Vapaaherra Sebastian von Knorring oli Rauman pormestarina vuosina 1859 -1863.
Lähde:
Lähteenmäki, Aina: Rauman kaupungin historia IV, 1939 s.124.
Kirja löytyy myös digitoituna Lähteenoja, Aina, “Rauman kaupungin historia IV,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 15. joulukuuta 2020, https://digi.kirjastot.fi/items/show/124675.
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin…
Kysyin viisaammilta kollegoita ja Leena Helsingistä muisti Swanin sadun Tyttö ja kuolema. Olisikohan se oikea, vaikka pikku poika onkin tyttö?"Vähän sinne päin kuin kysymäsi satu on Anni Swanin satu ”Tyttö ja kuolema”. Siinä tyttö, muistaakseni Liisa, lähtee juhliin vaikka äiti on vaikeasti sairaana.Kuolema vie äidin hengen, joka on kynttilän muodossa. Liisa ryntää kuoleman perään ja saa riistettyä kynttilän ja vietyä sen kotiin. Äiti pelastuu, onnellinen loppu. Rudolf Koivun upeat kuvat." Helmet kirjastosta löytyy kaksikin eri painosta Anni Swanin saduista, joissa "Tyttö ja kuolema" on julkaistu. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1537064__SAnni%20Swanin%20satu%20%E2%80%9DTytt%C3%B6%20ja%20kuolema%E2%80%9D.%…
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Melindasta löytyy hakusanoilla "kuolemanrangaistus homoseksuaalisuus" seuraava lista aihetta käsittelevistä teoksista ja artikkeleista: MELINDA - Viitteet (kansalliskirjasto.fi)
Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa on teos: Laine, Matti: Johdatus kriminologiaan ja poikkeavuuden sosiologiaan (Tietosanomat, 1991). Halutessasi voit varata kirjan verkkokirjasto Vanamossa: https://www.vanamokirjastot.fi/
Hämeenlinnan kirjastossa ei valitettavasti ole muita listan teoksia.
Halutessasi voit pyytää teoksia lainaksi kaukopalvelumme kautta. Ohjeet löydät verkkokirjasto Vanamosta: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Wikipediasta löytyy aihetta…
Etelä-Suomen lehti -niminen lehti on vuodesta 1991 ilmestynyt ilmaisjakelulehti. Se ei liene etsimäsi. Tiedot lehdestä hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.726750
Etelä-Suomi-niminen sanomalehti ilmestyi 1902-1988 Kotkassa. Tämä lehti on käytettävissä Kansalliskirjastossa ja parissa muussa yliopiston kirjastossa. Koronarajoitukset vaikuttavat kirjastojen käyttöön. Alla tiedot lehdestä Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…;
Etelä-Suomen Sanomat -nimisen lehden vuoden 1961 ja 1971 numerot löytyvät mikrofilmeinä mm. Lahden pääkirjastosta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22etel%C3%A4-suomen+sanoma…
https://www.finna…
Kirjastot eivät voi ottaa kantaa erilaisiin yksittäisiin oikeudellisiin ongelmiin. Tässä tapauksessa se on jäämistöoikeuteen erikoistuneiden juristien tehtävä.
Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että perinnönjakotilaisuuksia säätelee voimassaoleva perintökaari 1965/40 ja sen 23 luku, erityisesti pykälät 7-12.
Perintökaari 40/1965 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
7 § (13.10.1995/1153)
Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen.
Lähtökohtana siis on, että osakkailla on oikeus tulla perinnönjakotilaisuuteen. Asiasta on myös poikkeus:
12 §
Mitä tässä luvussa säädetään osakkaasta, sovelletaan myös siihen, jolle osakas on luovuttanut pesäosuutensa. (8…
Julkaisu "Suomen kolikot ja setelit n.1400-2016" on luettelo arviohintoineen. Sieltä löytyy myös rahoille määritelty kuntoluokat. Julkaisu on lainattavissa m.m. Kemiön kirjastosta. Tämän julkaisun mukaan kyseisen kolikon arviohinta olisi 2-150 euroa, riippuen kolikon kuntoluokituksesta.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ löytyy myös tietoa rahojen kuntoluokista, Tietopankin kohdan alta. Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Tällaisia harkkoja ei näyttäisi markkinoilta löytyvän. Sen sijaan savea ja olkea yhdistämällä rakentamisesta on jo paljonkin kokemusta. Kantaviin rakenteisiin oljen ja saven seos ei sellaisenaan käy, mutta savi-olkipaalit tai suuremmat olkielementit toimivat rakennuksissa eristeenä.
https://yle.fi/uutiset/3-9828071
https://rakennusmaailma.fi/luomurakentaja-luottaa-saveen-ja-olkeen/
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438518/vtiedote73_96.pdf?…
Erilaisten kuitujen yhdistämistä betoniin on myös tutkittu tarkoituksena betonimassan ominaisuuksien parantaminen.
http://www.betoniyhdistys.fi/media/julkaisut/by-13-polymeerikuidut-beto…
Asiaa voi selvittää vaikka Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-järjestelmän kautta. Sieltä voi etsiä digitoituja Helsinki-karttoja eri ajoilta. Kaikissa kartoissa ei toki ole katunumeroita. Korttelien numerot näkyvät useammissa kartoissa, mutta osa kartoista on luonnoksia, joissa ei ole tarkkoja osoitteita. Haun voi kohdistaa tiettyyn aikaan ja hakutuloksen voi rajata karttoihin. Esimerkiksi kartat vuosilta 1820 -1880: Http://yksa.disec.fi/Yksa4/search/HELKA/?search.fields%5Btype%5D.values=Map&search.fields%5BtemporalYear%5D.value=1820&search.fields%5BtemporalYear%5D.endValue=1880
Läntinen ja Itäinen Heikinkatu olivat 1800-luvulla erottajalta nykyisen Kansallismuseon aseudulle johtavan esplandityyppisen kadun…
Näin lavealla määrittelyllä on vaikea ehdottaa mitään tiettyjä runoja, mutta sopivia runoja voisi etsiä vaikkapa seuraavista runovalikoimista:
‒ Bländad av död och kärlek : 130 år finlandssvensk poesi / i urval av Maïmouna Jagne-Soreau, Martina Moliis-Mellberg, Martin Welander
‒ De bästa svenska dikterna : från Stiernhielm till Aspenström / valda, presenterade och kommenterade av Jan Olov Ullén
‒ En hälsning i glädje och sorg / texterna samlade och utvalda av Carita Björkstrand
‒ Levande svensk poesi : dikter från 600 år / i urval av Björn Håkanson
‒ Modern finlandssvensk lyrik : en antologi / red. av Claes Andersson och Bo Carpelan
‒ Rosor är röda : älskade verser ur gamla poesialbum / i urval av Leena Järvenpää
‒ Skapa den sol som…
Laskelmaa yhden aikakauslehden valmistamiseen käytettävästä energiamäärästä ei näyttäisi löytyvän. Sen sijaan lehden hiilijalanjälkeä puusta aina paperinkierrätykseen asti on arvioitu. Erään laskelman mukaan yhden aikakauslehden hiilijalanjälki on n. 154 g CO2 ekv. Selvästi suurimman osan hiilijalanjäljestä muodostavat paperin valmistus (33%) ja painatus (31%).
"Aikakauslehtivuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan uudella henkilöautolla 45 kilometriä (CO2 ekv. = 164 g/km). Tehtyjen oletusten perusteella yhden aikakauslehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat siis noin kilometrin ajomatkaa henkilöautolla."
https://projectsites.vtt.fi/sites/leader/www.vtt.fi/sites/…
Tällaista merkkiä ei valitettavasti löytynyt puolustusvoimallisia arvo-, kurssi-, suoritus- ja asevelimerkkejä käsittelevästä kirjallisuudesta.
Merkki saattaakin olla ollut jonkin siviiliyhteisön käytössä.
Kirjallisuutta:
Allonen, M., Nykänen, J., & Sjögren, J. (2021). Jatkosodan asevelimerkit. Docendo.
Allonen, M., & Nykänen, J. (2015). Talvisodan asevelimerkit. Docendo.
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Kyseisen elokuvassa esitetyn laulun ("Niin kaunis oli ilma ja perhoset lensi, sumtrallallaa lensivät kai - -") on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa.
Kaunis Kaarina-elokuvaa kuvattiin Luopioisissa (Aitoo, Kouvalanjärvi), Sipoossa (Nikkilä, Östersundom) ja Helsingissä (SF-hallit).
Nämä ja paljon muuta lisätietoa elokuvasta sekä sen sisällöstä löytyy kätevästi Elonetistä.
Sanoin "Siellä, Onnen maassa..." alkava runo on Tabermannin kokoelmasta Aistien alamainen. Se sisältyy myös hänen "rakastetuimpia runojaan" sisältävään valikoimaan Ihme nimeltä Me. Käsiin ei kuitenkaan ole piirretty, vaan niihin on "vaihdettu huulten nahka".
Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa.
Novelli on julkaistu seuraavissa Veikko Huovisen teoksissa:
Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982)
Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986)
Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005)
Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992).
70-luvulla lauluäänellä oli kevyen musiikin levytyssopimuksia solmittaessa merkitystä lähinnä iskelmämusiikissa. Rockmusiikissa sopimukset tehtiin usein pikemminkin lauluäänestä huolimatta – kriteerit olivat tyystin toiset. Sitä paitsi, Juice sai levytyssopimuksensa Coitus Int -yhtyeen jäsenenä: Love Records kiinnitti levyttävien taiteilijoidensa joukkoon yhtyeen – yhtyeen, jossa oli useita laulajia ja lauluääniä (mm. Mikko Alatalo). Coitus Intistä tuli Juice Leskinen & Coitus Int vasta yhtyeen ensilevyn myötä.
Love Recordsin johtajistoon kuulunut Atte Blom kommentoi Coitus Intille levytyssopimuksen tuottaneita demonauhoituksia näin: "Mulla ei ole muusikkotaustaa, mutta olin jollain lailla polliittisesti valveutunut ja mä olin aina…
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Nimi on ilmeisesti salanimi eikä henkilön todellinen nimi ole tiedossa.
Lähde:
Eskonmaa, Anja KANTO - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000185273
