Kirjanen on Hannele Huovin ja Kristiina Louhen ihastuttava tarina nimeltään Mänty joka selvitti salaisuuksia. Se on julkaistu Jyväskylän kaupunginkirjaston satutuntien 50-vuotisen taipaleen kunniaksi.
Lainaan teosta saat pääkaupunkiseudunkin kirjastoista ( ks. tarkemmin mistä aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi ), ja Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolta voit kysellä omaa kappaletta. Yhteystiedot Jyväskylän kaupunginkirjasto
Keski-Suomen maakuntakirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100 Jyväskylä
p. 014-624444.
Rovaniemen kaupunginkirjastolla kokoontuu tällä hetkellä kaksi lukupiiriä. Ensimmäinen, Anja Grönholmin (puh. 050-323 7674, anja.g@suomi24.fi) lukupiiri aloitti toimintansa jo viime keväänä. Lukupiiri kokoontuu edelleen noin kolmen viikon välein torstai-iltaisin klo 18-20 pääkirjaston yleisön kokoushuoneessa. Mukana tapaamisissa on käynyt säännöllisesti viitisentoista innokasta lukijaa, jotka itse ovat sopineet luettavat kirjat. Jos lukupiiri kiinnostaa, niin tervetuloa mukaan seuraaviin tapaamisiin! Loppusyksyllä on jäljellä seuraavat kokoontumiset luettavine kirjoineen:
to 3.11. Enni Mustonen: Lapinvuokko
to 24.11. Minna Canth: Hanna ja Kauppa-Lopo
to 15.12. Szynborska Wislawa: Ihmisiä sillalla
Toinen lukupiiri on Timo K. Mukka -seuran…
HelMet-tietokannasta löytyy seuraava lista englantilais-suomalaisista lääketieteen sanakirjoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanakirjat+l%C3%A4%C3%A4ket…
Iitin kunnankirjasto kuuluu Kyyti-kirjastoihin ( http://www.kyyti.fi/kirjastot ), joten voit käyttää Iitin kirjastokorttia missä tahansa Kyyti-kirjastossa, siis myös Kouvolassa. Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
"Green care -käsitteen juuret voidaan jäljittää
Alankomaihin, jossa jo 1970-luvulla alettiin puhua
care farm -tiloista. Näillä tarkoitetaan maatiloja,
jotka aktiivisesti hyödyntävät maatilaympäristöä
ja -toimintoja tuottamissaan sosiaalipalveluissa. Vuonna 2005 perustettiin hollantilaisten
tutkijoiden ja yrittäjien aloitteesta alan toimijoiden
eurooppalainen verkosto, Community of
Practice − Farming for Health (www.farmingforhealth.
org).
Green care -käsite esiteltiin Suomessa ensi
kerran vuonna 2008. Käsite liittyy kansainväliseen
keskusteluun, jossa sillä väljästi tarkoitetaan
luonnon hyödyntämistä sosiaali-, terveysja
kasvatuspalvelujen tuottamisessa. Euroopassa
on käynnissä useita tutkimus- ja kehittämishankkeita,
joissa green care -…
Mm. Edith Södergranin vuoden 1997 painokseen teoksesta Samlade dikter sisältyy myös tuo vuoden 1916 Dikter-kokoelma. Se löytyy esim. Kouvolan kirjastosta:
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1086…
Teos on myös vapaasti verkossa luettavissa. Linkki verkkoteokseen on alla:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/2J2UCSH9HLJURRMMPKI934XLFH38FCEYC…
Kadonneesta kortista kannattaa ilmoittaa kirjastolle heti soittamalla tai vierailemalla kirjastolla. Paikan päällä alaikäiselle saa uuden kortin ottamalla mukaan huoltajan ja lapsen henkilöllisyystodistukset. Uusi kortti maksaa 2€.
Yhteystiedot Vaski-kirjastoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85141
Kirjastokorttia ei voida paikantaa. Jos korttisi on kadonnut, sinun kannattaa ilmoittaa se mahdollisimman pian kadonneeksi. Voit tehdä ilmoituksen esimerkiksi soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Kun kortti on merkitty kadonneeksi, et ole vastuussa aineistosta, jota sillä mahdollisesti lainataan katoamisilmoituksen jälkeen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Saat uuden kortin kadonneen tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Kadonneen kortin tilalle tehdystä uudesta kortista veloitetaan kolme euroa (lasten kortista kaksi euroa).
http://www.helmet.fi/fi-FI
Toinen henkilö voi noutaa varauksen puolestasi. Voit valtuuttaa hänet lainaamaan aineiston kortillesi. Tällöin hänellä pitää olla valtakirja, josta käy ilmi hänen koko nimensä ja henkilötunnuksensa. Muistuta häntä siitä, että hänellä pitää olla henkilötodistus mukana. Voit mainita valtakirjassa myös lainattavan teoksen (tai teosten) nimen.
Varauksen noutava henkilö voi myös lainata aineiston omalle kortilleen. Tällöin ei siis tarvita valtakirjaa.Tässä tapauksessa lainaus ei ole mahdollista automaatilla, vaan lainaus tapahtuu palvelutiskillä. Kerro tässä tapauksessa, mikä on varauksen viimeinen noutopäivä ja mistä teoksesta on kyse, jotta varaus löytyy varaushyllystä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Niilo Tahkolahden Wan-King, tahtonsa herra : poikien seikkailukertomus vuodelta 2007 ilmestyi Kansankirjan kustantamassa "Poikien sinisessä sarjassa" vuonna 1947.
https://finna.fi
Kyseessä on Nord Bernhard. Bernardilta on ilmestynyt vuonna 1956 Mina fem söner, suomennettu nimellä Viisi poikaani, 1980.Lisätietoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33737 . Vuonna 1957 ilmestyi teoksen jatko-osa Leker farligt, suomennos nimellä Vaaralliset leikit 1980. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au137b307e-f1a2-4a94-a89d-d… .
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aunimo on varsin harvinainen nimi. Se on tai on ollut sukunimenä alle 21 ihmisellä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Sukunimioppaista tai muistakaan lähteistä ei valitettavasti löytynyt tietoa nimestä.
Verkossa on saatavilla aihetta käsittelevä Jenna Säärelän Pro gradu -tutkielma Sotilasslangin tarkastelua
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805031572.pdf
Muita aihetta käsitteleviä Pro gradu -tutkielmia (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Vähätalo, Eva: Sanaston kartuttamisen keinot suomalaisessa sotilasslangissa, 2013.
- Tarra, Tiina: Sotilaslyhenteistä muodostetut sotilasslangisanat ja -ilmaukset sekä keksityt sotilasslangilyhenteet, 2008.
Vainio, Pauliina: Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta. 1999.
Aiheesta on julkaistu myös kirjoja (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Paltemaa, Marja-Riitta: Sotilasslangi sotakoulussa, 2009.
- Lehtonen, Juhani: U. E…
Saatana eli paholainen esiintyy monissa uskonnoissa ja myös kansanperinteessä ja mytologioissa, Tietoa historiasta mm. Wikipedia-artikkelista, uskotoivorakkaus-sivulta ja tarkemmin vaikkapa kahdesta kirjasta: Kari Kuula, Paholaisen biografia - pahan olemus, historia ja tulevaisuus (2010) ja Torsti Lehtinen , Saatana (2004). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saatana
https://uskotoivorakkaus.fi/teemat/saints-and-sinners/pahan-lyhyt-historia/
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789516078376&qtype=b
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9516070841&qtype=b
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös…
Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkon yhteisistä palveluista vastattiin, että Helmet-kirjastoissa on tutkittu kaikkiaan kolmen eri palveluntarjoajan VoD-palveluja eikä yksikään niistä toistaiseksi vastaa kysyntää. Eli Helmet-kirjastot eivät ole lähitulevaisuudessa hankkimassa mitään elokuvapalvelua.
Kielitoimisto ohjeistaa asiasta seuraavasti: "Rajakohtaa osoittavat luvut voi lukea taivuttamatta tai taivuttaen. Pitkien lukusanojen yhteydessä on usein kätevintä ja selvintä jättää lukusanat taivuttamatta ja lukea myös ajatusviiva sanaksi viiva."
Siis näin: Osallistujia on 2 500–3 000. (Luetaan kahdestatuhannestaviidestäsadasta kolmeentuhanteenviiteensataan tai kaksituhattaviisisataa kolmetuhattaviisisataa tai kaksituhattaviisisataa viiva kolmetuhattaviisisataa.
https://www.kielikello.fi/-/ajatusviiva-
