Helmet-kirjastoissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) on yhteinen lainarekisteri ja yhteiset käyttösäännöt. Asiakaskohtaiset lainarajoitukset on mainittu Käyttösääntöjen (http://www.helmet.fi/ > Ohjeita > Tietoa palveluista: Käyttösäännöt, kohta "Lainaus, palautus, uusiminen"). Asiakkaalla "voi olla samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 5 konsolipeliä, 5 BD-levyä ja 5 DVD-levyä.
Huomaa, että kuvatallenteiden lainauksessa noudatetaan Valtion elokuvatarkastamon määräämiä ikärajoja."
Jeffrey Archerin Kane ja Abel on älyttömän hyvä kirja
Ilmeisesti muutkin ovat siitä innostuneet, sillä englantilaisia alkuperäisteoksia oli vuonna 2017 arvioitu myydyn 37 miljoonaa kappaletta.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_best-selling_books
Kirja on ilmestynyt suomeksi aiemmin nimellä Leppymättömät v. 1983 ja kolmekymmentä vuotta tämän jälkeen kirjailija kirjoitti menestysteoksensa uudelleen uudelle lukijasukupolvelle.
Lisätietoja mm.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2874
http://kirjakassi.blogspot.com/2018/01/jeffrey-archer-kane-ja-abel_14.html
http://marinkirjablogi.blogspot.com/2015/01/jeffrey-archer-kane-ja-abel.html
Poistumislupa mainitaan vuoden 1971 laissa. Siinä määrättiin, että enintään neljän kuukauden pituista vankeutta suorittavalle vangille voidaan antaa lupa poistua vankilasta vain vaikeasti sairaana olevan omaisen tapaamista tai hautaamista tai muuta tärkeää syytä varten. Neljää kuukautta pitempää rangaistusta suorittavalle voidaan antaa lupa poistua vankilasta lyhyeksi ajaksi.
Nykyään poistumislupia myönnetään valtaosaan poistumislupahakemuksista. Vuonna 2016 anotuista 17 776 poistumisluvasta myönteisen päätöksen sai 13 813 kappaletta eli 78 %. Suurin osa poistumislupa-anomuksista ratkaistaan vankiloissa. Elinkautisvankien ja koko rangaistusta suorittavien poistumisluvista päättää Rikosseuraamuslaitoksen…
Kun ei tiedä, mihin lehteen kysyjä on kirjoittanut, voi yleisesti todeta, että vanhoja lehtiä pääsee isommissa kirjastoissa selaamaan mikrokortteina tai -filmeinä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon ja tiedustella siellä, missä on lähin vanhojen lehtien vuosikertoja mikrofilmimuodossa. Perinteisesti kaikki ns. maakuntakirjastot ovat tätä palvelua tarjonneet.
Kansalliskirjaston digiarkiston kautta voi hakuja lehtiin tehdä myös suoraan, mutta näin uudet (1996) lehdet eivät ole vielä kotoa käsin saatavilla, vaan niitten selailua varten täytyy mennä johonkin ns. vapaakappalekirjastoista (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-…
No, onhan se vähän outoa, mitenkä se mummi nyt niin olisi tehnyt? Täällä on melko lailla sama väki vastaamassa, sillä erotuksella, että Kysy kirjastonhoitajalta toimii maanlaajuisesti niin, että vastaajiakin on kautta maan kirjastojen, muuallakin kuin Helsingissä.
Mainitsemasi venäläinen nimi (Евгеневна) translitteroidaan suomenkieliseen tekstiin muodossa Jevgenjevna.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk49/Venalaisten_henkilonnimien_opas.pdf
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Jos kirjailija on itse halunnut jättää jonkun henkilöhahmon sukupuolen hämäräksi, ei kääntäjällä ole moraalista oikeutta puuttua kirjailijan ratkaisuun. Arvelisin kyllä, että tällaiset tapaukset ovat yleensä tarkoituksellisia ratkaisuja, koska sukupuoli voi paljastua monista pienistä yksityiskohdista, jotka kaikki täytyy muotoilla sukupuolineutraaleiksi. Varsinkin outo nimi, joka ei tuntemissamme kulttuureissa ole miehen tai naisen nimi, viittaa mielestäni vahvasti tarkoituksellisuuteen. Ehkä kirjailijan ratkaisu kannattaa tällaisissa tapauksissa ottaa seikkailuna, jonka kirjailija on halunnut lukijan kohtaavan.
Kielissä, joissa sukupuoli heijastuu moniin kielen rakenteisiin, sukupuolen kätkeminen on vaikeampaa kuin suomessa, joka on…
Valitettavasti meillä ei ole Pirkko Lokan tämänhetkisiä yhteystietoja.
Paras arvaus aloituspaikasta häntä jäljittäessä olisi minullakin ollut WSOY:n arkistot.
Helmet haun mukaan hän on suomentanut Wilbur Smithin Ukkosen kumun Otavalle 2012 ja Anais Ninin Pikkulinnut Gummerukselle 2005. Kenties näistäkin kustantomoista voisi kysellä Lokan yhteystietoja.
Geenimuunneltu liha ei koskaan ole luomua eikä sitä saa myydä luomuna. Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua ja geenimuunneltu taas sitä, että tuotetta, tai lihatuotannon tapauksessa eläinten rehua, on muunneltu geneettisesti. Jos tuote sisältää tai sen valmistukseen on käytetty enemmän kuin 0,9 prosenttia GMO-raaka-aineita, siitä täytyy olla merkintä. Luomu-sertifikaattia taas ei myönnetä lihalle, jonka tuotannossa edes epäillään käytettäneen muuntogeenirehua.
Lähteet & lisätietoa:
Luomuliitto & GMO: http://www.luomuliitto.fi/onko-lautasellasi-gmo/
Ruokaviraston juttu muuntogeenisistä elintarvikkeista: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/muuntogeeniset-elintarvikkeet/…
Tampereen konservatorion kuorojen konsertissa 24.1.1983 esitettiin Elizabeth Szönyin Vapiseva kuningas, musiikkisatu lapsille. Aamulehdessä 21.1. julkaistu pikku-uutinen otsikolla "Elizabeth Szönyi unkarilaisen illan vieraana" luonnehtii teosta "lapsioopperaksi".
Teoksen johti Lenke Erdélyi-Rauhala ja ohjasi Eva Gyldén. Esiintyjinä olivat konservatorion A- ja B-kuorot, Outi Simola (kertoja), Jukka Immonen (kuningas), Satu Kivelä (hovilääkäri), Eija Kankaanrinta (hovinarri), Marjo Pietilä (pikkutyttö) ja Viktoria Tanitò-Hunyodi (pianosäestys).
Vapiseva kuningas kertoo satumaassa asuvasta kuninkaasta, jolla on jäätynyt sydän. Kuninkaan puutarhasta hakataan kaikki puut ja ne poltetaan suuressa takassa, jotta kunigas lämpenisi. Kun se…
Olisikohan kyseessä Genevieve Huriet : Apinanleipäpuuta etsimässä? Kannessa ei tosin ole apinoita, mutta kylläkin apinanleipäpuu.
Huuto.net Kyseessä voisi olla myös Wilson Kirvan Pokojo, lahjakas apina Elisa.kirja
Kenties joku sivuston lukija voi muistaa vielä tarkemmin.
Työkaveri muistikin vielä sarjakuvan nimeltä Anu & Antti -sarjakuva-albumisarjan osa Apinanleipäpuu. Huuto.net
Ohjeissamme neuvotaan pääsääntöisesti julkaisemaan tietopalvelukysymykset vastauksineen. Siinä tapauksessa, että kysyjä on kysynyt henkilökohtaisia asioita ja kysymys sisältää kysyjän tai muun henkilön henkilökohtaista tietoa, vaikkapa nimen, kirjastokortin numeron tai vastaavaa, kysymystä ei julkaista. Tekijänoikeudet ja tietosuoja on otettava huomioon vastauksia julkaistaessa. Myöskään jos kysymys ja vastaus eivät sisällä muille lukijoille hyödyllistä tietoa, tallennetaan kysymys ja vastaus suljettuun arkistoon. Vastaukset ovat julkisia siitä syystä, että tiedonhakijat voisivat saada niistä apua vastaavanlaista tietoa tarvitessaan. On siis myös mahdollista, että samaan kysymykseen on vastattu useammin, eikä kaikkia vastauksia…
Lumon ja Koivukylän kirjastot ovat avoinna 9.1.2021. Mahdollisista poikkeuksista tiedotetaan, kannattaa tarkistaa aukiolot etukäteen Helmet.fi:stä.
Kirjastoissa on käytössä rajoitetut palvelut 10.1.2021 asti. Kirjastotilaan pääsee palauttamaan aineistoa ja lainaamaan etukäteen varattua aineistoa, mutta muut tilat eivät ole käytössä.
Kyseessä saattaisi olla Astrid Lindgrenin satu "Päivärinne", joka on ilmestynyt kuvakirjan muodossa 2003. Kuvittaja on Marit Törnqvist. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi teoksessa Astrid Lindgren : Satuja, 1981. Mansikoita ei sadussa suoranaisesti esiinny, mutta muut elementit löytyvät.
Euroviisujen historiaa löytyy Euroviisujen sivulta, https://eurovision.tv/events. Sieltä löytyvät kilpailut vuosittain ja myös maat, jotka ovat olleet mukana. Grand final-osasta voi tutkia, mitkä maat ovat olleet finaalissa, siitä lähtien, kun kilpailu muuttui moniosaiseksi.
Saksalaista 12-osaista tv-sarjaa Kultainen hevosenkenkä (Rivalen der Rennbahn) esitettiin TV-3:n ohjelmistossa vuonna 1989. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin 28.8.89 klo 20.20 alkaen.
https://www.imdb.com/title/tt0096690/
HS/Aikakone
Kyseisen kappaleen suuri suosio on nimenomaan "Amelie"-elokuvan ansiota. Fréhel (1891-1951) oli suosittu laulaja Ranskassa erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Hän esiintyi monissa tuon ajan suosituissa elokuvissa (esim. Pépé le Moko) ja oli haluttu esiintyjä Ranskan estradeilla. Hän oli kuitenkin pahasti alkoholisoitunut ja huumeriippuvainen, mikä pilasi lopulta hänen uransa. Hän vetäytyi addiktioidensa vuoksi pois julkisuudesta viimeisinä vuosinaan, vaikka hänellä olisi ollut esiintyjänä kysyntää myös Ranskan ulkopuolella. "Amelie"-elokuvan kautta hänen laulunsa ovat tavoittaneet jälleen uusia sukupolvia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9hel
