Helmet-kirjastojen uutuusluettelot löytyvät Helmet.fi:stä. Avaa Valikko-palkista Tapahtumat ja vinkit ja sen alta otsikko Uutuusluettelot. (Sivun osoite https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html)
Luetteloihin tulee uusia teoksia päivittäin. Kukin teos säilyy uutuusluettelossa kaksi viikkoa. Voit selata luetteloita Helmet-sivustolla tai tilata RSS-syötteenä.
Kyse saattaa olla puustellista (talosta), joka on tuuliajolla.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen laatima Suomen murteiden sanakirja on verkossa vapaasti luettavissa. Sanakirja ei ole valmis, sanoja on M-sanaan asti.
Linkki sanakirjaan: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Linkki hulhava -sanaan : https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_41b2b36f6d8a7d3d2fd1d081ee2e0c5c&list_id=1&keyword=hulhava&word=hulhava
Kirjaston koneita tulee käyttää niin, ettei häiritse muita kirjaston kävijöitä ja ettei koneelle tai sen käyttäjälle koidu vaaraa. Koneelle ei myöskään saa asentaa itse ylimääräisiä ohjelmia.
Mikäli striimaus onnistuu niin ettei häiriötä tule eikä asennuksia tarvita, voi konetta käyttää myös livestriimaukseen. Kirjaston muita käyttäjiä tai henkilökuntaa ei saa kuvata ilman heidän lupaansa. Kysy kirjastostasi, olisiko siellä myös mahdollista varata tilaa, jossa kirjaston läppärillä voi striimata rauhassa.
Osoitteessa Helsinginkatu 1 (Vaasanhallin yläkerta) toimi Kappahalli-niminen tehtaanmyymälä ainakin 1970-luvulla. Yritys mainosti turkkeja Helsingin Sanomissa useasti ilmoituksillaan. Myös nahkatakkeja ja turkislakkeja oli kaupan. Ilmeisesti valikoimaan kuului kyllä muutakin vaatetavaraa.
Olisiko tämä sitten ollut muistelemasi yritys? Ilmoitusten perusteella ei selviä valmistettiinko turkikset paikan päällä vai oliko varsinainen tuotantotoiminta jossakin muualla.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakoneen haku.
Kyseessä on Helmi Valion lastenlaulu Satu-unten kultamaille T. J. Syvänteen runoon Kehtolaulu.
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät nuottijulkaisuun Lasten laulelmia : säestyksin koteja ja kouluja varten. 1 (1926).
https://finna.fi/Record/piki.127658
Runon voitte lukea Kansalliskirjaston digitoimasta Kotiliesi-lehden numerosta 23 vuodelta 1925. Alla olevasta linkistä aukeaa lehden sivu, jolla runo on.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/906571?term=Hiljaa%…
Trelawney on vanha brittiläinen sukunimi Cornwallin seudulta. Sen on tulkittu tarkoittavan joko "avointa kylää/kaupunkia joen tuntumassa" (sanoista 'tre' - kylä/kaupunki, 'lawn' - avoin, 'ey' - vesi) tai vaihtoehtoisesti "kirkonkylän asukasta" ('tre' - kylä/kaupunki, 'lan' - kirkko; tässä tulkinnassa -y on diminutiivia ilmaiseva suffiksi). Ensin mainittu tulkinta on näistä kahdesta tavallisempi.
Lähteet:
William Arthur, An etymological dictionary of family and Christian names
Henry Harrison, Surnames of the United Kingdom
Ks. myös
https://www.wizardingworld.com/features/etymology-of-hogwarts-professor…;
Onkia saa periaatteessa missä tahansa. Ei siis ole olemassa erikseen onkimiseen osoitettuja paikkoja. Toki esimerkiksi uimarannalla tai toisen laiturilla ei saa onkia. Hyviä onkimispaikkoja voi etsiä esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien verkkosivujen Kalastuspaikat-hausta valitsemalla kalastusmenetelmäksi onkimisen.
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa.
Avioliittolaki 234/1929 https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
Käsittelytiedot HE 40/1927 https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+40/1927
HE 40/1927 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE40-1927.pdf
Hallituksen esityksen alussa kerrotaan aikaisempi valmistelu
Valiokuntamietinnöt
LaVM 2/1928 https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/LaVM2-1928.pdf
SuVM 3/1929 https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/SuVM3-1929.pdf
Aikaisempi valmistelu
HE 2/1921 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE2-1921.pdf
ja
HE 10/1922 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE10-1922.pdf ja valiokuntamietinnöt
LaVM 5/1923 https://www.eduskunta.fi/pdf/…
Gail Honeymanilta ei toistaiseksi ole julkaistu muita kirjoja.
Eleanorille kuuluu ihan hyvää -romaanin kuvailussa on käytetty mm. seuraavia asiasanoja: elämäntaito, ihmissuhteet, ystävät, sinkut, kehityskertomukset, psykologiset romaanit ja viihdekirjallisuus. Kaunokirjallisuuden etsiminen hakusanojen perusteella on kuitenkin hiukan hankalampaa kuin tietokirjallisuuden, sillä vaikka tässäkin tapauksessa sanat kyllä kuvaavat kirjan sisältöä hyvin, ne eivät kerro mitään sen kerrontatyylistä. Yhdistelmällä "viihdekirjallisuus huumori" löytyy kuitenkin paljon kirjoja, joiden joukosta voisi löytyä kiinnostavia teoksia.
Tässä vielä muutama täsmävinkki:
Haywood, Sarah: Kaktus
McFarlane, Mhairi: Sinuun minä jäin
McLaughlin, Emma: Nanny :…
Bécqueria on suomennettu niukasti, Finnasta hakemalla löytyvät vain runot Palaavat tummat pääskyt (teoksessa Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa) ja Sointuja (teoksessa Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja). Yhtäkään runoilijan teosta ei ole käännetty suomeksi.
Taloudellinen riippumattomuus vaikkapa aviomiehistä on varmisti ollut merkittävä askel naisten oikeuksissa, mutta merkittäviä asioita on luonnollisesti ollut muitakin, eikä niiden järjestykseen paneminen liene mahdollista tai tarpeellistakaan.
Naisten oikeuksien paranemisen voisi paremminkin nähdä kehityskulkuna, jossa yhden askeleen ottaminen on edellyttänyt aiempia askeleita. Naisten työelämään siirtymistä edesauttoi - tai kenties oli välttämätöntä - koulutustason nousu, naisten näkeminen muunakin kuin kotiäiteinä, päivähoitomahdollisuus, ajatus siitä että miehetkin voisivat osallistua kodin- ja lastenhoitoon etc.
thl.fi. Tasa-arvon edistysaskeleita.
yle.fi. Kun naisen rooli muuttui 60-luvulla, alettiin väitellä ehkäisystä…
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy esimerkiksi Torsti Lehtisen Eksistentialismi vapauden filosofia ja Lars Gustafssonin Merkillinen vapaus, joissa käsitellään Camusin filosofiaa. Conor Cruise O'Brienin Camus käsittelee Camusia kirjailijana.
Finna-yhteistietokannasta löytyy paljon Camus'ta käsitteleviä opinnäytetöitä, artikkeleita ja kirjoja.
Molemmissa luetteloissa aineistoa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi albert camus ja valitsemalla rajoittimeksi aihe-haku.
https://helmet.finna.fi/
https://finna.fi/
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa olevista Lahden historiikeista ei löytynyt oikeastaan ollenkaan tietoa alueen vanhoista vähemmistöistä. Ainoa kirjallinen lähde, jossa asiaa sivuttiin, oli 100 askelta Lahdessa: lahtelaista elämänmenoa itsenäisessä Suomessa (2017). Siinä on Kati Mikkolan kirjoittama artikkeli Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuoliskon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta (s. 185–221). Artikkelissa on käytetty lähteenä teosta Meillä Lahdessa: muistoja omasta elämästä (1997), jossa lahtelaiset muistelevat elämäänsä Lahdessa. Kertomuksissa esiintyy myös ihmisten muistoja Lahdessa asuneista vähemmistöihin kuuluneista ihmisistä.
Paula Mustalahti on laatinut pro gradu -…
Teoksessa Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977, s. 88) on Kaija Pakkasen suomennos lorusta.
Runo alkaa suomeksi rivillä "Puuttui naula, hävisi kenkä".
https://www.finna.fi/Record/kirkes.117834?sid=3951882533
Laintulkinnan yhteydessä asiasta käytetään nimitystä ennakkopäätös tai ennakkoratkaisu eli prejudikaatti. Se on korkeimman oikeuden tekemä päätös, joka annetaan ohjaamaan oikeuskäytäntöä silloin, kun laintulkinta ei ole selvä. Ennakkopäätökseen sisältyvä oikeusohje antaa suuntaa tulevien samanlaisten riita- tai rikoskysymysten ratkaisemiseksi. Sen avulla voidaan myös ohjata oikeuskäytäntöä yhtenäisemmäksi. Ennakkopäätös ei kuitenkaan ole sitova. Valitusluvan korkeimpaan oikeuteen voi saada vain tietyin ehdoin, ja ennakkopäätösperuste on sellainen.
Lähteet:
Linna, Tuula: Prosessioikeuden oppikirja (Alma Talent, 2019)
Korkein oikeus: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset.html
Nimimerkkiä Pohjantuuli käytti itseoppinut kirjoittaja Simo Kanniainen.
Suomen Kansa -lehdessä 16.10.1901 julkaistun muistokirjoituksen mukaan "[Kanniainen] oli hyvin lahjakas mies, joka päivääkään koulua käymättä ja köyhästä kodista lähteneenä oli itselleen hankkinut joltisenkin määrän sivistystä sekä itsessään kehittänyt kykyjä, jotka opin saamattomissa harvoin voivat kohota niin korkealle kuin hänessä."
"Elämänsä uran aloitti hän kerjuupoikana, kunnes kasvoi omintakeiseksi työmieheksi. Siitä siirtyi hän poliisilaitoksen palvelukseen ja vihdoin vakuutusalalle, jossa suoritti varsin laajan työn tärkeänä uran raivaamisaikana."
"Varsinaisen maineensa saavutti kuitenkin Simo Kanniainen toisella alalla nimittäin kirjailijana ja puhujana.…
Hei!
Kirsi Kunnas on kirjoittanut runon Vihainen kana. Kyseisessä runossa kana suuttuu ja lyö kukolta silmät sinisiksi. Runo löytyy teoksesta nimeltä Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000), sivulta 40.
