Tästä kansanlaulusta on erilaisia toisintoja, joiden sanat ja melodia vaihtelevat.”Nuori nunna” -nimellä laulu sisältyy nuottiin ”Maastamuuttajien lauluja : kansanlauluja Ruijan rannoilta ja Pohjoiskalotilta” (Myllylahti, 2008). Laulu alkaa: ”Nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy nuottiin ”Oulussa laulettua” (Pohjoinen, 1983). Laulu alkaa: ”(Nuori) nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Erkki Ala-Könnin toimittamassa ”Kymenlaakson laulukirjassa” (Kymenlaakson maakuntaliitto, 1981) on laulusta kaksi toisintoa, toinen nimellä ”Nuori nunna” ja toinen nimellä ”Nunna luostarissa”. Kumpikin alkaa: ”Nuori nunna luostarissa rukoilee”.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy Ahti Sonnisen…
Ennen vuotta 1994 tehtyjen perukirjojen kopioita voi pyytää perinnönjättäjän viimeisen kotikunnan käräjäoikeudesta. Pyynnön voi tehdä Tuomioistuinlaitoksen sivuilta löytyvällä asiakirjan tilauslomakkeella. Lisätietoa: Asiakirjan tilauslomake: https://tuomioistuimet.fi/fi/index/asiointijajulkisuus/lomakkeet/tietopyyntotaiasiakirjantilaaminenkarajaoikeudelta.htmlKäräjäoikeuksien yhteystiedot (tarkemmat ohjeet asiakirjakopioiden tilaamiseen löydät kunkin käräjäoikeuden sivuilta): https://tuomioistuimet.fi/fi/index/yhteystiedot.html
Finna haulla löysin Constable, Harrietin romaanit Viulisti ja The instrumentalist, joissa kerrotaan nimen omaan tästä taiteilijasta. Tosin fiktiivisenä hahmona. Linkki Finna hakutulokseen.Netistä löytyy myös Anna Maria della Pietaa käsittelevä katkelma kirjasta Cecilia Reclaimed: Feminist perspectives on cender and music. Lainaus alkaa tyhjän sivun jälkeen. Linkki kirjaan.
Kirja löytyy Linda-tietokannasta osoitteesta http://finna.fi Tietokanta ei ole vapaasti selailtavissa netissä, vaan sinne pääsee Helsingin kaupunginkirjaston ja Helsingin yliopiston koneilta. Lähin kirjasto, mistä se löytyy on Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta.
Mikrofilmin lukulaite on Oulun kaupunginkirjaston lukusalissa (3. krs.) Lukusali on avoinna ma-pe 9-20, la 10-17, su 12-16, juhlapyhien aattopäivinä 9-17. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata käyttöönsä etukäteen (p. 08-558 47321).
Ihminen ei ole kyylle saalis, joten sen ensimmäinen isku voi olla ns. myrkytön varoitusisku. Puraisu on aina lyhytaikainen, kyy ei jää koiran lailla puremaan kohdettaan, koska tarkoitus on vain myrkyn siirtäminen. Kerrotaan kyllä juttuja käärmeistä, jotka ovat iskeneet kumisaappaaseen ja hampaat ovat jääneet siihen kiinni. Se ei ole kuitenkaan käärmeen tarkoitus vaan vahinko.
Kyyn pureman terveysvaikutuksista ja toimenpiteistä on tietoa oheisten linkkien takana. Kyyn puremaan on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka se ei aikuiselle ihmiselle ole välttämättä hengenvaarallinen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://www.tohtori.fi/?page=3830134&id=4565283
Heikki Poroila
Suomalaiselle tällainen ilmaisu kieltämättä vihjaa, että puhuja on samaa sukupuolta. Mutta jos ilmaisu esiintyy tilanteessa, jossa on esimerkiksi töissä miehiä ja naisia, mutta jompia kumpia on esimerkiksi jollain osastolla selvä enemmistö, eihän se väärinkään olisi miehen sanoa "tyttöjen kanssa". Tällaisessa tilanteessa olisi ehkä kuitenkin parempi lisätä lauseeseen jokin selventävä ilmaisu kuten "korjaamon poikien kanssa juteltiin siitä", jolloin asiasta puhuva nainen ei välttämättä laske itseään samaan ryhmään. Sen sijaan ilmaisu "muitten tyttöjen kanssa juteltiin" vahvistaa, että puhuja on samaa sukupuolta.
Jos ei sanojan sukupuolta voi tietää, kuulija tai lukija todennäköisesti olettaa, että ilmaisun käyttäjä on samaa sukupuolta kuin…
Kyllä sarjassa on julkaistu myös osa 2 (Gehrman 2000). Se löytyy esimerkiksi HelMetin kokoelmasta tätä kautta: http://luettelo.helmet.fi/record=b2030810~S9*fin. Sen saa kaukolainaksi Kittilään kuten muunkin HelMet-aineiston.
Heikki Poroila
Luis Buñuelin ohjaamia, suomeksi tekstitettyjä elokuvia löytyy Helmet-hausta useampia.
Erice Victorin elokuva Mehiläispesän henki Elonetissä http://www.elonet.fi/fi/elokuva/198228
Kolmantena tunnettuna espanjalaisena elokuvaohjaajana voisi mainita Carlos Sauran https://fi.wikipedia.org/wiki/Carlos_Saura
Uudenkaupungin kirjastossa ei ole kirjojen kierrätyshyllyä. Kirjalahjoja voidaan ottaa vastaan, jos niitä tarvitaan kirjaston kokoelmiin. Kannattaa käydä kirjastossa kysymässä tarkemmin.
Tunnusluvun uusinta vaatii käyntiä kirjastossa. Ota myös henkilötodistus mukaasi ja kerro asiasta henkilökunnalle niin saat valita uuden tunnusluvun, joka yhdistetään kirjastokorttiisi.
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
Voit hakea salmiakki-aiheisia teoksia Vaski-kirjastojen verkkopalvelussa:
https://vaski.finna.fi/
Valitse etusivulta tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään aiheeksi salmiakki ja valitse viereisestä alasvetovalikosta "Aihe". Voit rajata hakutuloksia oikealla puolella olevista valikoista. Asiasanalla makeiset saat tietoa makeisista laajemminkin.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on ainakin nämä salmiakkiin liittyvät teokset, joista pääset tiedon lähteille:
- Annala, Jukka (2001). Salmiakki
- Jaatinen, Satu (2005). Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään
- Sainio, Ari (2004). Suomalaisia ilmiöitä.
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi (tunnusluku), voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjastossa. Kirjaudu tietoihisi Helmet-sivuston oikeassa ylälaidassa näkyvästä Kirjaudu-painikkeesta avautuvalla sivulla. Kun olet kirjautunut omiin tietoihisi, näet sivun ylälaidassa painikkeen Omat tietoni. Sitä klikkaamalla pääset näkemaan esimerkiksi omat lainat (painike sivun vasemmassa laidassa). Voit uusia kerralla yksittäisiä lainoja tai kaikki lainat. Kun olet tehnyt valinnat, järjestelmä pyytää vielä vahvistamaan ne.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Tutkin kirjaston kokoelmia ja kysyin asiaa vielä suoraan Otto Latvaltakin, mutta cecaelia-merihirviölle ei ilmeisesti ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä nimitystä. Suomentajalla on siis mahdollisuus keksiä itse sopivalta kuulostava nimitys olennolle.
Muutaman matkatoimiston lähteen mukaan tämän Uuden-Seelannin kiiltomadot ovat laji, joka löytyy vain juuri näistä luolista. Kiiltomatojen heimoon kuuluu noin 2000 lajia, Tämän lajin nimi ei selvinnyt, eikä siis löytynyt tietoa juuri tämän kiiltomatolajin elintavoista. Alla yleistä tietoa kiiltomadoista Oulun yliopiston sivuilta:
https://www.oulu.fi/yliopisto/node/53604
Kiiltomatoluolaa esitellään monilla matkailijoiden sivustoilla:
http://adalminasadventures.com/waitomo-kiiltomatojen-tahtitaivaan/
Keski-Häme-lehden artikkelin mukaan kiiltomatonaaraat houkuttelevat koirasta luokseen valollaan. Myös toukat hehkuvat, mutta tällöin valon on tarkoitus varoittaa petoja niiden pahasta mausta. Kiiltomatoaikuinen ei syö lainkaan.…
Jätti Janhunen -kuvakirjan kirjoittaja ja piirtäjä on Olle Snismarck. Kirja on ilmestynyt Pellefantti-sarjassa ja sen on kustantanut Kustannus Oy Williams 1970-luvulla. Kirjan tiedot löytyivät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/)
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=55724&PROFILESET=SNK2&DATABASE=6&DEPARTMENT=0&SORT=3&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&LOCATIONID=10,1,9
Tässä vielä tiivistelmä kirjan sisällöstä:
Jättiläinen nimeltään Janhunen asuu nimettömässä maassa, jossa parhainta herkkua sen mielestä ovat talojen tiilikatot. Ihmisiä harmittaa, koska sadesäällä ilman suojaavaa kattoa he vilustuvat. Maahan…
