Tämä on kysymys, josta tutkimuskaan ei ole yhtä mieltä. Teorioita siitä, milloin itämerensuomalaiset kansat ovat saapuneet Itämeren rannoille ja suomalaiset Suomen puolelle on monia eikä asiaa yksiselitteisesti pystytä todistamaan. Arviot vaihtelevat tuhansia vuosia1200-1300 ennen ajanlaskun alkua, 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tai juuri ennen ajanlaskun alkua Itämeren rannoille ja sieltä muutama sata vuotta myöhemmin ne, joista tuli suomalaisia Suomeen. On myös esitetty väite, että itämerensuomalaiset kansat olisivatkin alueen alkuperäisväestöä. (Lang Valter, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria, ss. 13.-16).
Suosittelen tutustumaan teokseen: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria /…
Benedikt Widmannin ja Karl Theodor Enslinin säveltämä joululaulu Kling, Glöckhen on suomenkieliseltä nimeltään Klingelingeling. Suomenkieliset sanat lauluun on laatinut Vexi Salmi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4688490
Laulu sisältyy esimerkiksi äänitteille Joulu on rakkautta (Matti ja Teppo, 1984) ja Tule joulu kultainen : 18 toivottua joululaulua (1994).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11051200
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.151848
Wikipedian usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan näin: "Jos artikkelissa on jotain epäselvää etkä halua muokata sivua itse, mainitse virheestä artikkelin keskustelusivulla, jotta toisella käyttäjällä on mahdollisuus perehtyä asiaan. Näin virheitä ja epätarkkuuksia saadaan jatkuvasti korjattua"
Keskustelusivu löytyy artikkelin otsikon yläpuolella olevalta välilehdeltä ja sinne voi kirjoittaa ilman tunnuksia. Muokkaushistoriassa näkyy tällöin kirjoittajan IP-osoite.
Näyttäisi siltä, että tämä repliikki on vuoden 1939 elokuvasta The Wizard of Oz. Repliikin lausuu Lännen paha noita kohtauksessa, jossa Dorothy on juuri saapunut Ihmemaahan ja talo murskannut Idän noidan. Frank Baumin alkuteoksessa Lännen paha noita ei ole tässä kohtauksessa paikalla, enkä löytänyt repliikkiä myöskään kirjan myöhemmistä kohtauksista, joissa on sekä noita että Dorothy. HBO Maxilla tällä hetkellä saatavissa oleva tekstitys kääntää repliikin näin: "-- vien sinut, kaunokainen, ja koirasi myös!" Käännös on saattanut elokuvassa vaihdella esityspaikan ja -ajankohdan mukaan, tv-lähetyksissä tai DVD-julkaisuissa on voitu käyttää eri tekstitystä.
Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä.
Utrion kaksi Sunneva-romaania yksiin kansiin kokoavan Sunnevan (Tammi, 2012) jälkisanoissa kirjailija osoittaa rouvasporno-nimityksestä syyttävällä sormella Sunneva Jaarlintyttären aikanaan Suomen sosialidemokraattiin arvostellutta Heikki Peltosta: "Historioitsijana olen kerännyt kattavan arkiston teosteni vastaanotosta. Siinä riittää arvioita Eila Pennasen kiitoksista Heikki Peltosen sivallukseen rouvaspornosta." Verkkosivuillaan (kaariutrio.fi) Utrio niin ikään nimeää Peltosen nimityksen alullepanijaksi: "Muistaakseni vuonna 1973 Heikki Peltonen Demarissa keksi ilmaisun 'rouvasporno'."
Demarin Utrio-arvosteluissa "rouvasporno" mainitaan ainakin vuonna 1973 ilmestyneen Viipurin kaunotar -kirjan yhteydessä (Suomen sosialidemokraatti…
Kysymykseen ei selkeää vastausta löytynyt. Tässä joitakin lainauksia ja linkkejä sivustoille, joiden kautta asiaa voi pohtia.
Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan seuraavaa: ”Metalleilla on usein hyvä lämmönjohtokyky. Kun ihminen koskettaa metallia, joka on kylmempi kuin iho, lämpö alkaa nopeasti siirtyä ihosta metalliin. Iho jäähtyy, ja siksi metalli tuntuu kylmältä.” (https://tieku.fi/ihminen/elimisto/hyva-lammonjohtokyky-saa-metallin-tuntumaan-kylmalta )
Netistä löytyi useita artikkeleita kylmettymisen yhteydestä virtsatietulehduksiin, mutta näissä lähes kaikissa kumottiin näiden välinen yhteys urbaanilegendana. Esimerkiksi terveyskirjasto kertoo seuraavaa: ”Vastoin yleistä uskomusta kylmettyminen ja uiminen eivät lisää…
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (s. 1435) kertoo, että vaivata-sana on johdos sanasta "vaiva", joka taas on vanha germaaninen lainasana. Sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä. Sanan germaaninen alkumuoto waiwan on syntynyt tuskaa ilmaisevasta wai-tyypisestä huudahduksesta. Suomen kirjakielessä sanat "vaiva" ja "vaivata" ovat esiintyneet jo Agricolan-aikaisista kirjoituksista alkaen.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan (s. 72) alustaa-sana on johdos sanoista ala ja alus. Alustaa-sanan merkityksiä ovat perustaa, panna alulle, aloittaa, sekoittaa taikinanjuuri, vatvoa taikinaa. Alustaa-sana on ilmestynyt ensimmäistä kertaa Agrigolan-aikaisissa teksteissä. Se, mistä Agricola on…
On kenties mahdotonta tietää, mikä on vanhin maininta nimetystä eläimestä. On kuitenkin todennäköistä, että jo varhaiset ihmiset nimesivät esimerkiksi kotieläimiään. On siis luultavaa, että varhaisin maininta nimetystä eläimestä löytyy jonkun varhaisen korkeakulttuurin teksteistä.
Mykeneläiseltä ajalta (n. 1400-luvulta 1100-luvulle eKr.) on esimerkiksi löytynyt lineaari-B-tauluja, joissa on härkien nimiä. Nämä nimet kuvaavat usein jotain härän ominaisuutta, kuten Aiwolos (kre. aiolos, ”nopea”) tai Kelainos (kre. kelainos, ”musta”).
J.L. García Ramón, “Mycenaean Onomastics”, teoksessa A Companion to Linear B. Mycenaean Greek Texts and their World, Volume 2, (eds. Y. Duhoux & A. Morpurgo Davies), 2011, 213-251.
Farao…
Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila.
Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä.
Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu
Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
Kysessä lienee Leena Laulajaisen Loikkeliini-sarja, jossa seikkailevat kenguru Loikkeliini ja muut Australian eläimet. Loikkeliini matkustaa kuumailmapallolla kahdessakin sarjan kirjassa:
Loikkeliinin matka lumen maahan
Loikkeliinin lokikirja.
Virittäjä-lehden verkkosivuilta löytyy vuonna 1920 julkaistu kielitieteilijä T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. https://journal.fi/virittaja/issue/view/1946
Sen paikannimiluettelossa arvellaan utkun olevan muunnos alkuperäisestä sanasta: Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR uđke uusi t. I.utke tapa, elje.
https://journal.fi/virittaja/article/view/27779/43735
Ruotsalaisen kustantajansa sivuilla löytyy tieto piakkoin ilmestyvästä uudesta teoksesta "Ödet och hoppet" ( Bokförlaget Forum, 2023). Se julkaistaan Ruotsissa nyt syyskuun lopussa. Teos sijoittuu vuoteen 1434 ja mukana juonessa kulkee mm. kirjailijan varhainen esi-isä Måns Bengtsson. Vaikuttaisi siltä, että tulossa olisi historiallinen romaanisarja.
Suomennoksesta ei ole vielä tietoja Suomen kustantamonsa sivuilla (Johnny Kniga). Odotettavissa on, että tulevan syksyn valintalistoilta tämä teos on valittavissa vuoden 2024 ilmestyvänä uutuutena (kevät/kesä). Tämä toki riippuu käännösaikataulusta.
Lähteet:
Ödet och hoppet (forum.se)
Helmet-haussa voit tutkia valikoimaamme kuuluvia kauhunovelleja ja -tarinoita hakusanayhdistelmällä "kauhukirjallisuus novellit"
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skauhukirjallisuus%20novell…
Myös Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa on runsaasti esittelyjä kauhunovellikokoelmista https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kauhutarinoita
Hei,
Lisätietojen mukaan tiedätkin hyvin mitä etnografinen elokuva on. Elokuvia on lukuisasti, mutta jos tarkoitat sellaisia, joita pääsee oikeasti näkemään, on asia monimutkaisempi.
Moniin etnografisiin elokuviin liittyy tutkimuksellinen intressi ja ne ovat eri yliopistojen ja muiden oppilaitosten henkilökunnan tekemiä. Näin ollen harvat niistä ovat kaupallisia (tai ison rahoituksen elokuvia) eikä niillä ole useinkaan laajaa levitystä. Tämä tosin tarkoittaa myös, että niitä voi löytää ilmaiseksi netin kautta.
Tällaisia elokuvia on näytetty mm. Joensuun Viscult-festivaalilla, joiden vanhoista ohjelmistoista voit bongata elokuvia. Helsingissä etnografisia elokuvia on esitetty myös Cultureels-tapahtumassa. Kansainvälinen Caffe (…
Vain syntymäpäivällä haku voi olla todella haastavaa. Onko hän varmasti syntynyt Suomessa? vai kenties Venäjän alueella?Kaikkien suomen kirkonkirjojen selailu vie aikaa. Kansallisarkisto Arkistojen portti palvelusta voisi alkaa. Linkki sivulle
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tästä tietoja. Osaisiko joku kysymyksen lukijoista sanoa mistä tämä sanonta tai ajatus on peräisin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Seepra ei vaikuta kuuluvan kaikkein runoilluimpien eläinten joukkoon, mutta jokunen runo siitäkin on väsäilty. Tässä muutama:Inkeri Karvonen, Seepran lapsi (kokoelmassa Samettikuu; myös antologiassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta) Jukka Laukkanen, Seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Jukka Laukkanen, Änkyrä seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Leena Laulajainen, Seepra tahtoi vaihtaa paidan (kokoelmassa Lumileopardi tanssii; myös antologioissa Suomen lasten runotar [1994] ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja)
Kertomuksia, joissa lukija valitsee tarinan suunnan kutsutaan usein valitse oma seikkailusi -kirjoiksi. Niitä käännettiin suomeksi etenkin 80-luvun loppupuolella, mutta tällaisia kirjoja on ilmestynyt myös tällä vuosituhannella. Useimmin kirjastojen tietokannoissa käytetty asiasana näille kirjoille on interaktiiviset teokset, mutta termi kattaa myös muunlaisia kirjoja, eikä asiasanaa välttämättä ole käytetty kaikissa teoksissa. Keräsin mahdollisimman kattavan listauksen kirjoista, mutta se ei todennäköisesti ole täydellinen ja kirjojen saatavuus kirjastoissa vaihtelee etenkin vanhojen teosten kohdalla.Kuvakirjat (sopivat myös alle kouluikäisille)Guillain, Adam- Kerro oma tarina, Mäkelä 2025 Misslin, Sylvie-…
