Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan
Maija on yleisin kansanomainen muoto Mariasta, jonka puhuttelumuotona sitä on käytetty pitkään ennen vakinaistumista itsenäiseksi nimeksi. Maijan vastine pohjoismaisissa kielissä ja saksassa on Maja.
Oona puolestaan on peräisin muinais-irlantilaisesta Oonagh (engl. Una, Englannissa usein muodossa Winnie) -nimestä ja yleistynyt Suomessa vasta 1990-luvulla.
Hei!
Lahden pääkirjaston tiloissa on tosiaankin ollut muutama vuosi sitten lainattavissa laajakaistamodeemeja Päijät-Hämeen puhelinyhdistyksen toimesta osana heidän omaa kampanjaansa. Nykyisin tällaista palvelua ei enää ole.
Tämä Mikael Nybergin säveltämä ja Kaarlo Aukusti Terhin sanoittama virsi löytyy ainakin Suomen lähetysseuran julkaisemasta Hengellisiä lauluja ja virsiä -teoksesta (nuottipainos, 5.p. 1979)). Kirjan voi lainata Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Hei!
Elokuva on tällä hetkellä paikalla Riihimäen pääkirjastossa. Jos et voi noutaa sitä sieltä, voit tehdä kaukolainatilauksen siitä (maksaa 6 €)Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella, joka löytyy kirjaston sivulta. Tilatun aineiston voi noutaa Hämeenlinnan kirjastosta.
Järjestelmä toimii nykyään niin, että uusiminen ei onnistu, jos uusittavaan aineistoon on yksikin varaus. Jos saman teoksen niteitä on kuitenkin hyllyssä jossakin kirjastossa, varaus poistuu heti, kun se saadaan kyseisessä kirjastossa käsitellyksi. Lainan uusimista kannattaa siis kokeilla jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tästä aiheutuu kieltämättä ylimääräistä vaivaa asiakkaille. Kirjastojärjestelmän toimittajalle on esitetty toivomus toimintalogiikan järkevöittämisestä. Toivottavasti siis tulevissa ohjelmaversioissa ongelma saadaan ratkaistuksi.
Lahden kaupunginkirjastosta kerrottiin, että sinun täytyy ilmoittautua ja rekisteröityä Orimattilan kirjastoon voidaksesi lainata Orimattilan kirjastosta.
http://www.lastukirjastot.fi/Orimattila
Kirjastokorttia saa ilman henkilötunnusta, siihen riittää syntymäaika ja osoite. Asiakasrekisterin lisätietoihin voi laittaa väliaikaisen todistusnumeron, jonka olen ymmärtänyt että jokaisella vastaanottokeskuksen asukkailla on.
Kyse oli varmaankin viime viikon keskiviikon Puoli seitsemän -ohjelmasta, jossa työfysioterapeutti Atte Kärnä opasti Yleisradion toimittajaa ja liikuntaryhmää jalkapohjajumpassa. Ohjelma on edelleenkin nähtävissä Yle Areenassa. Osio alkaa noin 15 minuutin kohdalla.
http://areena.yle.fi/1-3260086?autoplay=true
Kangasalan kirjastossa tätä kirjaa ei ole, mutta se löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen ja noutaa sen Kangasalan kirjastosta.
Alla olevan linkin kautta löytyvät ohjeet varauksen tekoon:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results/-/asset_publisher/b7Z8…
Ehdotan Pamela Brownin kirjaa Tavataan Pariisissa, Yvonne (1971). Kuopion kirjastossa sitä ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä joko verkkokirjastossa kuopio.finna.fi tai käymällä jossakin kirjaston toimipisteessä.
Kiitos ehdotuksestasi! Välitän toiveesi kirjallisuustapahtumia, lukupiirejä suunnitteleville henkilöille.
Oulun kirjastoissa toimii jo muutamia lukupiirejä. Niihin voi kuka tahansa tulla keskustelemaan lukupiirin kirjasta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lukupiirit löytyvät kirjaston sivuilta https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kirjallisuustapahtumat .
Nykyisessä verkkokirjastossa www.outikirjastot.fi on mahdollisuus lisätä tageja kuvaamaan teoksen sisältöä https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kohaukk
Verkkokirjastomme on muuttumassa Finnaksi lähiaikoina https://www.finna.fi/
Tietoa lukupiireistä netissä https://www.lukupiirit.fi/4
Yleisradiolla on Lukupiiri verkossa https://yle.fi/aihe/ohjelma/lukupiiri
https://soundcloud…
Erittäin näppärä apuväline on Finto.fi, http://finto.fi, siellä voi hakea suomenkielistä sanaa ja katsoa, mikä termi on ruotsin kielellä. Myös Helmet-haussa voit hakea suomeksi ja löytää samalla ruotsinkielisen asiasanan, jota tarvitset hakiessasi tietoa samasta aiheesta ruotsiksi. Asiasana löytyy rullaamalla hakua alaspäin - vasemmassa sivupalkissa - hakusanaan liittyviä hakuja.
Tietoa pronssikaudesta löydät siis ruotsiksi asiasanalla bronsåldern.
Haulla löytyy esimerkiksi Arkeologi i Norden. 1-2 / Göran Burenhult (red.). Natur och Kultur 1999-2000.
Stockholm före Stockholm : från äldsta tid fram till 1300 / redaktörer: Susanne Thedéen & Torun Zachrisson. Stockholmia 2016.
Lasten…
Teoksessa Hamina, varuskuntakaupunki osa II (Kotka 2006) kerrotaan että Lentolaivue 30:n työkenttä oli aurattu Haminanlahden pohjukasta kaakkoon pistävälle kapealle Lupinlahdelle. Kentän tarkemmasta sijainnista ei löytynyt mainintaa, mutta siitä on muutama ehkä paikan tunnistamista auttava valokuva Kalevi Keskisen ja Kari Stenmanin teoksessa Suomen ilmavoimien historia: 24, LeR 5 : Erillinen lentolaivue, Lentolaivue 36, Lentolaivue 15, Lentolaivue 6, Lentolaivue 30 (Espoo 2004). Keskinen on kirjoittanut Suursaaren taistelun ilmasotatoimista Suomen ilmailuhistorialliseen lehteen myös artikkelin, jossa listataan operaatioon osaa ottaneet ilmayksiköt peräti koneen tarkkuudella. Lähteissä ei ole mainintaa että saksalaiset olisivat ottaneet…
Erkki Tuomiojaa tuskin voi luonnehtia oikeistodemariksi. Nimitystä on sen sijaan käytetty mm. Lasse Lehtisestä ja toisaalta Paavo Lippposta tämän pääministerikaudella. Tuomioja on poliittisella urallaan ollut aktiivinen ja kriittinen kannanottaja. Hänen ajatteluunsa ja uransa vaiheisiin voi tutustua hänen Poliittiset päiväkirjat -sarjastaan, jota on julkaistu kolme osaa sekä hänen kotisivultaan.
Sarah Morganin teosta Talo meren rannalla (HarperCollins Nordic 2016) ei tosiaankaan ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Muualta Suomesta sitä löytyy. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti ja sinulla on lainausoikeus, voit tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voit tehdä kaukolainapyynnön myös missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä. Helsingissä kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
Finna https://finna.fi/Record/eepos.1287946
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sakkomaksu on 20 cnt vuorokaudessa eli kuukaudessa sitä ehtii kertyä vain 6 euron verran, mikä on myös yksittäisen lainan sakkokatto. Lainausoikeuden menettää vasta, kun maksuja on kertynyt 30 euroa. Sakkomaksut realisoituvat velaksi vasta kun laina on palautettu. Sitä ennen laina on vain "myöhässä". Mitään maksuhäiriömerkintöjä ei tällaisista ehdi tulla. Kirjasto ryhtyy jossain vaiheessa perimään lainaa takaisin ja silloin syntyy lisäkustannuksia, mutta maksuhäiriömerkintöjä tulee vasta, jos rupeaa perintätoimiston kanssa ryppyilemään.
Jos oman lainan varausjono ei ole pitkä, kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, olisivatko jonottajat kadonneet ja lainan voisi uusia.
Heikki Poroila
Väittäisin, että puhelinoperaattorit voivat kukin valita oman hälytysäänensä. (oman puhelimensa soittoäänet saa kukin valita itsen)
Suomessa tällaiseen virittelyyn ei ole vielä lähdetty.
Ainakin maailmalla (etenkin Intiassa ja yhdysvalloissa) hälytysäänten muokkaus tuntuu olevan kasvava trendi ja kuuluvan hyvään asiakaspalvelukokemukseen. https://www.quora.com/Is-ringback-tone-different-in-different-countries, https://www.hutch.lk/tune-services/
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo ja linjaa Suomen dataverkkoja ja viestintää. https://www.lvm.fi/etusivu
Kenties tämä trendi rantautuu pian Suomeenkin...?
CV ja perustiedot Erkki Kanervasta löytyvät eduskunnan sivuilta. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/567.aspx
Myös sotapolku sivustolta löytyy hänestä tietoja. https://www.sotapolku.fi/henkilot/kanerva_erkki-emil_1903-05-26_savonranta/
Van der Auweraert, Peter on kirjoittanut artikkelin The fate of Joensuu Police Officer Erkki Kanerva : fighting racism in Finland, joka kertoo Erkki Kanervasta poliisin työssä.
Joensuun paikallishistoriikeistä saattaisi myös löytyä kertomuksia Kanervasta.
Ien-sanalla on juuret ikivanhassa suomalais-ugrilaisessa sanakerrostumassa. Sanalla on vastineet sukulaiskielissä, esimerkiksi unkarin íny, syrjäänin an, pin-an, viron ige (-med), inkerin ien ja karjalan ijen, igen. Suomalais-ugrilainen kantasana on mahdollisesti ollut iken tai iken.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS, 1992)
Etimologia szótár. Magyar szavak és toldalékok eredete (2006)
Helmet-lukuhaasteen aikaisempien vuosien (2015. 2016, 2017 ja 2018) listat löytyvät tämän vuoden lukuhaastesivun alalaidasta. Linkki sivulle on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuh…
