymäsi sanat eivät ole samavartaloisia, joten tässä mielessä kyse ei ole korrelaatiosta.
Lea Virtasen Suomalainen kansanperinne -kirjassa mainitaan kertomusten alalajeina mm. taru, legenda ja myytti. Tarun sanotaan olevan vanhahtava termi ja aiemmin myytin synonyymi. Legenda on kertomus kristinuskon pyhistä henkilöistä. Myytti on…
Jonkin verran Anni Swanin kirjoja on kirjastojen kokoelmissa myös äänikirjoina ja e-kirjoina eri puolilla Suomea. Suurin osa kirjoista on satuja, mutta joukossa on myös hänen nuortenkirjojaan. Alla linkki luetteloon, josta selviää myös minkä kirjaston kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FeBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FNonmusicalCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FSoundRecording%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=swan+anni&type0%5B%5D=Author
Uuden kirjastokortin saaminen sulun aikana ei ole mahdollista, koska asiakkaita ei Valtioneuvoston päätöksellä saa päästää kirjaston tiloihin. Myöskään emme pysty tarkistamaan henkilöllisyyttäsi puhelimen tai sähköpostin välityksellä, Joten ainoa mahdollisuus lainata e-aineistoja olisi se että löydät kirjastokorttisi.
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta…
Verkkotietopalvelussa on hankalaa ottaa kantaa yksittäisen remontin tai korjaustoimenpiteen oikeaan suorittamistapaan. Se on usein tapauskohtaista, eikä meillä ole riittävää alan asiantuntemusta.
Sinällään korkkilevyn käyttö mosaiikkiparketin alla ääneneristyksessä on mahdollista. Tosin se ei kerrostalossa liene paras tapa. Rakennustiedon puu- ja parkettilattioita käsittelevän artikkelin mukaan: "Omakotitaloissa mosaiikkiparketti liimataan yleensä suoraan betoniin. Ääneneristystä parantamaan voidaan käyttää esimerkiksi 2 millin paksuista korkkilevyä, joka liimataan ensin betoniin. Se ei täytä ääneneristysvaatimuksia, joten kerrostalossa ääneneristys on ratkaistava muulla tavalla."
Putkiremonttiin tulisi hankkia asiantuntevat valvojat.…
Etsitty novelli saattaisi olla Crucifixus etiam, jonka on kirjoittanut Walter M. Miller, jr. Se on ilmestynyt suomeksi Robert Silverbergin toimittamassa novellikokoelmassa Huomispäivän maailmat : kymmenen tieteiskertomusta (Gummerus, 1971).
Crucifixus etiam tapahtuu Marsissa. Kääriäkseen vähän ylimääräistä rahaa sen päähenkilö Manue Nanti ottaa osaa Mars-projektiin, jonka "päämääränä oli tehdä Marsista asuttava paikka siirtolaisille niin että he eivät tarvitsisi enää maapallon tukea ja selviytyisivät ilman happilaitteita, eristyspukuja ja monia eri lisälaitteita joita ihmisen nyt oli käytettävä pysyäkseen hengissä neljännellä planeetalla".
Esineiden luokittelu on varsin moniulotteinen ja –mutkainen kysymys, varsinkin jos kyseessä on hyvin vanha esine. Lähimenneisyyden esineitä on helpompi luokitella ajallisen jatkumon vuoksi, mutta ikivanhojen esineiden osalta emme aina tavoita sen alkuperäistä käyttötarkoitusta historiallisen välimatkan takaa. Lisää ongelmia tuottaa, jos kirjallisia lähteitä ei ole säilynyt eikä esineen käyttökontekstista ole tietoa. Olennaista arkeologisten kaivausten paljastamien esineiden luokittelulle on se, miten ylipäätään esimerkiksi ”uskonto”, ”rituaali” ja ”uskonnollinen esine” määritellään vaikkapa varhaisten korkeakulttuurien kontekstissa. Arkeologit eivät kuitenkaan luokittele muita kuin käyttöesineitä automaattisesti uskonnolliseksi. Voi myös…
Helmet-kirjastojen ilmoituspostiin on tulossa lähipäivinä muutoksia. Tällä hetkellä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastojen varausilmoitukset lähetetään asiakkaalle maksuttomana tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse. Pasilan kirjaston varausilmoitukset on lähetetty 15.10.2020 alkaen asiakkaalle maksuttomana tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse. Muissa Helsingin kirjastoissa tekstiviesti-ilmoitukset otetaan käyttöön 5.11.2020.
Varausten tekstiviestipalvelun aktivoituminen edellyttää, että tiedoissasi on matkapuhelinnumero Suomen maakoodilla (esim. +358501234567). Tarkista siis omista tiedoistasi, että numero on oikeassa muodossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjaston_i…
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806
Tarkoittanet Leslie H. Martinsonin vuonna 1966 ohjaamaa elokuvaa Batman.
Elokuva on lainattavissa tallenteena joistakin Suomen kirjastoista. Nämä kirjastot löydät Finna-haulla esimerkiksi hakusanoilla "batman martinson leslie".
https://www.imdb.com/title/tt0060153/?ref_=nm_flmg_dr_58
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_112802
https://finna.fi/
