Jussi Talven kahvipannun tarina ja muita satuja teoksen voi ostaa antikvariaateista esim. Antikka.net https://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=kahvipannun+tarina&tryhma=0&sarja=0&myyja=0&kieli=kaikki&aika=&sort=tekija-ao&stype=full&Submit=%A0Hae%A0tai Antikvaari.fi https://www.antikvaari.fi/haku.asp?pikahaku=0&stype=full&haku=kahvipannun+tarina&kieli=kaikki&Submit=Hae
Kirja löytyy myös lainattavaksi Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skahvipannun%20tarina__Orightresult__U?lang=fin
Arvelisin, että kiinnostusta herättänyt kirja saattaisi olla Tittamari Marttisen Saaran taika (WSOY, 1996).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3eb9abd8-25de-496f-9911-0499a7876f99
Englanninkielisissä ääntämisohjeissa New Jerseyn Newark neuvotaan ääntämään NEW-erk (paino ensimmäisellä tavulla) ja Delawaren Newark New-AHRK (paino jälkimmäisellä tavulla). Painotuksen vuoksi ensin mainittu ääntämistapa lyhenee paikallisten suussa usein muotoon 'Nirk'. Jälkimmäinen ääntämys taas korostaa sanan kaksitavuisuutta.
Ääntämistapojen eron voi kuunnella täältä: https://www.dictionary.com/browse/newark.
Vaski-kirjastojen eräpäivämuistutus on mahdollista saada vain sähköpostina. Oletusarvoisesti sähköpostin ei pitäisi mennä roskapostiin, mutta voit tarkistaa asian omasta postistasi. Mene G-mailin valikon kautta kohtaan roskaposti ja mikäli roskapostista löytyy kirjaston eräpäivämuistutus, mene sen kohdalle kursorilla ja klikkaa hiiren oikeaa puolta ja valitse "ei roskaposti". Voimme testata tätä nyt myös siten, että lähetämme järjestelmästä viestin sinulle. Mikäli se menee roskapostiin, voit yllä mainittuja ohjeita noudattaen muuttaa kirjaston lähettäjänä "ei roskapostiksi". Mikäli viesti tulee normaalisti, roskapostista ei ole huolta.
Ei pidä olla erillistä tietoturvaa. Langallisissa hiirissä ei ole tietoturvariskiä, mutta joissakin langattomissa hiirissä saattaa olla.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/langattoman-nappaimiston-tai-hiiren-kaytolla-voi-vaarantaa-tietokoneensa-korjaus-luvattu-vain-osalle-haavoittuvuuksista/bdbe1c1d-66b8-4372-a1b0-285434ed0cdd
Toinen teoksista kuuluu varmaankin Camilla Mickwitzin Mimosa-trilogiaan, jossa päähenkilönä on noitatyttö Mimosa. Mämmi-kissa esiintyy ainakin kirjassa Mimosa ja täysikuufestivaali:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407980__Scamilla%20mickwitz%20mimosa__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__P0%2C1__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Trilogian muut teokset ovat:
Mimosa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407978__Scamilla%20mickwitz%20mimosa__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__P0%2C2__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Mimosan syntymäyö: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408006__Smimosan%20syntym%C3%A4y%C3%B6__Orightresult__U__X7?lang=fin…
Tieteen termipankki määrittele proosarunon näin: "lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä". Tämän tarkemmin pituutta ei ole määritelty. Koko määritelmän teksti löytyy alla olevasta linkistä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:proosaruno&nb…;
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkon yhteisistä palveluista vastattiin, että Helmet-kirjastoissa on tutkittu kaikkiaan kolmen eri palveluntarjoajan VoD-palveluja eikä yksikään niistä toistaiseksi vastaa kysyntää. Eli Helmet-kirjastot eivät ole lähitulevaisuudessa hankkimassa mitään elokuvapalvelua.
Tampereen kasviston järjestelmällinen kartoitus aloitettiin vuonna 1998 ja urakka valmistui vuonna 2011.
Kasvikartoituksessa Tampere jaettiin 500 x 500 metrin ruutuihin, joita tuli yhteensä 598. Kaupungin alueella tavattiin yhteensä 1225 eri kasvilajia, joista 375 lajia oli alkuperäisiä, 134 muinaistulokkaita (ennen 1600-lukua tulleet), 161 lajia uustulokkaita ja 555 lajia koristekasveja. Yleisimmät kasvit olivat rauduskoivu (esiintyi 589:llä ruudulla), hieskoivu (586) ja pihlaja (583). Harvinaiseksi luokiteltiin 144 kasvilajia, joita esiintyi enintään kuudella ruudulla.
Pertti Ranta & Pekka Rahkonen, Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Juho-Matti Paavola, Luonto kaupungissa. Aviisi 12/2013
Luvut ovat peräisin…
Jos nationsonline.org-sivustolta löytyvä lista 46 Euroopan pääkaupungista pannaan sen ilmoittaman asukasluvun mukaiseen järjestykseen, Helsingin sijoitus on 23., eli Euroopassa on enemmän Helsinkiä pienempiä (23) kuin sitä suurempia pääkaupunkeja (22). Sijoilta 24-46 löytyvät Riika, Kööpenhamina, Vilna, Skopje, Tirana, Dublin, Lissabon, Bratislava, Tallinna, Ljubljana, Sarajevo, Podgorica, Bern, Reykjavik, Luxemburg, Nikosia, Monaco, Andorra la Vella, Nuuk, Valletta, Vaduz, San Marino ja Città del Vaticano.
https://www.nationsonline.org/oneworld/capitals_europe.htm
Tuomas Anhava suomensi Paul Celanin runon Todesfuge vuonna 1959. Suomennos Kuolemanfuuga julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 6/1959.
Runon ovat suomentaneet myös Merja-Riitta Stenroos (Kuolonfuuga) vuonna 1984 ja Aki Salmela (Kuolemanfuuga) vuonna 2005.
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia / Tuomas Anhava ; toimittaneet Helena ja Martti Anhava (Otava, 2003)
Hyvä kysymys.
Pelastuslaki määrää, että "71 § (28.12.2018/1353) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä
Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten." toisaalta laki koskee vain suurehkoja rakennuksia tai rakennusryhmiä. "Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja…
Hei,
Tämä on James Houstonin Aavekettu (Ghost fox, suom. 1979 Tammi & Femi).
Saatavissa kirjastoista (ainakin kaukolainana jos ei omassa kokoelmassa ole).
Aikaisemmin kuulutusten hakemisella tarkoitettiin avioliiton esteiden tutkimista. Avioliittolaki muuttui tältä osin vuonna 1988. Vuoden 1929 Avioliittolain 4. luvusta voi lukea kuuluttamisesta:
Avioliittolaki 234/1929 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Nykyään voimassa olevan lain voi lukea täältä:
Avioliittolaki 234/1929 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Hei,
Kyseessä on varmaankin Heidi ja vaarojen vuori / Fred ja Mark Brogger. Kirja on jatkoa Johanna Spyrin Pikku Heidille.
"Pikku Heidin ikimuistettava tarina jatkuu! Heidi jättää hyvästit lapsuutensa alppikodille, isoisälle, ystävälleen Pekalle ja lemmikilleen Schwanli-vuohelle ja lähtee hienoon sisäoppilaitokseen Italiaan. Lähtö on haikea, mutta Heidi päättää yrittää parhaansa. Vilpittömyyttä ja hyväsydämisyyttä tarvitaan, kun Heidi yrittää suhtautua ymmärtäväisesti niihinkin koulutovereihinsa, jotka kiusaavat häntä maalaismoukkana. Mutta pian Italia joutuu sotaan. Koulu suljetaan, ja tytöt sijoitetaan pahamaineiseen orpokotiin, missä hyväntekijöinä esiintyvä pariskunta pelaa likaista peliä orpolasten kustannuksella…
Vaski-kirjastoissa ei valitettavasti ole mahdollista varata teoksia ennalta määritellyksi ajanjaksoksi. Et esimerkiksi pysty varaamaan sähköturvallisuustutkinnon kirjoja itsellesi juuri marraskuuksi. Varattu teos toimitetaan asiakkaan valitsemaan kirjastoon heti, kun teosta on saatavilla jostakin Vaski-kirjastosta tai olet varausjonossa ensimmäisenä. Kirjojen laina-aika on pääsääntöisesti 28 vuorokautta. Voit uusia lainasi korkeintaan viisi kertaa, mikäli teokseen ei kohdistu varauksia.
Nykyisin Vaskin verkkokirjastossa on myös mahdolista keskeyttää oma varaus hetkellisesti. Tämä tarkoittaa, että voit esimerkiksi lomamatkan ajaksi laittaa varauksesi tauolle. Jos olet ensimmäisenä varausjonossa ja keskeytät varauksesi, teoksen vapautuvia…
Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja ja siinä yhteydessä niitä ilmeisesti voi myös katsella. Digitointilaitteet löytyvät ainakin Vuosaaren kirjastosta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto. Lisäksi myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoista pääkaupunkiseudulla.
Tämä on kysymys, josta tutkimuskaan ei ole yhtä mieltä. Teorioita siitä, milloin itämerensuomalaiset kansat ovat saapuneet Itämeren rannoille ja suomalaiset Suomen puolelle on monia eikä asiaa yksiselitteisesti pystytä todistamaan. Arviot vaihtelevat tuhansia vuosia1200-1300 ennen ajanlaskun alkua, 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tai juuri ennen ajanlaskun alkua Itämeren rannoille ja sieltä muutama sata vuotta myöhemmin ne, joista tuli suomalaisia Suomeen. On myös esitetty väite, että itämerensuomalaiset kansat olisivatkin alueen alkuperäisväestöä. (Lang Valter, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria, ss. 13.-16).
Suosittelen tutustumaan teokseen: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria /…
