Tahkola-nimeä on tavattu erityisesti Kuusamon seudulla sekä talon-, kylän- että sukunimenä. Seudulla on myös monia Tahko-alkuisia paikannimiä.
Asutusnimilähtöinen Tahkola-sukunimi juontuu ilmeisesti luontonimestä. Vanha sana tahko tarkoittaa särmää, sivua, puolta tai suuntaa.
Väestörekisterin sukunimitilaston mukaan Tahkola on nykyisenä sukunimenä 404 henkilöllä.
Pirjo Mikkonen – Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 1992)
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Keskiajalla ruoka koettiin terveelliseksi silloin, kun eri raaka-aineita nautittiin kullekin ihmistyypille sopivalla tavalla. Maksan syöjä vahvisti maksaansa, keuhko-ongelmista kärsivä nautti keuhkoista. Ruoan avulla voi myös päästä käsiksi erilaisiin hyviin ominaisuuksiin: nopeutta edisti jäniksen syönti, voimaa karhun syönti. Mieltä ja kehoa pyrittiin ruoka-aineilla vakauttamaan. Elinolosuhteiden nähtiin vaikuttavan tasapainoon, mutta esimerkiksi tuoreita vihanneksia ei arvostettu. Vaikka vitamiinit löydetään vasta myöhemmin, Saksasta lähteneen hapankaalin yleistyminen alkoi, kun huomattiin sen kyky estää talvellakin keripukkia ja muita puutostauteja, C-vitamiinin ansiosta.
Ensimmäinen tunnettu terveydenhoito-ohjeiden…
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata laintulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta.
Oikeudesta saada perintö säädetään perintökaaressa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040.
Essi Wuorelan kappaleessa Mitä tarkoittaa rakas lauletaan seuraavasti: "Mitä tarkoittaa rakas, kun sä sanot sen? Mitä tarkoittaa rakas, onks’ se vaan sana jolla pääsee läpi ahtaiden paikkojen?" Kelpaisiko tämä?
Mitä tarkoittaa rakas - YouTube
Kysymyksen Kivi-sitaatti on peräisin Seitsemän veljeksen seitsemännestä luvusta, Simeonin repliikistä, joka seuraa Aapon kertomaa tarinaa "jalosta uskonsankarista, joka istui muutaman ajan vankina Impivaaran luolissa".
Simeoni. Usko ihmeitä tekee. Olenpa varma siitä, ettei miehellä luolassa ollut yhtään lähdettä eikä hedelmällistä puuta ja ettei mikään maalliselle silmälle paistava valo valaisnutkaan hänen kammiotansa, vaan että luja ja järkähtämätön usko tyydytti kaiken hänen ruumiillisen tarpeensa. Hänen henkensä voima oli hänelle raikkaana lähteenä, maistavana hedelmänä ja säteilevänä valkeutena. Mitä sanoi entinen karjatoverini, Tervakosken Tuomas? "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, niin mene vaikka perkeleitten kanssa…
Selkokielen asiantuntija on Selkokeskus, https://selkokeskus.fi/.
Selkokeskuksen sivuilta löytyy ohjeita:
yleiskuvaus selkokielestä, https://selkokeskus.fi/selkokieli/
selkokielen kirjoittamiseen, https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-kirjoitat-selkokielta/
sekä kuvaus sanastosta, https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-kirjoitat-selkokielta/selkokiele…
Selkokeskus myös auttaa selkokielikysymyksissä, https://selkokeskus.fi/tietoa-meista/ota-yhteytta/
Selkokielellä kommunikointiin löytyy materiaalia Papu.net:istä, https://papunet.net/materiaalia
Siellä on myös video jokamiehenoikeuksista, https://papunet.net/_pelit/_tarinat/kuvakirja/lue/Jokamiehenoikeudet_ht…
Papu.netissä on myös tietoa…
Howard Thurmanin sitaatti on peräisin Gil Bailien kirjasta Violence Unveiled (1994). Bailie väitti kirjassa kuulleensa Thurmanin sanoneen tähän tapaan vuonna 1974. Em. kirjan vuoden 2000 painos löytyy mm. Varastokirjastosta ja se on saatavissa kaukolainana mihin tahansa kirjastoon. Kirjaa ei ole käännetty.
Alkuperäisessä muodossaan sitaatti oli tällainen:
"Don’t ask yourself what the world needs. Ask yourself what makes you come alive, and go do that, because what the world needs is people who have come alive."
Lähde
Quote Investigator
https://quoteinvestigator.com/2021/07/09/come-alive/
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
Suomen kielessä sekä perus- että järjestyslukujen kaikki osat taipuvat. Oikea muoto on kolmannessakymmenennessäensimmäisessä.
Hyödyllistä tietoa muun muassa suomen kielen lukusanojen taivutuksesta voi etsiä Kielitoimiston ohjepankista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260#jarjestyslukujentaivutu…
Maapuolustuskorkeakoulun kirjasto voisi olla oikea paikka hakuihin. Linkki yhteystietoihin
Joitakin karttoja löytyy myös yleisten kirjastojen kokoelmista esim. Talvisodan kartta 1939-1940 : sodan tapahtumat ja paikat kartalla. Linkki Helmet hakuun
Veteraanien perintö sivustolla on myös joitakin karttoja. Linkki sivuille
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa.
Alueellasi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy n. 30 nimikettä yksinäisyyttä käsittelevää suomenkielistä tietokirjaa. Aiheeseen liittyviä suomenkielisiä kaunokirjoja löytyy n.100 nimikettä. Niistäkin voi olla vinkkejä yksinäisyyttä käsiteltäessä.
Voit tutkia kirjoja alla olevista linkeistä. Kirjoista, joissa on kannen kuva mukana, saat takakannen tekstin näkyviin klikkaamalla kuvaa, ja avautuvassa ikkunassa vielä uudelleen. Kannatta myös lukea teoksen asiasanat, koska ne kertovat mitä teos käsittelee.
https://tinyurl.com/tietokirjat
https://tinyurl.com/kaunokirjat
Eräopas Markku Mäkinen käveli Suomen ympäri 1.4.–27.7.1991. Seura-lehti raportoi Mäkisen "monia riskejä sisältävästä yrityksestä" numeroissaan 15–31/1991.
Seitsemän tassua ja Penny -kirjasarjaan ei ilmesty enää jatkoa. Kaiken kaikkiaan Brezina kirjoitti siihen melkein 40 osaa. Suomennoksiakin on lähes 30, mutta viimeiset ovat jo yli kymmenen vuoden takaa.
Hiroshi Saitôn ohjaama Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva valmistui japanilaisen animaatiosarjan pohjalta vuonna 1992. Tuolloin se nähtiin Suomessa televisiosarjasta tutuilla suomenkielisillä äänillä. Uusi versio elokuvasta valmistui vuonna 2020, mutta sen ensi-ilta siirtyi koronapandemian vuoksi vuoteen 2023. Uuden version tuotti Cinematic Oy, ja siitä valmistui uudet suomen-, ruotsin-, englannin- ja japaninkieliset versiot. Näyttelijöiden lisäksi myös musiikki ja laulut ovat lehdistötietojen mukaan uudet.On tavallista, että animaatioelokuvista tehdään uusia kieliversioita uusien näyttelijöiden voimin. Syytä Muumi-elokuvan uuteen versioon pitäisi kysyä tuotantoyhtiöltä. Tavallisesti uusia versioita tehdään tekijänoikeussyistä (…
Soitin tästä kysymyksestä ystävälleni, joka veti rippikoululeirejä työkseen vuodesta 1970 yli kolmekymmentä vuotta. Rippikoululeirin pituus riippui seurakunnasta. 1980-luvulla leirin pituus oli yleensä 10 päivää, mutta jossain seurakunnissa pituus oli 10 päivää. Tärkeintä oli saada tietty opetustuntimäärä täyteen. Jos tämä tuntimäärä ei tullut leirillä täyteen, sitä kerättiin myös kotoa käsin käymällä jumalanpalveluksissa tai muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristyttyä leirit ovat nykyään yleensä viikon mittaisia.
Tätä sitaattia tällaisenaan en löytänyt hakemalla enkä selaamalla Platonin Euthyfron-dialogista, The Internet Classics Archive | Euthyphro by Plato. Dialogi löytyy myös suomennettuna Platon Teokset. Ensimmäinen osa : Apologia ; Kriton ; Lakhes ; Hippias (lyhyempi dialogi) ; Ion ; Euthyfron ; Kharmides ; Lysis ; Protagoras.Tämä on ilmeisesti loppupäätelmä Euthyfronin dilemmassa. Dilemman kysymys on: Päättävätkö jumalat, mikä on hyvää, koska se on hyvää, vai onko se hyvää siksi että jumalat päättävät niin? Teksti on Platonin kirjoittamaa ja siinä keskustelevat Sokrates ja Euthyfron.LähteetVaasan yliopisto: Euthyfronin dilemma https://blogs.uwasa.fi/ajatusyhteys/2023/12/13/euthyfronin-dilemma/Wikipedia: Euthyphro dilemma https://en.wikipedia.…
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta löytyvässä, Juha Vallin toimittamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli - kirjassa (1993) ei ole kyseistä signeerausta. Valitettavasti ammattitaitomme ei riitä arvioimaan tauluja tai tunnistamaan taiteilijoita. Kysyjän kannattaa itse kääntyä esimerkiksi seuraavien lähteiden ja palvelujen puoleen:Taidehuutokaupat ja asiantuntija-arvioijat: esimerkiksi Bukowskis Arviointi Online - BukowskisHagelstam Arviointi verkossa - Stockholms AuktionsverkAlueellinen taidemuseo, tässä tapauksessa Hämeenlinnan taidemuseo: https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/meidan-museomme/yhteystiedot/
HelMet-kirjastoissa näyttäisi olevan tätä sarjaa ainakin osat 7-10. Ne saat helposti joko varaamalla www.helmet.fi -palvelun kautta tai menemällä johonkin HelMet-kirjastoon tekemään varauksia. Nämä löytyvät sanahaulla "kiljusen herrasväki kasetti".
Osia 1-6 ei HelMet-kirjastoissa näytä olevan. Menemällä johonkin isompaan Helsingin kirjastoon kuten Itäkeskukseen, voit kuitenkin pyytää tekemään kaukolainoja näistä puuttuvista osista. Helsingin kautta pyydetyt kaukolainat ovat maksuttomia.
Kannattaa joka tapauksessa käväistä Itäkeskuksen kirjastossa, siellä musiikkiosastolla osataan varmasti auttaa.
Venäläinen Serasevski ei kerta kaikkiaan kyennyt unohtamaan kokemaansa tai lukemaansa, vaan muisti esimerkiksi keskusteluja sanatarkasti vuosikymmenien takaa. Näillä eväin hän ansaitsi elantonsa yleisöä ihmetyttävänä muistihirviönä. Venäjänjuutalaisen psykologin Alexandr Lurian mukaan Serasevski oli myös haka löytämään pitkistä teksteistä ristiriitaisuuksia, joita kirjoittaja itse ei ollut huomannut. Hyvä muisti ajoi Serasevskin kuitenkin lopulta vaikeuksiin. Kaikki asiat herättivät hänessä niin paljon muistikuvia, että normaali eläminen kävi tukalaksi. Serasevski koetti lääkitä pulmaansa kirjoittamalla muistojaan paperille, jottei hänen tarvitsisi enää muistaa niitä, ja jopa polttamalla kirjoittamiaan tekstejä unohtamisen toivossa. Mikään…
