Saksalla oli 1.maailmansodassa Afrikan siirtomaissaan kolme erillistä sotilasosastoa (Schutztruppe): Itä-, Länsi- sekä Lounais-Afrikassa.
Askareita, eli siirtomaiden alkuperäisasukkaista värvättyjä sotilaita taisteli erityisesti Itä-Afrikan osastossa Tansanian seudulla, joka koostui juuri ennen 1. maailmansodan alkua kaikkiaan neljästätoista komppaniasta. Eversti Paul Emil von Lettow-Vorbeckin komentaman joukko-osaston kokonaisvahvuus oli tuolloin 2772 sotilasta, joista paikallisia askareita oli valtaosa, yhteensä 2286 henkeä.
Länsi-Afrikan Kamerunin osasto koostui kahdestatoista komppaniasta, joiden kokonaisvahvuus oli 1855 sotilasta, ja joista afrikkalaisia oli 1650. Lisäksi Togossa oli sodan sytyttyä erillinen, myös paikallisista…
Kiitos palautteesta.
Tällä hetkellä kirjastojärjestelmä todellakin toimii siten, että lainan uusiminen ei onnistu, jos teokseen kohdistuu yksikin varaus. Jos samaa teosta kuitenkin on jossakin kirjastossa hyllyssä, tilanne ratkeaa nopeasti, koska varauksia käsitellään kirjastoissa kaiken aikaa. Yleensä siis kannattaa kokeilla uusimista jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tämä järjestelmän toimintatapa on erittäin kiusallinen, ja kirjastojärjestelmän toimittajaa on pyydetty muuttamaan toimintaperiaatetta. Tähän mennessä onkin jo saatu aikaan sellainen korjaus, että tilanteen pystyy kiertämään henkilökunnan käyttöliittymän kautta, jos teoksesta on hyllyssä riittävästi kappaleita voimassa olevien varausten täyttämiseen. On siis mahdollista…
Varsinaista koottua listaa kaikista jonakin vuonna ilmestyneistä kirjoista tuskin löytynee nykyisin mistään, mutta erilaisia tapoja haalia niitä esiin on moniakin.
Turun kaupunginkirjaston kokoelma on mukana Vaski Finna tietokannassa https://vaski.finna.fi/ Sieltä uutuuksia etsiessäsi tarkennetun haun puolella on käytössäsi vuosiväli-rajoitin. Kaunokirjallisuuteen saa hakua rajattua käyttämällä sijaintina esim. suomenkielisten romaanien kirjastoluokkaa 84.2 tai runojen 82.2. Myös kieli on mahdollista valita, mutta toisaalta em. luokka sisältää jo kielen. Jos vielä rajoitat hakua aineistotyypin suhteen kirjoihin, alkanee tulosjoukko olla jo aika lähellä haluamaasi. Erityisesti esikoiskirjailijoiden tuotantoa etsittäessä käyttökelpoinen apu…
Finna-hakupalvelun (Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu: https://www.finna.fi/) kautta löytyy tietoa kenttäsahoista. Finnassa on niin verkon kautta käytettävää materiaalia kuin tietoa esim. kirjaston kirjoista ja niiden sijainnista. Alla linkki hakuun kenttäsahoista. Kirjoista monet ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kentt%C3%A4sahat&type=AllFi…
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien levy nimeltä Legenda on julkaistu vuonna 1999, ja sillä on mm. Madetojan kappale De profundis, op56. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on ainoastaan Vantaan musiikkivaraston kokoelmissa Tikkurilassa. Voit saada levyn lainattavaksi Kauklahden kirjastosta tekemällä varauksen Helmet-sivuston kautta. Voit myös pyytää kirjastojen henkilökuntaa tekemään varauksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slegenda%20kauppakorkeakoulun%20ylioppilaskunnan%20laulajat__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa.
Eli menekki ei Suomessa ole riittävä.
Selvityksemme mukaan olet ilmeisesti hoitanut varauksesi siirron jo puhelimitse eilen. Kirja on siis varattu nimellesi Turun pääkirjaston vastaanottoon. Valitettavasti tässä palvelussa ei ehditty reagoida asiaan eilisen iltapäivän aikana. Kiireellisissä varausasioissa kannattaakin aina olla puhelimitse yhteydessä vastaanottoon (02-2620624).
Esimerkiksi seuraavissa tietokirjoissa kerrottiin Medusasta.
Forsman, Kaarlo: Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia eli jumalaistarut ja sankarisadut
Salakirjat 2008
Lindskog, Claes: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja
WSOY, 1984
Bellingham, David: Kreikan mytologia
Gummerus, 2002
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita
WSOY, 1984
Arthur, Cotterell: Maailman myytit ja tarut
WSOY 1991
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
WSOY, 1995
Tämänvuotisen kirjan ja Ruusun -päivän Leena Lehtolainen: Turmanluoti ja sen sai omakseen, kun osti muita kirjoja vähintään 15€.
https://kirjakauppaliitto.fi/tilaakrp/kirjan-ja-ruusun-paiva/
Kysymyksessä esitetylle huomiolle koetun unentarpeen vähenemisestä valoisana aikana voi löytää selityksen esimerkiksi valon ja unen terveysvaikutuksia perusteellisesti tutkineen Timo Partosen kirjasta Lisää unta : kiireen lyhyt historia (Duodecim, 2014). Valo tahdistaa elimistömme sisäisen vuorokauden maapallon pyörimisliikkeestä johtuvaan ulkoiseen vuorokauteen. Päivän pituus antaa tahdin sisäisen kellomme toiminnalle ja säätelee vireystilaamme - sarastus ja valo virkistävät, hämärä ja pimeys väsyttävät. Partonen kuitenkin muistuttaa, että riittävä uni on ihmisen perustarve - vuorokauden 24 tunnista aikuisen olisi nukuttava keskimäärin kolmasosa, oli sitten kesä tai talvi.
Gunnar Widegrenin tuotannosta voisi löytyä mielenkiintoista luettavaa: Pörri - se olen minä ilmestyi suomeksi vuonna 1952 ja Prinsessa Pettersson vuonna 1959. Ruotsin vastine Anni Polvalle oli Sigge Stark, jonka tuotantoa on myös suomennettu.
Kysyjän oman kirjaston kokoelmissa tätä ei ole, mutta esimerkiksi HelMet-kirjaston kokoelmasta se löytyy. Kirjasta on kuitenkin runsaasti varauksia (tätä kirjoittaessani 17 kpl), joten nopealla aikataululla tätä ei saa. Piki-kirjastoissa on yksi kappale (Ylöjärvellä) kuljetuksessa, mutta ei varauksia. Lahden kappale on lainassa, samoin Turun, Kuopion ja Joensuun. Varastokirjastossa, Oulussa ja Kittilän pääkirjastossa kirjaa on hyllyssä, joten oman kirjaston kautta voi niitä yrittää saada kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Näyttää siltä, että kyseinen katkelma on Rakel Liehun runosta, joka alkaa sanoin "Portti / on lähtijälle avoin / (--)." Runo on kokoelmasta Valo, läheisyys (1977). Runoteos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tarkistaa sen saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kymenlaakson kirjastoista tuota ei löydy, mutta kaukolainana se on mahdollista saada lainaan. Näyttäisi olevan esim. varastokirjastossa paikalla. Kaukolaina maksaa Kouvolan kirjastoissa 3 €. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa tai verkon kautta: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/2fbeec78-da8d-46a7-bf75-d3af85e0c416?displayId=Fin1699557.
Kaksi kirjaa Kaikkosen suvusta löytyi. Kirjojen tiedoista ei käy ilmi, minkä paikkakunnan Kaikkosia he ovat.
- Kaikkosista Mankisiin (1991). Löytyy Vaalan kirjastosta.
- Pekka Kaikkonen : Historiaa yhden suvun kautta / Esko Kaikkonen (2015). Löytyy ainakin Ylä-Savon Rutakko-kirjastoista.
Voit saada kirjat kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Nimikirjoja on useita. Muutamia esimerkkejä:
Patjas, Kortesuo: Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön
Nummelin, Teerijoki: Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Nummelin, Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Lehtonen, Nummelin, Teerijoki: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi.
Nummelinin teoksissa ei ollut nimeä Saida.
Suomalaisista etunimikirjoista suosittujat ovat mm. seuraavat: Kiviniemi: Suomalaisten etunimet ja Vilkuna: Etunimet
Lisää nimikirjoja löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=etunimet&type=Subject&dfAp…
Saida nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www…
Kirjasammosta löydät kohdasta kirjailijan omat sanat -kohdasta Hotakaisen kommenttia omasta luonteestaan ja itsestään. Siinä voisi olla tuota toista näkökulmaa kirjailijaesitelmään, jossa useimmiten kuitenkin pääosin kuvataan kirjailijan uraa, teoksia ja palkintojakin. Myös sivustosta 375 humanistia löytyy kirjailijan omia ajatuksia kirjoittamisesta ja hänen omasta asenteestaan kirjoittamiseen ja elämään, https://375humanistia.helsinki.fi/kari-hotakainen/yleiskirjoittaja-hotakainen. Avioliitostaan ja perheestään Hotakainen kertoo jokin verran lehtihaastatteluissa https://www.is.fi/viihde/art-2000005800215.html . Lisää vähän kevyempää tietoa sekä haastattelua siitä, miten hänen kokemansa vakava liikenneonnettomuus on vaikuttanut…
Asiaa käsitellään lyhyesti Matthew MacDonaldin kirjassa Näin kehosi toimii (Docendo, 2010). Siinä on esimerkiksi tietoisku lihasten vanhenemisesta (s. 77) ja artikkeli vanhenemisen mekanismeista. Kirja on saatavilla kaikissa Vanamo-kirjastoissa (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala).
Ikääntymisestä on moniakin kirjoja eri näkökulmista. Niitä voi hakea verkkokirjastosta esim. juuri hakusanalla "ikääntyminen"
https://www.vanamokirjastot.fi/
UKK-instituutin sivuilla on paljonkin tietoa liikunnasta yleisesti ja suhteessa ikääntymiseen.
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/aloittajan_liikuntaopas/ikaantyminen_ja_liikunta
Terveysverkon Tietopankissa on asiaa ikääntymisen vaikutuksista elimistöön:
https://www.…
