Vaski-kirjastoissa ei valitettavasti ole mahdollista varata teoksia ennalta määritellyksi ajanjaksoksi. Et esimerkiksi pysty varaamaan sähköturvallisuustutkinnon kirjoja itsellesi juuri marraskuuksi. Varattu teos toimitetaan asiakkaan valitsemaan kirjastoon heti, kun teosta on saatavilla jostakin Vaski-kirjastosta tai olet varausjonossa ensimmäisenä. Kirjojen laina-aika on pääsääntöisesti 28 vuorokautta. Voit uusia lainasi korkeintaan viisi kertaa, mikäli teokseen ei kohdistu varauksia.
Nykyisin Vaskin verkkokirjastossa on myös mahdolista keskeyttää oma varaus hetkellisesti. Tämä tarkoittaa, että voit esimerkiksi lomamatkan ajaksi laittaa varauksesi tauolle. Jos olet ensimmäisenä varausjonossa ja keskeytät varauksesi, teoksen vapautuvia…
Suosittelemme muun muassa näitä:
Adrian Tchaikovsky: Children of time ja Children of ruin
Andy Weir: Project Hail Mary
Alistair Reynoldsin kirjat
Becky Chambers: A long way to a small angry planet (ja jatko-osat)
Nnedi Okorafor: Binti
Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet
Baoshu: The Redemption of Time (ei Keski-kirjastojen kokoelmissa, mutta kaukolainan voi tilata maksutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista)
Harmaasta väristä saattaisi jonkinlainen yhteys löytyä: susi mielletään tavallisimmin harmaaksi, sudenkääpää luonnehtivat harmaat värit ja sudenmarjan marjaa kuvailevat jotkut lähteet harmaansiniseksi. Sudenmarjan (Paris quadrifolia) kanssa samaan liljakasvien heimoon kuuluva Maianthemum bifolium on saanut suomenkieliseksi nimekseen oravanmarja, joten tekisi mieli ajatella kasvien marjoilla ja niiden värillä olevan jotain yhteyttä niiden suomalaisiin nimiin.
Pentti Suhosen Suomalaiset kasvinnimet listaa Paris quadrifolialle yli kolmekymmentä erilaista nimeä. Suteen liittyvät nimitykset näyttävät olevan niistä kaikkein vanhinta perua: suden silmä (1683), sudensilmä (1745), sudenmarja (1803). Muita nimiä ovat esimerkiksi eksytysmarja,…
Aku Ankka -lehdellä on vuoteen 1951 asti ulottuva arkisto, johon pääsee linkistä Lehdet - Aku Ankka
Lehteä klikkaamalla näkee, mitä tarinoita se sisältää, vaikka ei olisi hankkinut lukuoikeutta. Kysymäsi tarina saattaisi olla numeron 1968: 3 Haaksirikkoinen perhe.
Kyseessä oli kaiketi amerikkalaisen King Features Entertainment -yhtiön Genesis-projekti. Tuottaja John Heynmanin ideoima dramatisoitu Raamattu-sarja kuvattiin autenttisilla tapahtumapaikoilla. Näyttelijöillä oli heprean kielen taito. Kallis jättihanke alkoi 70-luvun loppupuolella. Ensimmäinen Mooseksen kirja ja Luukkaan evankeliumi esitettiin Suomen televisiossa 10-osaisena sarjana, ensimmäinen jakso sunnuntaina 10.10.1982 TV1-kanavalla klo 17.00. Helsingin Sanomien ohjelmatietojen mukaan sarjan nimi oli ytimekkäästi "Raamattu".
Helsingin Sanomat 10.10.1982
Selkokielen asiantuntija on Selkokeskus, https://selkokeskus.fi/.
Selkokeskuksen sivuilta löytyy ohjeita:
yleiskuvaus selkokielestä, https://selkokeskus.fi/selkokieli/
selkokielen kirjoittamiseen, https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-kirjoitat-selkokielta/
sekä kuvaus sanastosta, https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-kirjoitat-selkokielta/selkokiele…
Selkokeskus myös auttaa selkokielikysymyksissä, https://selkokeskus.fi/tietoa-meista/ota-yhteytta/
Selkokielellä kommunikointiin löytyy materiaalia Papu.net:istä, https://papunet.net/materiaalia
Siellä on myös video jokamiehenoikeuksista, https://papunet.net/_pelit/_tarinat/kuvakirja/lue/Jokamiehenoikeudet_ht…
Papu.netissä on myös tietoa…
Kyllä ikärajoja sisäänpääsyyn oli, 20 vuotta ja joskus enemmänkin. En löytänyt kuitenkaan tarkempaa listaa ravintoloiden ikärajoista tuolta ajalta. Alkoholilainsäädännön historiaa ja sen vaikutuksia on listattu THL:n sivulle, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkohol… sekä selvitys alkoholioloista, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104360/THLselvitysAlkohol…. Alkoholilain ja anniskelun historiasta tehdystä opinnäytteestä voi lukea ikärajojen historiaa. Myös 1970-1980 -luvuilla rajoitettiin väkevien alkoholijuomien myyntiä ikärajalla, joka oli 20: Alkoholipolitiikka ja ravintoala, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121487/Opinnaytetyo%20-%2…
Alkoholilaki, …
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 -hintaluettelon mukaan hintahaarukka on 10 eurosta 400 euroon riippuen setelin kunnosta. Numismatiikan ammattilainen osannee kertoa rahan arvon. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy linkkejä hinnan arviointiin: http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
YouTubessa on melko paljon vanhoja mainoksia 1980- ja 1990-luvulta. Esimerkiksi VhsAteljee-nimisellä käyttäjä on ladannut palveluun lukuisia MTV3:n mainoskatkoja, joissa on mukana myös Costa Rica -mainoksia. Juuri kysymääsi mainosta en onnistunut muutaman klipin selailulla löytämään, mutta melkoisia Costa Rica -helmiä löytyi, esimerkiksi tämä hupailu. Maikkarilta voi myös kysyä, olisiko heillä mainoksen tarkka aika tiedossa!
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hakulinen on yksi niistä sukunimistämme, jotka pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Haakon. Nykyisin Haakonin pohjalta kehittyneet sukunimet jakautuvat alueellisesti suurin piirtein niin, että Hakula on pääasiassa lounaissuomalainen, Hakuli kaakkoissuomalainen, Hakulinen savolainen ja karjalainen, Haakana karjalainen ja Hookana pohjalainen.
Ainakin Helmet-kirjastoissa kirjastokäyntiä tarvitaan juuri henkilöllisyyden vahvistamiseksi. Periaatteessa sen voisi toki tehdä sähköisen tunnistautumisen kautta, mutta kirjastojärjestelmämme ei tue sellaista, eikä meillä ole muutenkaan käytössä mitään järjestelmää, jonka kautta sähköisen tunnistautumisen voisi tehdä.
Koko Suomen kirjastojen yhteinen e-kirjapalvelu on suunnitteilla, siihen liitytään vahvan tunnistautumisen avulla. Käyttöaineiston saa, jos oma kunta on liittynyt palveluun.
Voit halutessasi laittaa asiasta palautetta Helmet-kirjastoille osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938) tai jollekin muulle kirjastolle.
Hei,
kyseessä on laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta (713/1975). Sen taustalla on hallituksen esitys HE 245/1974, jonka käsittelytietosivu on tässä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+245/1974
Lakien valmisteluaineistoa eduskuntakäsittelyn osalta voi hakea Vaski-hakupalvelustamme: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx Sivulta löytyy linkki hakuohjeisiin. Eduskunta-asiakirjojen hakupalveluihin löytyy myös useampi verkkokoulutustallenne eduskunnan Youtube-kanavalta: https://www.youtube.com/user/suomeneduskunta
Edellä mainittua lakia on muutettu muutamaan otteeseen. Hakemalla hakusanoilla romani* OR mustalai* AND asunto* pitäisi…
Kyseessä on Joyce Strangerin kirjasarja Nuori eläinlääkäri, jossa seurataan - Herriotin hengessä - nuoren eläinlääkäri Timothy Yorken elämää.
Sarjassa on viisi osaa, jotka ilmestyivät suomeksi Gummeruksen kustantamina: Täpärä pelastus 1982 (Vet on call), Kovaa työtä ja kommelluksia 1982 (Double trouble), Onnenpotku 1983 (Vet riding high), Timin tallissa tapahtuu 1983 (No more horses: vet in a muddle) ja Timin pelastuspartio 1984 (Dial V.E.T.).
Hissien ohjausjärjestelmät olivat alkuun nykyistä monimutkaisempia, minkä vuoksi hissinkuljettajat olivat tarpeen. Vähitellen hissialalla tapahtunut huomattava tekninen kehitys muutti tilannetta, ja vuonna 1960 ilmestyneessä Kone-yhtiön historiikissa todetaankin: "Hissinkuljettajia käytetään nykyään tuskin muualla kuin tavarataloissa, joissa tarvitaan yleisön opastajia."
Lähde:
Kirsti Herlin, Kone Osakeyhtiö 1910–1960
Vötjistellä-sanalle ei löytynyt vastinetta Kainuun alueen murrekirjoista. Lähimmäksi päästään sanalla "vötkistellä", joka tarkoittaa viivyttelyä laiskuuden takia (Seppänen, Markku: Van tul[l]ook[k]oon siitä kal[l]uo? : rikasta ja ronskia Kainuun murretta. 2021).Savon murteesta puolestaan löytyy vötjälehtee, vötjälehtöö, joka tarkoittaa lorvailla, vetelehtiä, laiskotella (Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo : savon kielen sanakirja. 2018.)Useammalta kainuulaiselta henkilökunnan jäseneltä kysyttäessä sana vötjistellä yhdistettiin vötkistelyyn ja laiskuuteen.
En löytänyt tietoa syistä tämän Porolahden sukupuolijakoihin liittyvän epäsäännöllisyyden takana. 1960-luvulla sekä tyttöjä että poikia sisältävät yhteinäisluokat olivat yleistyneet, mutta myös tytöt ja pojat erottelevia erillisluokkia oli edelleen. Yksi mahdollinen selitys koulun epäsäännönmukaiselle linjalle tyttöjen ja poikien erotteluun voisi löytyä poikkeavista opiskelijoiden määristä kullakin luokalla.Voit yrittää löytää aiheesta tarkempaa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:Roihuvuoren historiaa käsittelevä kirja, jonka takana on Roihuvuori-seura: Roihuvuori : Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi / Kaarina Hulkkonen; julkaisija: Hulkkonen, Kaarina [Roihuvuori-seura] | 1999Porolahden kansakoulun…
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein…
FILIn tietokannan mukaan Eevan tyttäret on käännetty ruotsiksi, saksaksi, tsekiksi, liettuaksi, puolaksi ja unkariksi. Englanniksi kirjaa ei ole käännetty.
Tampereen kaupunginkirjaston eri toimipisteet määrittelevät itsenäisesti kierrätyshyllyjensä ja -kärryjensä toimintatavat, mutta useimmilla lienee käytössä Metsostakin löytyvä rajaus, jossa kierrätyshyllyyn ei toivota tietosanakirjoja, mainosjulkaisuja, huonokuntoista, rikkinäistä tai hajuhaittaista aineistoa, kirjaston poistokirjoja tai aatteellista tai julistuksellista uskonnollista materiaalia. "Materiaali" viittaa tässä etupäässä muuhun aineistoon kuin kirjallisuuteen eli erilaisiin lentolehtisiin ja esitteisiin. Kierrätyspisteitä ei siis saa käyttää aatteellisen mainosmateriaalin levityskanavana. Kierrätyspisteet ovat asiakkaille tärkeitä ja niiden tarkoitus on toimia asiakkaiden omien kirjojen vaihtopaikkana. Kirjastojen…
