Tämä Erkki Liikasen käännösversio on tosiaan hankala tapaus, koska se on Viola-tietokannan mukaan julkaistu vain LP-levyllä Laululoota ( FinnsoundFSC03, 1973) ja Finnsoundin vuonna 1967 julkaisemalla single-levyllä FS002, joka sisältää tämä Liikasen esityksen lilsäksi Aarno Ranisen tulkinnan laulustaan Entisen varjo. Käytännössä ainoa tapa saada sanat on varata Kansalliskirjaston musiikkiosastolta kuunteluaika ja kirjoittaa sitten kuuntelemalla sanat muistiin. On tietysti mahdollista, että Erkki Liikasella on itsellään sanat tallessa, mutta en osaa sanoa, miten häneen voisi saada yhteyden. Nuottia laulusta ei ole koskaan julkaistu.
Heikki Poroila
Mika Waltarin tuotanto on kaikilla mittapuilla valtava. Hän kirjoitti romaaneja, runoja, novelleja, salapoliisiromaaneja, draamaa, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia, satuja, matkakirjoja, yrityshistoriikkeja, teatteriarvosteluja, käännöksiä, esseitä ja riimejä Kieku ja Kaiku -sarjakuvaan.
Waltari kirjoitti kahdeksan suurta historiallista romaania. Niitä yhdistää aiheena identiteetin etsintä ja idealismin kaipuun ja idealismin vieroksunnan välinen ristiriita. Kerronta perustuu minäkerrontaan ja päähenkilö on fiktiivinen mutta sivuhenkilöt usein historiallisia. Kerronta on päiväkirjan, kirjeen tai muistelman muodossa. Waltarin pienoisromaaneja pidetään merkittävänä osana hänen tuotantoaan. Pienoisromaanit kuvaavat ihmismielen pimeää…
Seppo Paasolaisen kirjassa Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt toimintakertomuksesta sanotaan näin: "Hallitus esittää toimintakertomuksen yhdistyksen tai valtuuston kokoukselle hyväksyttäväksi. Kertomus joko hyväksytään tai hylätään". Jyväskylän yliopiston laatima kokoustekniikan sanasto on samoilla linjoilla: "Toimintakertomukseen liitetään tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajien lausunto, ja se esitetään hyväksyttäväksi vuosikokouksessa”.
Lähteet:
Seppo Paasolainen: Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt: Yhteistyösopimuksella tuloksiin
Jyväskylän yliopiston Kokoustekniikka osana kokoustaitoa -sanasto: https://kielikompassi.jyu.fi/uploads/document_userfiles/kokoustekn/sanasto.htm
Tutkin kirjaston kokoelmia ja kysyin asiaa vielä suoraan Otto Latvaltakin, mutta cecaelia-merihirviölle ei ilmeisesti ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä nimitystä. Suomentajalla on siis mahdollisuus keksiä itse sopivalta kuulostava nimitys olennolle.
Risto Sarvaksen Havupuut (WSOY, 1964) vahvistaa sen, että sembramäntyjä on meillä kasvatettu hallintoviranomaisten määräyksestä ja nimenomaan niiden ravinteikkaiden siementen vuoksi: "Niin suureksi arvostettiin vielä 1800-luvun lopulla Venäjän valtakunnassa ja Suomessakin sembran siementen ravintotaloudellinen merkitys, että valtiovalta ryhtyi toimenpiteisiin sembran levittämiseksi maahamme, ei niinkään paljon metsätaloudellisessa merkityksessä kuin turvaksi nälkävuosien varalle."
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä intimiteettisuojan piiriin kuuluvia tietoja yksittäisistä ihmisistä, elleivät ne ole vapaasti kenen tahansa saatavana. Se kuitenkin tiedetään, että Rauli Tuomi oli naimisissa Rakel Linnanheimon kanssa viisi vuotta ennen kuolemaansa 1949.
Heikki Poroila
Nicole Garcian vuonna 2016 ohjaamasta elokuvasta Mal de pierres (suomeksi esitetty elokuvateattereissa nimellä Kaikki mitä rakastimme) ei valitettavasti ole tallennetta missään Suomen kirjastossa, ei siis myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.elonet.fi/fi
Vaski-kirjastojen eräpäivämuistutus on mahdollista saada vain sähköpostina. Oletusarvoisesti sähköpostin ei pitäisi mennä roskapostiin, mutta voit tarkistaa asian omasta postistasi. Mene G-mailin valikon kautta kohtaan roskaposti ja mikäli roskapostista löytyy kirjaston eräpäivämuistutus, mene sen kohdalle kursorilla ja klikkaa hiiren oikeaa puolta ja valitse "ei roskaposti". Voimme testata tätä nyt myös siten, että lähetämme järjestelmästä viestin sinulle. Mikäli se menee roskapostiin, voit yllä mainittuja ohjeita noudattaen muuttaa kirjaston lähettäjänä "ei roskapostiksi". Mikäli viesti tulee normaalisti, roskapostista ei ole huolta.
Leo Saukkoriipin suomentamaa Francois Villonin runojen kokoelmaa Poésies complètes = Runot ja toisinto (1995) ei ole lainattavissa kirjastoalueeltasi. Teos löytyy useista Suomen kirjastoista, joten voit tilata sen kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://helle.finna.fi/Content/kirjastoinfo#Reservationer
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5008
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.
Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:…
Jonkin verran Anni Swanin kirjoja on kirjastojen kokoelmissa myös äänikirjoina ja e-kirjoina eri puolilla Suomea. Suurin osa kirjoista on satuja, mutta joukossa on myös hänen nuortenkirjojaan. Alla linkki luetteloon, josta selviää myös minkä kirjaston kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FeBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FNonmusicalCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FSoundRecording%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=swan+anni&type0%5B%5D=Author
Tämännimistä kirjaa emme onnistuneet löytämään. Kuuluuko kysymäsi kirja jonkin kirjakerhoon sarjaan? Esimerkiksi Valittujen Palojen Kirjavaliot-sarjassa alettiin julkaista lyhennettyjä kirjoja suomeksi vasta vuonna 1976. (Lähde: Helsingin Sanomat 5.4.1995)
Kuntaliitto on antanut yleisille kirjastoille saavutettavuussuositukset, ohessa julkaisu (vuodelta 2016), http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3215. Rakennuksien sisäänpääsystä ja niiden sisällä liikkumisesta on siellä ohjeita ja tilannetta on pyritty korjaamaan niiden mukaiseksi. Joissain vanhoissa rakennuksissa tämä saattaa olla haastavaa, mutta joka tapauksessa esteettömyys ja saavutettavuus ovat vaatimuksia kirjastoille, jotka niiden pitäisi täyttää. On ikävää, jos osa väestöstä ei tunne olevansa tervetullut. Helpoin tapa korjata tilannetta on ottaa yhteys kirjastoihin, joita käyttää, mutta joissa asiointi ei ole helppoa. Näin ongelmat tulevat esille siinä kirjastossa ja on mahdollista yhdessä miettiä, miten ne…
Kyyti-kirjastoissa on joitakin oppaita ammattikorkeakouluun pyrkiville. Alla linkki kirjoihin:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?lookfor=ammattikorkeakoulu*+p%C3%A4%C3%A4syko*&type=AllFields&limit=20
Kotimaiset sanomalehdet ePress-palvelussa ovat luettavissa kaikkien Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelu ei siis ole käytettävissä etänä.
Kirjaston koneille kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjautuminen on mahdollista myös puhelimella (puhelinnumero ja puhelimeen tilattu pin-koodi).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Helmet-kirjastoissa on ollut ongelmia joihinkin e-aineistojen kirjautumiseen liittyen muutamien päivien ajan. Nyt ongelmien pitäisi kuitenkin olla ohi, ja PressReaderinkin toimia normaalisti. Pahoittelut tästä häiriöstä.
Olemme pahoillamme tapahtuneesta. Koronatilanteen huononemisen vuoksi olemme joutuneet peruttamaan yleisötilaisuuksia. Valitettavasti Kouvolan Sanomat eivät olleet poistaneet satutuntia tapahtumakalenterista. Varmaa tietoa kirjaston tapahtumista saa kirjastojen verkkosivujen kautta. Osoite on kyyti.finna.fi. Kevään osalta emme vielä uskalla luvata tapahtumien järjestämisestä mitään.
Jaalan suojeluskunnasta ei näytä olevan mitään erillistä julkaisua.
Asiassa voisi edetä tutkimalla arkistolähteitä suojeluskunnista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suojeluskunnat
Laajempia yleisesityksiä suojeluskunnista löytyy.
Selen, Kari. Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918 – 1944
Suojeluskuntain historia, osat I – III.
Lisäksi Kymenlaakson suojeluskunnista kerrotaan mm. kirjoissa:
Pullinen, Antti: Sama kaiku on askelten : Etelä-Iitin suojeluskunnan ja lottien matkassa 1918-1944
Toivonen, Pentti: Isänmaan asialla : suojeluskuntatyötä keskisessä Kymenlaaksossa vuosina 1917 -1944
Lehto, Iisko: Suojeluskuntapiirin osuus liikekannallepanon suorituksessa Pohjois-Kymenlaaksossa 1939 ja 1941.…
