Samu Nyströmin kirjassa Helsinki 1914-1918: toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva Kustannus Oy 2013) sekä Laura Kolben kirjassa Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota ( Minerva kustannus Oy 2008) käsitellään myös Helsingin asukkaiden elinolosuhteita kyseisenä aikana. Molemmissa kirjoissa on lopuksi pitkä lista kirjojen aihetta koskevaa kirjallisuutta, mistä voi olla myös hyötyä.
Olisiko tekijä kuitenkin Kirsti Loukola-Ruskeeniemi? Hänen ja Timo Heinon artikkeli vuodelta 1996 on julkaistu Economic Geology -julkaisussa:
Loukola-Ruskeeniemi, K. & Heino, T. 1996. Geochemistry and genesis of the black shale-hosted Ni-Cu-Zn deposit at Talvivaara, Finland. Economic Geology 91, 80–110
Linkki artikkelin abstraktiin löytyy alta:
https://pubs.geoscienceworld.org/segweb/economicgeology/article-abstract/91/1/80/21633
Economic Geology -julkaisu on Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjaston kokoelmissa. Kampuskirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/kumpula/
…
Hei,
Raahen kaupunginkirjastossa ei tällaista virtuaalista 5G mahdollisuutta ole. Kalevan verkkosivuilla on muutamia 5G-osaamisesta juttuja. Vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissa (25.1.2017) kerrotaan Oulun Linnanmaan kampuksen avoimesta 5G-testiverkosta. Kalevan 12.12.2017 ilmestyneessä jutussa kerrotaan paremmasta nettiportaalista ja testiverkosta ( 5GTN ). Kalevan jutussa 25.1.2018 kerrotaan oululaisen 5G-osaamisen pääsystä Etelä-Korean talviolympialaisiin.
Paikallislehti Raahen Seudussa oli 2.2.2018 juttu virtuaalisesta elämysmaailmasta, joka avataan la 17.2.2018. Kyse on Outo Arcade -nimisestä virtuaalielämyskeskuksesta Raahen kampuksella (entinen Tekun alue). Outo Arcade sijaitsee toisessa vanhemmista…
valitettavasti kirjastosta löytyvistä nimikirjoista ei löydy selitystä Tyhtilä nimelle. Katsoin teokset: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), Uusi suomalainen nimikirja (1988), Suomen kielen sanakirjat osa 6: suomalainen nimikirja, Suomalaisia sukuja ja sukunimiä (1968). Netistä googlailukaan ei tuonun apua asiaan, mutta sukututkija Tuomas Salsten pitämältä sivustolta löytyy vähän tietoa Tyhtilä nimestä, ei kylläkään nimen merkityksestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tyhtila.html
Suomen sukututkimusseurasta voisi mahdollisesti tiedustella olisiko heillä tietoa asiasta, tässä yhtetystiedot:
https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Lähettämässäsi liitteessä on Yngve Bäckin (1904 - 1990) maalaus. Se on vuodelta 1937 ja nimeltään Vila.
Lähde:
Kokoelma Bäcksbacka : Helsingin taidemuseon sydän (Janne Gallen-Kallela-Siren et. al., Helsingin taidemuseo, 2011)
Anna-kappaleen on levyttänyt espanjalainen artisti Miguel Bosé vuonna 1978.
YouTubessa julkaistujen tietojen mukaan Fernando Arbex on kappaleen säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja: https://www.youtube.com/watch?v=EK_aOHhwfA0
Anna-kappale oli Miguel Bosén suuri hitti myös Euroopassa; lisätietoa artistista espanjaksi: https://es.wikipedia.org/wiki/Miguel_Bos%C3%A9
Kappale ilmestyi Miguel Bosé –nimisellä albumilla vuonna 1978:
http://miguelbose.com/album/miguel-bose/
Kappaleen musiikkivideo YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tZoCzOtcvdI
Kysymys on vain suomen kielen löysästä käytöstä kaupallisessa viihdeohjelmassa. Ilmaisu "vanhimmasta nuorimpaan" viittaa ihmisiin ja ehkä erikoistapauksissa myös eläimiin. Korrekti ilmaisu elokuvista puhuttaessa olisi juuri "vanhimmasta uusimpaan". Myös ilmaisu "laita elokuvat ikäjärjestykseen" ilmaisisi saman asian.
Tietyllä abstraktiuden tasolla voidaan puhua elokuva-alan "nuoruudesta" ja "keski-iästä", mutta yksittäisen elokuvateoksen kohdalla se on huonoa suomea. Yksittäinen elokuva voi olla "uusi" tai "vanha" (tässä uuden vastakohtana), mutta ei "nuori". Arkikielessä tätä "nuoruutta" kyllä käytetään aika paljon, puhutaan esimerkiksi että "päivä on vielä nuori". Tällöinkään ei tarkoiteta ikää tai mitään muutakaan täsmällistä.
Heikki…
Tämä Erkki Liikasen käännösversio on tosiaan hankala tapaus, koska se on Viola-tietokannan mukaan julkaistu vain LP-levyllä Laululoota ( FinnsoundFSC03, 1973) ja Finnsoundin vuonna 1967 julkaisemalla single-levyllä FS002, joka sisältää tämä Liikasen esityksen lilsäksi Aarno Ranisen tulkinnan laulustaan Entisen varjo. Käytännössä ainoa tapa saada sanat on varata Kansalliskirjaston musiikkiosastolta kuunteluaika ja kirjoittaa sitten kuuntelemalla sanat muistiin. On tietysti mahdollista, että Erkki Liikasella on itsellään sanat tallessa, mutta en osaa sanoa, miten häneen voisi saada yhteyden. Nuottia laulusta ei ole koskaan julkaistu.
Heikki Poroila
Kuten itsekin toteat, hakuilmoituksessa todetaan kirjastonhoitajan koulutus "edellytykseksi". Ilmaisu tarkoittaa käytännössä, että muilla ei ole mahdollisuuksia.
Suomessa on koulutettuja ja muodollisesti päteviä kirjastonhoitajia työttömänä, joten on hyvin epätodennäköistä, ettei työtä hakisi kukaan muodollisesti pätevä. Sellaisessa hakutilanteessa kouluttamattomalla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta jatkoon. Epäpätevä ei voi ohittaa muodollisesti pätevää.
Ainoa tilanne, jossa alalle kouluttamaton saattaisi saada edes lyhytaikaisen pestin, on sellainen, johon yksikään koulutuksen saanut ei ole hakenut toistuvista yrityksistä huolimatta. Pelkällä lukion käymisellä ei valllitsevissa työllisyysoloissa kuitenkaan taida olla…
Etsitty kirja lienee Elina Hirvosen Kun aika loppuu (WSOY, 2015).
"Laura Anttila puhuu yliopistolla ilmastonmuutoksesta, toivosta ja ihmisen vastuusta. Käytävällä häntä vastassa on kaksi poliisia.
Lauran tytär Aava kohtaa somalialaisessa kylässä naisen, joka on juuri menettänyt tyttärensä. Palattuaan asunnolleen hän kuulee, että Helsingissä joku ampuu ihmisiä Lasipalatsin katolta."
DVD-tallenne elokuvasta Ratkaisun päivät on parhaillaan tilauksessa ainakin HelMet-kirjastoille, joten oletettavasti se on saatavana ostamalla muutenkin. Ainakin Discshop myy sitä kympillä.
Heikki Poroila
Ratkaisun päivät -elokuva on katsottavissa myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston 10 katselupisteessä Helsingistä Ouluun. Katselu- ja kuuntelupisteissä voi katsella ja kuunnella vuoden 2009 alusta lähtien tallennettua ohjelmavirtaa useilta kanavilta sekä Yleisradion tuottamia digitoituja tv-ohjelmia vuodesta 1957 lähtien.
https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 25 A, 5. kerros,…
Rauno Lehtisen Kukonkiven polkka on äänitetty Yleisradion kantanauhalla vuonna 1967, joten sen on tosiaan voinut Radiosta kuulla. Soitinyhtyeen esityksen kesto on 1'55 minuuttia. Kaupallista levytystä tai nuottia kappaleesta ei ole tehty, joten tuo kantanauha on ainoa mahdollisuus tämä sävellys kuulla. Yleisradion Radio Suomella pyörii edelleen ohjelma Puhelinlangat laulaa, joka täyttää kuulijoiden toiveita. Samaisella Radio Suomella on myös yöradiossa ohjelma Toiveiden yö, jonne voi lähettää toiveita. Myös vuodesta 1935 toiminut Lauantain toivotut levyt on sekin edelleen elossa. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio tai lauantain.toivotut@yle.fi. Tämä Kukonkiven polkka kuulostaa juuri…
Itäkeskuksen kirjastoon tulee kaksi vironkielistä lehteä, Eesti ekspress ja Eesti naine.
Itäkeskuksen lehtikokoelma on hyvin laaja, joten listaa siitä ei kannata tehdä. Voit tarkastella Itäkeskuksen lehtivalikoimaa Helmet-haulla, kun kirjoitat Helmet-hakuun hakusanan lehti ja valitset hakutulossivun vasemmassa laidassa olevista rajoittimista sijaintikirjastoksi Itäkeskuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mainitsemasi venäläinen nimi (Евгеневна) translitteroidaan suomenkieliseen tekstiin muodossa Jevgenjevna.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk49/Venalaisten_henkilonnimien_opas.pdf
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Liskojen saalistukseen kuuluu usein suussa olevan saaliin voimakas ravistelu. Edestakainen liike lienee toimituksen tärkein osa, ei niinkään saaliin hierominen maata vasten. Jos liskon saaliina on perhonen, ravistelemalla se saa siivet irrotettua ennen nielemistä. Jostakin syystä liskot kuitenkin ravistelevat myös sellaista ravintoa, jossa ei ole ennen ruokailua poistettavia osia. Kyseessä voi olla pelkkä saalistukseen liittyvä refleksi tai sitten ravistelusta on eläimelle jotakin hyötyä saaliin lamaannuttamisessa.
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Jonkin verran Anni Swanin kirjoja on kirjastojen kokoelmissa myös äänikirjoina ja e-kirjoina eri puolilla Suomea. Suurin osa kirjoista on satuja, mutta joukossa on myös hänen nuortenkirjojaan. Alla linkki luetteloon, josta selviää myös minkä kirjaston kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FeBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FNonmusicalCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FSoundRecording%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=swan+anni&type0%5B%5D=Author
Uuden kirjastokortin saaminen sulun aikana ei ole mahdollista, koska asiakkaita ei Valtioneuvoston päätöksellä saa päästää kirjaston tiloihin. Myöskään emme pysty tarkistamaan henkilöllisyyttäsi puhelimen tai sähköpostin välityksellä, Joten ainoa mahdollisuus lainata e-aineistoja olisi se että löydät kirjastokorttisi.
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta…
