Firenzeen sijoittuvia kaunokirjoja ovat esimerkiksi Marco Vichin jännityskirjat, joissa Komisario Bordelli ratkoo rikoksia 1960-luvun Firenzessä. Komisario Bordellia on verrattu komisario Maigretiin ja yksityisetsivä Marloween. Kirjoja ovat: Komisario Bordelli (2016), Komisario Bordellin likaisin tapaus (2017), Kuolema Firenzessä (2019), Vääjäämätön kohtalo (2022). Firenzeen sijoittuvat myös: Nora Roberts: Firenzen tumma nainen (1989), E. M. Foster: Hotelli Firenzessä (3.p. 2005), Sarah Dunant: Venuksen syntymä (2005).
Firenzeen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta voi hakea Kirjasammosta hakusanalla Firenze.
Etusivu | Kirjasampo
Firenzestä kertovia tietokirjoja: Ulla Britta Ramklint: Medicit: renessanssivaltiaat Firenzessä (2007…
Hei,
Kyllä kansanmusiikki on innoittanut jazz-muusikoita enemmän tai vähemmän vapaasti lainaten myös Suomessa. Ihan noin vanhaa ei nyt haaviin tarttunut, mutta tässä esimerkkiyhtyeitä ja heidän levyjään, joihin voit tutustua:
Piirpauke: Tuku tuku
Ostrobothnia jazz sextet: De bergtagna
Pekka Kuusisto: Folk trip (yhdistää paljon kansanmusiikkia ja jazzia improvisoivalla tyylillä)
Timo Alakotila & Johanna Juhola: Vapaassa tilassa
Kuru: Enemmän
World Mänkeri orchestra: Inky joy
Järvelän näppärit: Trokalla koriasti
Savolainen Panu & Kuusjärvi Harri & Seppä Eero: Soiva
Heinonen Ilkka: Savu
Sväng (useita levyjä)
Aino Aalto suunnitteli alunperin Bölgeblick-nimellä tunnetun lasiston Karhula-Iittalan lasisuunnittelukilpailuun 1932. Kaadin on pysynyt Iittalan tuotannossa lanseeraamisvuodestaan asti. Tarkempaa valmistusvuotta kuvan kaatimelle ei pysty sanomaan.
Lisätietoa: https://www.finnishdesignshop.fi/fi-fi/tuote/aino-aalto-kaadin-120-cl-kirkas
Helsingin Sanomien Aikakoneessa tehdyn haun mukaan Hämähäkkimies piirrossarjan esittäminen alkoi Suomessa lauantaina 13.4.1996 klo 10.20. Aikakoneen lehdet on digitoitu ainoastaan vuoden 1997 loppuun asti, joten tietoa siitä milloin sarjan esittäminen Suomessa varmuudella loppui, ei ikävä kyllä päässyt selvittämään. Sarjaa esitettiin ainakin vielä 27.12.1997.
Sipulikasveiksi voidaan kutsua kaikkia sipulin kasvattavia kasveja. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kukkivat sipulikasvit kuten liljat, tulppaanit ja amaryllikset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipuli_(kasvinosa)
https://puutarha.net/artikkelit/sipuli-ja-mukulakasvit/
https://en.wikipedia.org/wiki/Bulb
Syötäviä sipulikasveja ovat laukkojen (Allium) sukuun kuuluvat kasvit. Näitä eri sipulilajikkeita hyödynnetään ruoanlaitossa. Niitä esiintyy luonnonvaraisina pääosin pohjoisen pallonpuoliskon eri alueilla lauhkeilla seuduilla. Monien syötävien sipulilajien arvellaan olevan kotoisin Länsi- ja Itä-Aasiasta. Wikipedia mainitsee esimerkiksi Iranin, Pakistanin, Keski-Aasian maat ja Kiinan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasipuli…
Voisiko kirja olla Butler, M. Christinan Mustan yön arvoitus. Siinä tosin seikkailee muitakin eläimiä kuin pähkinähiiri. Linkki kirjasampoon
Muistaisitko jotain muutakin kirjasta? Koko, sivujen paksuus, väri? Värin mukaan voisi löytää tuloksia Kirjasammon kansikirjahausta. Linkki hakuun
Kenties vastauksen kommenteissa voisi löytyä muitakin ehdotuksia?
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista peliä, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja pelistä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt eikä sen julkaisuaikataulua ole julkistettu. Tarkistin asian Karin Collinsin kustantajan sivuilta (Kustantamo S&S/Schildts & Söderströms) sekä hänen itsensä ylläpitämältä sosiaalisen median Instagram-tililtä karincollinsskriver. Sosiaaliseen mediaan hän oli elokuussa tehnyt päivityksen, jonka mukaan hän tekee taustatyötä kolmatta osaa varten.
Radiomafiassa 11.9.1996 esitetyn hupailun Että numerot muuttuvat voi lukea Alivaltiosihteerin radiotuotantoa kartoittavan teossarjan niteestä Huippuvirallinen kirja. Lukiessa on kuitenkin syytä pitää mielessä Alivaltiosihteerin Virallisesta kirjasta löytyvä ohje: "Näitä tekstejä ei siis ole alunperin kirjoitettu luettavaksi vaan radiosta kuunneltaviksi. Kotioloissa tämä kirja toimiikin parhaiten kovaan ääneen luettuna selkeästi artikuloiden."
Tietämättä pyykinpesukoneen merkkiä tarkemmin suosittelisin ensin tarkistamaan oman koneen käyttöohjeista, mitä siellä sanotaan linkouksesta. Jos sieltä ei löydy vastausta, niin verkosta hakemalla "miksi pesukone ei linkoa" löytyy useita mahdollisia syitä pulmaan, jotka kannattaa käydä läpi. Jos ei itse pysty asiaa ratkaisemaan, niin viimeinen keino on tietysti olla yhteydessä kodinkonekorjaajaan.
Sotavuosiin tultaessa Tampereella oli kaksi kotitalousopetusta tarjoavaa oppilaitosta: vuodesta 1892 toiminut Tampereen talouskoulu ja 1926 aloittanut tyttöjen ammattikoulu. Talouskoulu oli vuodesta 1904 ollut Wivi Lönnin piirtämässä talossa Koulukadulla. Tyttöjen ammattikoulu toimi alkuun vuokratiloissa Hämeenkadulla. Vuonna 1938 kaupungin kaikki kolme ammattikoulua (poikien, tyttöjen sekä yleinen ammattikoulu) päätettiin sijoittaa samaan rakennukseen ja koulut yhdistettiin yhteisen johtokunnan alaisuuteen uuden – Suomessa ensimmäisen ammattikoululle suunnitellun – rakennuksen valmistuttua syksyllä 1940. Sotasairaalana kesäkuusta 1941 heinäkuuhun 1945 toimi tämä Tampereen kaupungin ammattioppilaitoksen nimellä toimintansa…
Kirjoja kannattaa Google-haun sijasta hakea kirjasto-ja museoaineistojen tietokantahaulla. Niitä ovat mm. Finna (arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhdistetty haku), Melinda (kirjastojen kansallinen hakupalvelu) sekä Helmet (Pääkaupunkiseudun kirjastokimpan aineistohaku)
Finna-haku löytää parhaiten hakusanalla Muotkatunturi. Tuloksena kuusi tietokirjaa. Linkki hakutulokseen.
Kaunokirjallisuutta löytyy parhaiten tarkennetulla haulla ja kahdella asiasanalla Inari (paikannimenä) ja kaunokirjallisuus.
Melinda haku löytää 7 teosta. Linkki hakutulokseen
esim. Sisimmäinen/ MaijaHaavisto, Hitsaaja /Katja Kettu ja Kultarinta / Anni Kytömäki tai Koarvikoddsin noita / Matti Uurinmäki,
Helmet-haku löytää…
Valitettavasti en onnistunut selvittämään, mistä kirjasta voisi olla kyse. Laitoin kyselyn myös valtakunnalliselle tietopalvelulistalle, mutta sieltäkään ei kukaan tunnistanut teosta.
Ehkäpä joku palstan lukijoista tunnistaa kirjan?
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1912 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Etsin Google-haulla sekä Helmet-kirjastojen ja Finna.fi:n tietokannoista muun muassa hakusanoilla nuortenkirjallisuus, kauhukirjallisuus, tytöt ja henkiolennot, mutta vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Etsin myös Kirjasampo.fi-palvelusta kuvailemaasi kansikuvaa, mutta tulokset eivät sopineet muihin tietoihin. Kollegojen muistissakaan ei tällaista kirjaa osunut kohdalle.
Ikärajaa kirjalla tuskin kuitenkaan on ollut, vaikka juoni kuulostaa sangen hurjalta, sillä Helmet-kirjastoissa vain elokuvilla ja konsolipeleillä on suositusikärajat.
Muistaisiko joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Lähteitä:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/
Näyttäisi siltä, että tämä repliikki on vuoden 1939 elokuvasta The Wizard of Oz. Repliikin lausuu Lännen paha noita kohtauksessa, jossa Dorothy on juuri saapunut Ihmemaahan ja talo murskannut Idän noidan. Frank Baumin alkuteoksessa Lännen paha noita ei ole tässä kohtauksessa paikalla, enkä löytänyt repliikkiä myöskään kirjan myöhemmistä kohtauksista, joissa on sekä noita että Dorothy. HBO Maxilla tällä hetkellä saatavissa oleva tekstitys kääntää repliikin näin: "-- vien sinut, kaunokainen, ja koirasi myös!" Käännös on saattanut elokuvassa vaihdella esityspaikan ja -ajankohdan mukaan, tv-lähetyksissä tai DVD-julkaisuissa on voitu käyttää eri tekstitystä.
