Liikennevalon linssien pinta on tarkoituksella "sikin sokin naarmuinen".
Naarmut estävät auringonvalon heijastuksen haittoja. Liikennevalon vaihtuminen on helpompi havaita.
Pinnan kuvioiden ansiosta valo on myös helpompi nähdä monelta suunnalta.
http://www.kbrhorse.net/signals/lenses02.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Traffic_light
Eipä tässä asiassa taida olla Googlen hakua parempaa vinkkiä. Muistettu kohta kannattaa laittaa haettaessa lainausmerkkeihin, jotta haku hakee koko tekstipätkää. Varsinkin laulunsanoja on - ei ehkä aina ihan laillisesti - viety useillekin eri sivustoille.
Lahden kaupunginkirjastolla on Runotietokanta, jossa voi hakea runojen alkusäkeillä, jos ne ovat ne, jotka muistaa. Sivustolla on myös kattava linkkikokoelma verkosta löytyviin runohakemistoihin ja -tietokantoihin.
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajissa on myös paljon runojen tuntijoita, mutta ikävä kyllä emme mekään aina löydä vastausta!
Kyseessä voisi olla vaahterayökkösen (Acronicta aceris) toukka.
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/minka-perhosen-toukka-3
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaahteray%C3%B6kk%C3%B6nen
Kirjasampo keskittyy kaunokirjallisuuden esittelemiseen. Sieltä voi hakea kysymääsi aihetta esim asiasanoilla ”lastenkirjallisuus taidehistoria”
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20taidehistoria
Ehkä parhaiten kysymääsi aihetta vastaa nuortenromaani Finn Zetterholm: Lydian salaisuus (2007). Myös Björn Sortlandin hieman vanhemmille nuorille suunnatussa romaanissa Silmätyksin (2007) liikutaan taiteen maailmassa.
Nämä pienten kuvakirjat esittelevät taidetta / taiteilijoita:
Eva Montanari: Kuka tietää miltä Krokotiili näyttää? (2002) - taiteen eri suuntaukset
Laurent de Brunhoff: Babarin taidemuseo (2006) - kuuluisia taideteoksia elefantti-versioina
Guido Visconti: Nerokas…
Mesipistiäinen eli mehiläinen, sanat ovat usein toistensa synonyymejä. Joskus taas mesipistiäinen on mehiläisen yläkäsite. Jos tarkoitat mehiläisellä hunajaa tuottavaa tarhamehiläistä, kerrottakoon, että se on vain yksl Suomessa esiintyvistä yli 350 mehiläislajista.
https://suomenluonto.fi/unohda-tarhamehilainen-jos-haluat-auttaa-mehila…
Runon, joka alkaa ”Tuutilulla tuu! Taivas tummentuu” on kirjoittanut Ester Ahokainen (1907-1989). Runo sisältyy kirjaan Ahokainen, Ester: ”Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille” (Tammi, 1985). Runo on kirjassa nimellä ”Tuutulaulu hämärtyvänä iltana”.
Runon on säveltänyt Lars Johan Gustav Stråhle. Laulu sisältyy nuottiin ”Laulaen iloa : 3-äänisiä lauluja” (Westerlund, 1. painos 1945). Laulun nimi on ”Kehtolaulu”. Nuotissa sanoittajan nimi on tosin kirjoitettu väärin: ”Ester Aholainen”. Runo on siis julkaistu viimeistään vuonna 1945. Ester Ahokaisen tuotannosta löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: ”Kotimaisia lastenlyyrikoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2003, s. 25-34).
Voit tarkistaa väritulostusmahdollisuuden Jyväskylän kirjastoyksiköiden sivuilta osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto .
Esimerkiksi pääkirjastossa, Vaajakosken ja Palokan kirjastossa saa väritulosteita.
Benedikt Widmannin ja Karl Theodor Enslinin säveltämä joululaulu Kling, Glöckhen on suomenkieliseltä nimeltään Klingelingeling. Suomenkieliset sanat lauluun on laatinut Vexi Salmi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4688490
Laulu sisältyy esimerkiksi äänitteille Joulu on rakkautta (Matti ja Teppo, 1984) ja Tule joulu kultainen : 18 toivottua joululaulua (1994).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11051200
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.151848
Valitettavasti kuvaukseesi sopivaa teosta ei löytynyt. Ehkä pystyt itse jäljittämään teoksen selaamalla aiheesta kirjoitettujen kaunokirjallisten teosten hakulistoja.
Tässä on linkki Vanamokirjastojen aineistohakuun hakusanalla syöpätaudit:
Hakutulos - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi)
Suomalaisten kirjastojen valtakunnallisesta kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta voi olla apua. Tässä on linkki Kirjasampoon hakusanalla syöpätaudit:
Haku | Kirjasampo
Syöpää käsittelevästä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin. Voit katsoa halutessasi tämän vastauksen tästä linkistä:
Olen tekemässä mahdollisimman täydellistä listaa suomeksi ilmestyneestä syöpää käsittelevästä kaunokirjallisuudesta…
Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological…
Kirjassaan Isien työ Kustaa Vilkuna kuvailee perinteistä juuston valmistusta näin:
"Merkittävin ja samalla vuosituhansia vanha menetelmä kesäisen maitorunsauden konservoimiseksi koko vuoden kestäväksi varastomuonaksi on ollut kansanomainen juustojen valmistaminen. Lypsylämmin maito kuumennetaan padassa käteen sopivaksi, minkä jälkeen sinne upotetaan puhkaistu ja konservoitu mako, joka on otettu talteen nuoresta vain maidolla ruokitusta vasikasta, joten maossa kymaasientsyymit ovat säilyneet puhtaina. Maosta maitoon irtautuva kymaasi juoksuttaa maidon – vastapoikineen ternimaito juoksuttuu ilman makoakin. Maidon juoksuttuessa kaseiini saostuu ja sen mukana maitosokeri ja rasva irtautuvat herasta, joka laskeutuu pohjalle valkean…
Kyseessä on todennäköisesti Joel Hallikaisen kappale Hyvästi voi sanoa vain kerran. Sen kertosäe alkaa: "Ehkä milloinkaan ei voi tulla tuollaista onnen aikaa". Se on julkaistu levyllä Anna vierellesi tulla vuonna 1993.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Näin lavealla määrittelyllä on vaikea ehdottaa mitään tiettyjä runoja, mutta sopivia runoja voisi etsiä vaikkapa seuraavista runovalikoimista:
‒ Bländad av död och kärlek : 130 år finlandssvensk poesi / i urval av Maïmouna Jagne-Soreau, Martina Moliis-Mellberg, Martin Welander
‒ De bästa svenska dikterna : från Stiernhielm till Aspenström / valda, presenterade och kommenterade av Jan Olov Ullén
‒ En hälsning i glädje och sorg / texterna samlade och utvalda av Carita Björkstrand
‒ Levande svensk poesi : dikter från 600 år / i urval av Björn Håkanson
‒ Modern finlandssvensk lyrik : en antologi / red. av Claes Andersson och Bo Carpelan
‒ Rosor är röda : älskade verser ur gamla poesialbum / i urval av Leena Järvenpää
‒ Skapa den sol som…
Hei,
1) ISBN-koodilla löytyy teos Charpentier, Pehr: Ryhmätyön perusteet. Sen alussa löytyy tuo motto. Kirja on Vanamo-kirjastoista saatavissa Janakkalasta. Löydät kirjan verkkokirjastosta.
2) runoa en onnistunut löytämään painettuna mistään teoksesta, joten säejaottelulle ei näyttäisi olevan vakiintunutta muotoa. Verkosta se sen sijaan löytyy eri yhteyksistä. Runoon viitataan afrikkalaisena runona, tekijä tuntematon (esimerkiksi täman Keski-Suomen syöpäyhdistyksen julkaisun alussa). Tai toisaalla se kulkee nimellä guatemalalainen tervehdys (ainakin Pornaisten seurakunnan sivuilla).
Kysymyksen Kivi-sitaatti on peräisin Seitsemän veljeksen seitsemännestä luvusta, Simeonin repliikistä, joka seuraa Aapon kertomaa tarinaa "jalosta uskonsankarista, joka istui muutaman ajan vankina Impivaaran luolissa".
Simeoni. Usko ihmeitä tekee. Olenpa varma siitä, ettei miehellä luolassa ollut yhtään lähdettä eikä hedelmällistä puuta ja ettei mikään maalliselle silmälle paistava valo valaisnutkaan hänen kammiotansa, vaan että luja ja järkähtämätön usko tyydytti kaiken hänen ruumiillisen tarpeensa. Hänen henkensä voima oli hänelle raikkaana lähteenä, maistavana hedelmänä ja säteilevänä valkeutena. Mitä sanoi entinen karjatoverini, Tervakosken Tuomas? "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, niin mene vaikka perkeleitten kanssa…
Jukka Itkosen runo Lumisateen pikkuveli on hänen kokoelmastaan Koipihumppaa : runoja lapsille (2005). Voit lukea runon myös teoksesta Jukka Itkonen: Leikkihaitari : valitut lastenrunot 1986-2010 (2011, s. 126).
https://www.finna.fi/Record/lastu.210788
https://www.finna.fi/Record/lastu.309526
Lukijamme ehdotti Nedergårdin kesäsiirtolaa Porkkalassa. Lentokenttä on Porkkalan lentokenttä ja kartano Eerikinkartano.
Seuraavista kirjoista saattaisi olla apua:
"...Jos tulis..maailmanpyörä!" : toiminnan kehittämisestä Helsingin kaupungin kesäleirillä / Antti Kallio. Helsingin kaupunki 1998
Vuosisata kesävirkistystä : Helsinginkansa- ja peruskoululaisten kesäsiirtola- ja kasvitarhatoiminnan satavuotishistoria / Jouko Kauranne. Helsingin kaupunki 1995
Kirjoihin voi tutustua paikan päällä Pasilan kirjastossa, Helsinki-kokoelmassa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shelsingin%20kaupungin%20ke…
Myös Helsingin kaupungin arkistosta asiaa voi tiedustella.…
