Kirjassa "Unkarilaisia kansansatuja" (lapsille suomeksi kertonut Anni Swan, Werner Söderström oy:n laakapainossa 1945) on satu nimeltä Käärmeennahka sivulla 128. Sadussa täytyy ryömiä reiän läpi, joka on neulan silmääkin kapeampi.
Lapsen tiedot löytyvät meidän rekisteristä, joten uuden kortin saa heti ja toivottavaa olisi että lapsella olisi huoltaja mukanaan. Meillä on omatoimiaika kello 9-10 jolloin lainauksessa ei ole ketään vastaamassa puhelimeen.
Kyseistä Tommy Tabermannin runoa ei todennäköisesti ole koskaan painettu mihinkään teokseen. Se ei ollut missään hänen runoteoksistaan. Internetissä useilla verkkosivuilla ja keskustelupalstoilla on siteerattu kyseistä runoa. Sen tekijäksi on joka taholla laitettu Tommy Tabermann, mutta missään ei mainita teosta, josta runo löytyisi.
Kyseessä on Aristoteleen Retoriikan II kirjan 14. luvun alku, joka kuuluu suomennettuna näin:
"On selvää, että elämänsä kukoistuskautta elävät ovat luonteeltaan edellä kuvattujen välissä. Heiltä puuttuu kumpienkin liioittelu.
He eivät ole liian luottavaisia, sillä sellainen olisi äkkinäisyyttä, eivätkä liian pelokkaita, vaan heillä on kumpaakin hyvässä suhteessa.
He eivät luota kaikkiin olematta kuitenkaan epäuskoisia, vaan pikemminkin muodostavat totuudenmukaisen käsityksen." (suo. Paavo Hohti)
"Ollen" tarkoittaa tässä yhteyssä samaa kuin "koska olen" tai "kun olen". Siten "lempo ollen" tarkoittaa "koskan olen lempo". Ilmaisu on vanhahtavaa kieltä, jota ei nykyään juuri käytetä muuten kuin tietyissä sanonnoissa kuten "niin ollen" (= siis) ja "näin ollen" (= koska on näin). Joskus ilmaisua näkee myös vähän kömpelöissä ilmaisuissa kuten vaikkapa "Kadulla käveli miestä taluttava koira, ollen se perin kummallinen näky". Kielitieteilijöillä voi olla täsmällisempääkin tietoa.
Heikki Poroila
Monipuolisesta arkistosivustosta finna.fi ("Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet samalla haulla.") löytyi kaksi kuvaa nimenomaan Punavuoren kirjaston lukusalista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Björn Rungen elokuva "The Wife" pohjautuu Meg Wolitzerin (toistaiseksi) suomentamattomaan viitisentoista vuotta vanhaan romaaniin The Wife. Kirjassa pariskunta on matkalla Helsinkiin vastaanottamaan Helsinki-palkintoa. Elokuvaan käsikirjoittajan Jane Anderson on muuttanut palkinnon astetta korkeammaksi kirjallisuuden Nobel-pakinnoksi.
Kirjajilija ei haatatteluissa viittaa juonen todellisuuspohjaan. Mikään ei kuitenkaan estä sitä, että juonen taustalla olisivat todelliset tapahtumat.
Lähteitä:
Meg Wolitzer: ‘I feel I’m a feminist, so I write like a feminist’ (Guardian, Sun 25 Nov 2018 09.00 GMT
https://www.theguardian.com/books/2018/nov/25/meg-wolitzer-interview-im…
Write What Obsesses You: An Interview With Meg Wolitzer. …
Oodista kerrottiin, että Stadinet verkon pitäisi toimia koko Oodissa. He ottavat mielellään vastaan tietoa paikoista, joissa se ei toimi. Näin he voivat korjata asian mahdollisimman nopeasti. Voit lähettää tiedon esimerkiksi sähköpostitse oodi@hel.fi. Kannattaa myös tarkistaa oman laitteen verkkoihin liittymisen asetukset, se on ratkaissut liittymisongelman muutamalle asiakkaalle.
Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Helmet-kirjastojen kortin numero on kakkosella alkava 12-numeroinen numerosarja kirjastokortin alalaidassa. Jos kortinne on kadonnut, saatte uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varatkaa mukaan henkilöllisyystodistus.
Mikäli tarkoitatte kirjastokorttiin liitettyä pin-koodia eli tunnuslukua, sen saatte Helmet-kirjastosta esittämällä voimassa olevan henkilötunnuksen. Jos olette antanut kirjaston asiakasrekisteriin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää uuden pin-koodin lähettämällä meille kirjautumissivulla kirjastokorttinne numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Suomesta englantiin käännettyjen teosten määrä viimeisen kuuden vuoden aikana on vaihdellut 18 ja 36 teoksen välillä. Alla olevasta taulukosta FILIn (suomalaisen kirjallisuuden vientikeskuksen) sivustolla näet, minkä verran teoksia on käännetty millekin kielelle viime vuosina. Sivulta löydät myös muita mielenkiintoisia tilastoja suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä.
https://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/
https://www.finlit.fi/fili/mika-fili/
Jos tarkoitat Yle Areenassa tällä hetkellä pyörivää kolmoskautta, sen ensimmäisessä jaksossa ei ole varsinaisia erottuvia musiikkikappaleita. Heti toisen jakson alussa autoradiosta kuuluu kuitenkin seuraava kappale:
Come to Me Now / Kevin Morby
Jos kuitenkin puhut Sinner-sarjan ensimmäisen kauden (oli myös aikaisemmin Areenassa) ensimmäisestä jaksosta, uimarantakohtauksessa kuuluva kappale pomppasi laajempaankin suosioon, ja se on tämä:
Huggin & Kissin / Big Black Delta
Voit etsiä ja kuunnella pätkiä ko. sarjan kaikkien kausien musiikista mm. seuraavalla sivustolla:
https://www.tunefind.com/show/the-sinner
Valitse ensin haluamasi kausi (1-3) yläpalkin pudotusvalikosta, jolloin pääset selaamaan kappaleita esitetty…
Tässä vinkki muutamaan kirjaan. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Hygge : hyvän elämän kirja / Meik Wiking
- Culture shock! Denmark : a survival guide to customs and etiquette / Morten Strange
- The key to happiness : how to find purpose by unlocking the secrets of the world's happiest people / Meik Wiking
- Luon katseen luoteeseen / Hannu Niklander (esseitä Tanskasta ja muista Pohjoismaista)
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin…
Helikopterissa työntövoiman synnyttää pyörivä roottori, joka kiihdyttää ilmamassaa alaspäin. Kiihdytyksestä syntyvä vastakkaissuuntainen voima kannattelee helikopteria. Työntövoiman suuntaa voidaan muuttaa kallistamalla roottorien pyörintätasoa. Esimerkiksi kun helikopterin nokka painetaan alaspäin, roottori kallistuu eteenpäin, työntövoima suuntautuu osittain taaksepäin ja helikopteri alkaa kiihdyttää eteenpäin.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-helikopteri-voi-kulkea-ylos-ja-alas-se…
Raunio, Jukka. Helikopteriteoria. Edita, 2000.
Tanskan hovin osoitteet löytyvät kuningashuoneen verkkosivuilta. Sivusto aukeaa alla olevasta linkistä.
https://kongehuset.dk/organisation-og-kontakt/kontakt
